Kylä Perkjärvi, Muolaa

Suomelle kuuluessaan Perkjärvi sijaitsi Muolaan eteläosassa Kanneljärven kunnan rajalla noin 13 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta lounaaseen. Punnuksen naapurikyliä Muolaan puolella olivat lännessä Perkjärven asemakylä, pohjoisessa Taaperniemi sekä Keskikylän muodostaneet Orola, Pyykkölä, Norkkola ja Jääskelä, idässä Lavola ja Ilola sekä etelässä Kanneljärven puolella Harju ja Häme. Perkjärven kyläkeskusta sijaitsi noin neljä kilometriä pitkän Perkjärven eteläpuolella. Lisäksi kylän itäosaan ulottuu Suulajärven pohjoispää. Perkjärven laskujoki Perojoki muodostaa osittain kylän pohjoisrajan.

Kyläkeskustan lisäksi Perkjärven itäpuolella oli Savikon kulmakunta ja Suulajärven rannalla Maisniemen kulmakunta. Perkjärven kylän halki kulki maantie Parkkilasta kantatie 63 Perkjärven asemakylään ja edelleen Kuolemajärven puolelle. Tästä maantiestä erkani kylätiet pohjoiseen Savikon kulmakunnan kautta Keskikylään, itään Ilolaan ja etelään Maisniemen kulmakunnan kautta Hämeen kylään. Lisäksi kylän halki kulki kapearaiteinen Perkjärvi–Savikko-rautatie Perkjärven asemalta Savikon kulmakunnalla sijainneelle tiilitehtaalle. Perkjärven rannalla sijainnut ruhtinas Soltikoffin kolmikerroksinen tiilirakenteinen huvila purettiin 1930-luvulla ja sen tiilistä rakennettiin Äyräpään kirkko.

Kylä oli käynyt läpi monenlaisia vaiheita. Ennen rautatien rakentamista se oli pieni syrjäkylä. Sittemmin Venäjältä suuntautunut huvila-asutus ja ruhtinas Soltikoffin Savikkoon perustama tehdas nostivat kylän kukoistukseen. Suomen itsenäistyminen lopetti huvila-asutuksen ja johti kylän taloudelliseen ahdinkoon, josta selvittiin kehittämällä kylän maataloutta. Vuonna 1936 Perkjärven kylän pinta-ala oli 51,44 neliökilometriä, josta oli peltoa 446 hehtaaria, niittyä 12 hehtaaria ja metsää 4 371 hehtaaria. Kylän peltopinta-ala lisääntyi vuonna 1929 suoritetun Perkjärven laskun myötä. Maatalouden ohella kylässä oli useita suuria kanaloita, joista Averin kanala oli Pohjoismaiden suurimpia. Savikon kulmakunnalla toimi Savikon saha ja tiilitehdas. Perkjärven länsirannalla sijaitsi Koteja Kodittomille ry:n omistama Karjalan lastenkoti, jonne oli sijoitettu noin 40-50 orpolasta.

Perkjärven koulupiiri perustettiin vuonna 1889 ja koulu aloitti toimintansa syksyllä 1890 omassa koulurakennuksessa kylän keskustassa. Perkjärven koulupiiriin kuului Perkjärven kylä Maisniemen kulmakuntaa lukuun ottamatta, joka kuului Ilolan koulupiiriin. Koulupiirin kuuluivat aluksi myös myöhemmin perustetut Perkjärven asemakylän, Ilolan, Taaperniemen ja Muolajärven koulupiirit. Karjalan lastenkylässä toimi oma yksityinen kansakoulu, jonka omisti Koteja Kodittomille Lapsille ry.

Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan.

Kuva: lähde Forssan museo. Syystunnelmaa Perkjärvellä.

Projekti perustettu 6.1.2019 / Mirja Mappes

Perkjärvisiä tai Perkjärvellä sisällissodassa 1918 kuolleita:

• KANSAN TYÖ 27.02.1919 NO 48 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1205233?page=2