Follow
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Raivolan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille.
Kivennavan kuntaan ennen toista maailmansotaa kuulunut Raivolan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1500-luvulla. Vuonna 1800 sinne perustettiin järvimalmia raaka-aineenaan käyttänyt rautaruukki, jonka työvoimaksi tuotiin maaorjia Venäjältä. Maaorjuuden lakkauttamisen jälkeen Raivolanjoen rannalle muodostui venäläinen talonpoikaiskylä, jota kutsuttiin Venäjän- tai Ala-Raivolaksi. Suomalaisten asuttama Suomenkylä sijaitsi ylempänä kukkuloilla.
Raivolan rautaruukki suljettiin vuonna 1874, mutta vuosisadan lopulla sen tilalle syntyi uusi teollisuusalue, joka käsitti sähkölaitoksen, sahan, myllyn ja myöhemmin myös kotelotehtaan. Pietarin ja Viipurin väliselle rautatielle perustettiin vuonna 1870 Raivolan asema, jonka ympärille nousi uusi asemataajama. Rautatien rakentamisen jälkeen paikkakunnasta tuli pietarilaisten suosima huvila-alue. Raivolan ortodoksinen seurakunta sai vuonna 1881 uuden Pyhälle Nikolaokselle omistetun kirkon. Sen vieressä oli pieni hautausmaa, jonne on haudattu Pietarissa syntynyt ja Raivolassa suurimman osan elämästään viettänyt modernistirunoilija Edith Södergran. Lähistöllä sijaitsi Lintulan naisluostari.
Toisen maailmansodan jälkeen Raivolasta tuli piirikeskus, joka vuonna 1947 nimettiin ensin Andrei Ždanovin mukaan Ždanovskiksi ja vuonna 1948 Lintulan lehtikuusimetsän perusteella Roštšinoksi (ven. roštša ’lehto’). Vuonna 1959 se sai kaupunkimaisen taajaman statuksen. Suomeen kuuluneesta Raivolasta muistuttavat nykyään vain muutamat vanhat talot, tehdasrakennukset ja sähkölaitoksen pato.
Raivola on tunnettu Lintulan lehtikuusimetsästä, joka aikanaan oli Suomen suurin lehtikuusikko. Metsä istutettiin 1700-luvulla Pietari Suuren aloitteesta laivanrakennuspuun tuottamiseksi. Puusto on siperianlehtikuusta (Larix sibirica), joka oli lähtöisin Uralin ja Arkangelin alueilta. Nykyään metsä on säilynyt suojelutoimien ansiosta. Pisimmät puut ovat yli 50 metriä pitkiä, ja parhaimmillaan puuta on yli 1000 kuutiometriä hehtaarilla.
Valokuva: Raivolan 200 vuotta vanhaa lehtikuusimetsää. Kuvaaja: Kalle Mannonen v.1938. Lähde: Museovirasto - Musketti, historian kuvakokoelma, Karjalan Liiton kokoelma
Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan.
Projekti perustettu 27.10.2019 / Mirja Mappes
Varhaisia kantaisiä
- Pietari Tuomaanpoika Ronni
- Matti Heikinpoika/ Nuutinpoika? Kouhia
- Mikko Antinpoika Käkönen
- Jacob Cnutinpoika Nockonen
- Yrjö Yrjönpoika Pelkonen
- Samuli Mikonpoika Pokkinen
- Juho Sipinpoika Waasel
Kylä ja talot 1939
Kartta Kyläkartta aukeaa klikkaamalla laatikoita kylän kohdalla
Omistajat
Райвола: историческая справка
http://ristikivi.spb.ru/raivola.html
Райвола в путеводителе Н. Федотова, 1889.