Follow Us
Like Us
Please wait.
loading...
Kivennavan (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Kivennavan ja lähialueen sukututkimusprojekti sisältäen luettelon nimisukujen kanta-isistä Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin. Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Li...
Tähän projektiin on tarkoitus liittää profiileja Jatkosodan jälkeen Hämeenläänin Koskelle asutetuista Karjalan siirtolaisista ja heidän jälkeläisistä. Tähän projektiin voidaan liittää myös muiden pitäjien siirtolaisia "odottamaan" oman projektin luomista. Projektiin liitetään profiilit vain niistä henkilöistä jotka ovat asuneet Hl. Koskella. Heidän esivanhemmista pyritään tekemään mahdollisim...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Ikolan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Ikola oli kylä Karjalankannaksella Kivennavan pitäjässä puolivälissä Kirkonkylästä Raivolan asemalle. Ikolassa oli vuonna 1939 viitisenkymmentä taloa. Entisen Ikolan kylän kohdalla on isot peltoaukeat. Länsipuolella metsän takana on runsaasti uutta asutusta. Vanhan suomalaiskylän paikka on Pietari...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Raivolan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Kivennavan kuntaan ennen toista maailmansotaa kuulunut Raivolan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1500-luvulla. Vuonna 1800 sinne perustettiin järvimalmia raaka-aineenaan käyttänyt rautaruukki, jonka työvoimaksi tuotiin maaorjia Venäjältä. Maaorjuuden lakkauttamisen jälkeen Raivolanjoen rannalle m...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Terijoen Puhtulan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Terijoki erotettiin Kivennavasta itsenäiseksi kunnaksi 1911. Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan. Varhaisia kantaisiä Erkki Nuutinpoika Kouhia Antti Tuomaanpoika Makunen
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Riihisyrjän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Riihisyrjä (ven. Краснознаменка, Krasnoznamenka) sijaitsi 7 kilometriä Kivennavan kirkolta, Rautuun johtavan maantien varrella. Kylä on melko suuri, taloja ennen talvisodan syttymistä 53. Nykyinen syrjäinen pikkukylä on osittain säilyttänyt suomalaisen kulttuurimaisemansa. Laajojen niittyjen ...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Terijoen Kuokkalan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Terijoki erotettiin Kivennavasta itsenäiseksi kunnaksi 1911. Ennen toista maailmansotaa Kuokkala oli Suomen Terijoen kuntaan kuulunut kylä ja Suomen suuriruhtinaskunnan aikaan ennen vuotta 1918 suosittu pietarilaisten kesänviettopaikka; Kuokkalan rautatieasema sijaitsee Pietarin radan varrella. N...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Kotselän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Kotselän kylä sijaitsi Kivennavan kirkolta 8 kilometriä Viipurin suuntaan. Kylässä oli talvisodan syttyessä 30 taloa. Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan. Varhaisia kantaisiä Yrjö Pietarinpoika Sarvi Samuli Mikonpoika Veijalainen Pietari Martinpoika Pimiä K...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Siiranmäen kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Siiranmäki on kylä entisessä Kivennavan kunnassa Karjalankannaksella Suomen Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Siiranmäki sijaitsee entisestä Kivennavan kirkonkylästä noin kahdeksan kilometriä koilliseen. Ennen talvisodan syttymistä Siiranmäen kylässä oli 18 taloa. Siiranmäki lähikylineen...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Pamppalan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Pamppala oli 35 talon kylä Kivennavan pitäjän luoteiskulmassa. Eteläpuolella olivat Voipialan kylän metsämaat ja itäpuolella Rantakylä, jonka takana Vuotjärvi. Pitkä Suulajärvi sijaitsi Pamppalan länsipuolella. Useimmat kylän talot olivat aivan Viipurista Pietariin johtavan tien varressa. Nykyisi...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Joutselän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Joutselkä oli laaja kylä Kivennavan pitäjässä. Vuonna 1939 asuttuja taloja Joutselässä oli nelisenkymmentä. Kylä oli levittäytynyt Viipurista Pietariin johtavan tien varteen. Suomen itsenäistyttyä raja Pietariin sulkeutui, mutta Joutselän kautta kuljettiin Terijoelle ja Kuokkalaan. Kylän korkeimm...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Hiirelän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Hiirelä oli Kivennavan pitäjän kylä. Kylä kuului aikaisemmin Kurkelan kylään. Se oli rakentunut maantien varteen Karvalasta rajaa kohti. Kylässä oli vuonna 1939 nelisenkymmentä taloa. Kylän osista käytettiin nimiä Soposenmäki, Hämäläismäki, Uusikylä ja Tapkina. Nykyisin kylän paikalla ei ole asutu...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Hartosen kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Hartonen oli Kivennavan pitäjän kylä. Kylä oli ennen Kekrolan kylänosa. Idässä kylä rajoittui Rajajokeen ja lähimmistä taloista oli rajalle alle pari kilometriä. Hartosen kylässä oli useita alueita: Uusikylä, Keskikylä, Alakylä, Kuortinpää ja Harjula. Ennen talvisodan syttymistä kylässä oli maanvi...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Ahjärven kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Ahjärvi oli kylä Kivennavan pitäjässä Karjalankannaksella. Ahjärvi oli jakautunut kolmeen erilliseen ryhmään: Ahjärveen, Ylijärveen ja Metsäkylään. Kivennavan järvistä kuusi oli Ahjärven kylässä. Pahajärvi, Tahoslampi, Mottilanjärvi, Saarijärvi, Kuijärvi ja kylälle nimensä antanut Ahjärvi. Lisäksi...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Terijoen Käkösenpään kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Terijoki erotettiin Kivennavasta itsenäiseksi kunnaksi 1911. Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan. Varhaiset kantaisät Heikki Matinpoika Käkönen
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Sopenkylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Soppikylä oli Kivennavan pitäjän kylä. Kylässä oli 18 taloa, joista talvisodan syttyessä oli 14 asuttuna. Soppikylä sijaitsi aivan rajan tuntumassa Vehmaisten ja Räikkylän välissä hieman syrjässä maantiestä. Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan. Varhaisia kantaisiä Juho...
Paavo Kiurun teoksessa Kivennapa (1951) Kurkelasta todetaan mm. seuraavaa: "Kurkelan kylä jakaantuu kolmeen osaan: Hiirelään, Tonteriin ja Vanhaankylään. Karvasta päin tultuamme sivuutamme Sopasen, Terosen ja Teräväisten talot, jotka ovat Vanhastakylästä tulevan tien varrella. Nyt olemmekin keskellä Hiirelän kylää. Siitä oikealle lähtee Tammiselän tie, jonka varrella ovat Lensun ja Kouhian talo...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Terijoen Haapalan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Terijoki erotettiin Kivennavasta itsenäiseksi kunnaksi 1911. Haapalan kylä liitettiin hieman myöhemmin 1920-luvulla. Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan. [ ] Varhaisia kantaisiä Eerikki Heikinpoika Ukkonen Juho Paulinpoika Pullinen Paavo Mikonpoika Kauko Ky...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Polviselän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Polviselkä oli Kivennavan isoimpia kyliä, vuonna 1939 lähes 70 taloa, joissa asukkaita noin kolme ja puolisataa. Polviselkä oli kirkonkylästä etelään, aivan kirkonkylän liepeillä. Polviselkä sijaitsi korkealla mäellä. Viipurin–Terijoen tie nousi Tirttulan notkosta Sovonmäelle ja kulki pitkin Pol...
Kaukolempiälä 1 Mäkelänmäki Mikko Heikinpoika Sysmäläinen n. 1727- 1737 Juho Martinpoika Pimiä n. 1745-1762 Antti Juhonpoika Pimiä 1763-1791 Osatila 1 Pietari Antinpoika Pimiä 1791-96 mainitaan talolliseksi hautausmerkinnässä 1796 Juho Pietarinpoika Pimiä 1796- hallitsi 3/16 vuonna 1827 - 1863 Heikki Juhonpoika Pimiä sekä leski n.1863 - Taavetti Heikinpoika Pimiä Osati...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Voipialan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Voipiala oli Kivennavalla yksi kolmikyläksi sanotun kylärykelmän osa. Näitä kyliä kutsuttiin yhteisellä nimellä Voipeela. Voipialassa oli 23 taloa vuonna 1939. Nykyisin Voipialan kohdalla on peltoaukea, mutta ei asutusta. Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan. Varhais...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Vehmais kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Vehmaisen kylä sijaitsi Kivennavan pitäjässä rajan pinnassa, Siiranmäestä pari kilometriä rajalle päin. Taloja Vehmaisissa oli ennen talvisotaa 56. Nykyisin Vehmainen ja sen naapurikylät Siiranmäki ja Suurselkälä ovat tyhjiä, autioita niittyjä, joilla ei ole yhtään asukasta eikä rakennusta. Tämä ...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Tonterin kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Tonteri oli Kivennavalla, luovutetussa Karjalassa sijainnut kylä. Siellä oli suomalaista tullirajan vartiotoimintaa jo autonomian ajalla. Nykyään Tonteri on autiona. Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan.
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Rantakylän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Rantakylä sijaitsi Kivennavan pitäjän pohjoisosassa Muolaan pitäjän rajalla. 12 km kirkonkylästä ja 2 km Viipuriin vievältä maantieltä. Rantakylässä oli talvisodan alkaessa 70 taloa. Valokuva: Talon isäntä ja emäntä tyytyväisinä sodalta säilyneen kotinsa rapuilla, Kivennavan Rantakylästä. Valo...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Terijoen Rajajoen kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Terijoki erotettiin Kivennavasta itsenäiseksi kunnaksi 1911. Valokuva: Rajajoki Terijoella 1930-luku. Lähde: Museovirasto - Musketti, historian kuvakokoelma, Karjalan Liiton kokoelma Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan.
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Kauksamon kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Kauksamo oli kylä Kivennavan pitäjän koilliskulmalla. Kylässä oli ennen talvisotaa nelisenkymmentä taloa ja kansakoulu rakennettiin kylään 1935. Kauksamossa ei nykyisin ole asutusta. Kauksamon ja Miettilän kylien niityt voit kuitenkin nähdä Kirovskojen eli Vuottaan pohjoispuolella. Valokuva: ...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Kekrolan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Kekrola oli kylä Kivennavan pitäjässä Karjalankannaksella. Kylän keskustasta oli matkaa rajalle nelisen kilometriä, Kivennavan kirkonkylään Seppälän kylän ja Ronnunkylän kautta 12 kilometriä. Kekrolassa oli talvisodan syttyessä 63 tilaa. Kekrolan tilat olivat pieniä, vain kolmasosa tiloista oli ...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Tirttulan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Tirttulan kylä sijaitsi Kivennavan pitäjässä Kirkonkylän Linnanmäen rinteiden ja Polviselän harjun välisessä laaksossa Viipuri-Pietari maantien varressa. Talot sijaitsivat maantien varressa, pellot niiden takana. Tirttulassa oli ennen talvisodan syttymistä 24 taloa. Tämä projekti on keskeneräin...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Terijoen Ollilan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Terijoki erotettiin Kivennavasta itsenäiseksi kunnaksi 1911. Valokuva: Ollilan kylän talot v.1910-1929. Lähde: Lappeenrannan museot, Wiipuri-museo, Wiipuri-museon kokoelma Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan.
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Kanalan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Kanala oli kylä Kivennavan pitäjässä Karjalankannaksella. Kylässä oli ennen talvisodan syttymistä 16 taloa. Useimmat talot olivat kohtalaisen vauraita, peltoalaa oli keskimääräistä enemmän. Kotipeltojen lisäksi kauempana Siesjoen varrella oli suuria ulkoniittyjä, Lamarin ja Venneenpohjanniityt. Kan...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Tammiselän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Tammiselän kylä oli Kivennavan pitäjässä rajan tuntumassa. Heti Tammiselän eteläpuolella rajan takana oli Mainilan laukauksista kuuluisaksi tullut Mainilan kylä. Tammiselkä oli iso kylä, ennen Talvisodan alkua kylässä oli viitisenkymmentä taloa. Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetä...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Terijoen Ollinpään kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Terijoki erotettiin Kivennavasta itsenäiseksi kunnaksi 1911. Valokuva: Terijoen vanha kreikkalaiskatolinen kirkko Ollinpäässä. Lähde: Lappeenrannan museot. Tämä projekti on kesekeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan.
Projekti on tarkoitettu kaikkien Terijoen Luutahännän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Terijoki erotettiin Kivennavasta itsenäiseksi kunnaksi 1911. Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään jatkuvasti. Varhaisia kantaisiä Antti Elianpoika Ivaska Juho Tuomaanpoika Kuppinen Yrjö Simonpoika Tiitta Matti Matinpoika Rastas Matts Savolainen Kylä ja talot 1939...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Terijoen Koivikon kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Terijoki erotettiin Kivennavasta itsenäiseksi kunnaksi 1911. Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan.
Projekti on tarkoitettu kaikkien Terijoen Keskikylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Terijoki erotettiin Kivennavasta itsenäiseksi kunnaksi 1911. Valokuva: Näkymä Terijoen Keskikylältä 1900-luvun alku. Lähde: Museovirasto - Musketti, historian kuvakokoelma, Karjalan Liiton kokoelma. Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan. Varhaisia kantaisiä Kivennavan Terijo...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Terijoen Kellomäen kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Terijoki erotettiin Kivennavasta itsenäiseksi kunnaksi 1911. Kellomäen (ven. Комарово, Komarovo) kylä sijaitsee Suomenlahden rannalla. Kellomäestä muodostui 1900-luvun alussa suosittu kesänviettopaikka, kuten monesta muustakin Pietari–Viipurin-radan varrella olevasta kylästä. Vuonna 1916 huviloit...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Lipolan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Lipola oli Kivennavan kylä, jossa oli 1939 noin 300 asukasta. Silloisen valtakunnanrajan tuntumassa sijainneessa kylässä käytiin talvisodan alkaessa 30. marraskuuta 1939 alkaen suojajoukkotaisteluita. Valokuva: Lipolan kylä 1930-luku. Lähde: Museovirasto - Musketti, historian kuvakokoelma, Karjal...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Räikylän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Räikylä tai Räikkylä oli kylä Siiranmäen, Soppikylän ja Kekrolan välissä Kivennavan pitäjässä. Taloja Räikylässä oli kymmenen. Nykyisin tie halkoo edelleen maisemaa, mutta tien varressa Räikylän kohdalla ei ole asutusta. Valokuva: Otto Honkasen mallitila Kivennavan Räikylässä 1930-luku. Museovir...
Mainittu itsenäisenä kirkkoherrakuntana jo vuonna 1445. Kuulunut tätä ennen Muolaaseen. Projektin pappien profiilit on liitetty myös koko maan kattavaan Finlands präster genom tiderna ~ Suomen papit kautta aikojen ~ Finnish priests of all time -projektiin ja sen alla oleviin vuosisatakohtaisiin projekteihin. Kirkkoherrat Simon (1554) Ericus (1560-61) Michael (1561-68) Henrik (1568...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Liikolan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Liikola oli Kivennavan pitäjän kylä Kivennapa-Kanneljärvi maantien varressa. Liikolassa oli talvisodan alkaessa parikymmentä taloa. Kylää kutsuttiin myös Keski-Voipeelaksi tai Hyyteläksi, jotta sitä ei sekoitettaisi pitäjänrajan toisella puolella olevaa Kanneljärven Liikolaan. Tuota Kanneljärven L...
Tämä projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Vuottaan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan.
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Vaittilan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Vaittila oli 24 talon kylä Kivennavan pitäjän pohjoisosassa Valkjärvelle ja Rautuun johtavien teiden risteyksessä. Lipola oli Vaittilan naapurikylä. Nykyisin Vaittilan kohdalla on peltoja ja metsää. Valokuva: Vaittilan kylä 1920-30 luku. Lähde: Museovirasto - Musketti, historian kuvakokoelma, K...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Karvalan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Karvala oli ennen talvisotaa noin 40 talon kylä Kivennavan pitäjässä Karjalankannaksella. Kivennavan kirkolle oli Karvalasta vähän toistakymmentä kilometriä matkaa, Venäjän rajalle vain neljä kilometriä. Lintulan luostari oli kolmen kilometrin päässä ja Lintulan luostarin kohdalta kääntyikin tie K...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Pihlaisten kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Pihlainen oli kylä Kivennavan pitäjässä. Kylä sijaitsi kirkonkylästä 15 kilometriä luoteeseen, Muolaan ja Valkjärven pitäjien rajalla. Pihlaista lähinnä olivat Muolaan Jaarila ja Karhula. Kivennavan puolella lähimpiin kyliin Rantakylään ja Ahjärvelle oli matkaa, Ahjärvi oli kirkonkylään kuljetta...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Seppälän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Seppälä (ven. Подгорное, Podgornoje) oli kylä Kivennavan pitäjässä Ronnunkylän ja Kekrolan välissä Siesjärven pohjoispuolella. Seppälän kylä jakautui kahdelle mäelle, Koukkulan mäelle ja Kaukosmäelle. Koukkulaksi kylää kutsuttiinkin, Seppälä se oli vain kartoissa ja virallisissa asiakirjoissa. Tal...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Saarenmaan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Saarenmaa oli kylä Kivennavan pitäjässä. Taloja oli ennen talvisodan syttymistä seitsemän. Pinta-alaltaan kylän tilat olivat suurehkoja pitäjän tilojen keskikokoon verrattuna. Kylää kutsuttiin myös Kuortinmäeksi, sillä kylän ainoan talon sai Saaren suvun jälkeen haltuunsa Kuortin suku. Vanhaa pe...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Terijoen Tulokkaan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Terijoki erotettiin Kivennavasta itsenäiseksi kunnaksi 1911. Valokuva: Rajajoen yli Terijoen Tulokkaan kylän kohdalla 14.9.1941. Valokuvaaja: Pastori, vänrikki U.Siro. Sotamuseo. Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan. Tulokas oli ennen 1. maailmansotaa varsin vauras kyl...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Korpikylän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Korpikylä oli kylä rajan pinnassa Kivennavan kolliskulmassa. Naapurikyliä olivat etelässä Vehmainen, lännessä Vuottaa, luoteessa Kauksamo ja Miettilä sekä pohjoisessa Lipola. Vuonna 1944 Korpikylässä oli 44 taloa. Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan. Varhaisia kantai...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Multalan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Multala oli parinkymmenen talon kylä Siesjärven kupeessa Kivennavan pitäjän itäosassa. Karvala ja Hartonen olivat naapurikyliä. Multalan aiempi nimi oli Sikiälä. Sillä nimellä kylä löytyy kirkonkirjoista sekä vanhoista maa- ja henkikirjoista. 1930-luvun kartassa sen näkyy Multalana. Karvalan kau...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan kirkonkylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Kivennavan kirkonkylä koostui kolmesta välittömästi toisiinsa liittyvistä kylistä: Kirkonkylä, Tiilimaankylä ja Linnanmäenkylä. Seudun asutus oli vanhaa. Jo 1500-luvun alkupuolella oli Linnanmäellä pienehkö puulinnoitus Ruotsin rajalinna Novgorodin suuntaan. Vuonna 1939 kirkonkylässä oli taloja noin ...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Jalkalan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Jalkala sijaitsi ennen sotia Kivennavan pitäjässä luovutetussa Karjalassa. Jalkalan kylässä oli parikymmentä taloa. Ennen Suomen itsenäistymistä Jalkalassa oli runsaasti pietarilaisten kesähuviloita. Pitkäjärven ja Kaukjärven rannat olivat myös Suomen itsenäistymisen jälkeenkin suosittua kesänviet...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Vanhassakylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Vanhakylä oli Kivennavan pitäjän eteläosissa sijainnut toisistaan erillään tien varrella olleen yhdentoista talon muodostama kylä. Se sijaitsi Siesjärven eteläpuolella Karvalan ja Multalan välissä. Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan. Varhaisia kantaisiä Matti Lauri...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Ylentelän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Ylentelä oli Kivennavan pitäjän pienimpiä ja syrjäsimpiä kyliä. Kyläasutus sijaitsi mäkien päällä Valkjärven rajalla. Kylässä oli talvisodan syttyessä 21 taloa. Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan. Varhaisia kantaisiä Pietari Matinpoika Hölttä Paavo Jaakonpoika ...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Uupunen kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Uupune oli kylä Kivennavan pitäjässä viitisen kilometriä Kirkonkylästä koilliseen. Henkikirjoissa Kirkonkylänkylän osa. Terijoki-Viipuri maantien varressa. Uupuneen viisi taloa olivat tiiviinä rykelmänä tien varressa. Nykyisin talojen paikat ovat metsittyneet. Hävinneen Uupuneen kylän sijannin lö...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Tiilinmaan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Tiilinmaa oli osa Kirkonkylää ja ajoittain henkikirjoissa omana kylänään. Valokuva: Kivennavan Tiilinmaa. Kuvaaja: Heikkilän valokuvaamo 1920-30 luku. Museovirasto - Musketti, historian kuvakokoelma, Karjalan Liiton kokoelma. Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan. Va...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Suurselän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Suurselkälän kylä sijaitsi Kivennavan kahden suurimman mäen Siiranmäen ja Tiemäen välisessä notkossa. Suurselkälään kuului 24 taloa ennen talvisodan syttymistä. Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan. Varhaisia kantaisiä Kylä ja talot 1939 Kartta Kyläkartta auk...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Rasalan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Rasala oli Kivennavan pitäjän pienimpiä kyliä ja sijaitsi Joutselän pohjoispuolella. Taloja kylässä oli 12 talvisodan syttyessä. Venäjän rajalle oli matkaa nelisen kilometriä. Kylä sijaitsi korkealla mäellä (128 metriä merenpinnasta), josta avautuivat laajat näköalat kaikkiin ilmansuuntiin. Rasala ...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Ronnun kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Rontu eli Ronnunkylä sijaitsi nelisen kilometriä Kivennavan kirkonkylästä itään. Kylässä oli ennen talvisotaa 36 taloa. Ronnunkylän tienoilla eli Podgornojessa on nykyisin runsaasti asutusta. Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan. Varhaisia kantaisiä Kylä ja talot ...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Riihiön kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Riihiö oli pieni kyläyhteisö Kivennavalla Vehmaisten kylän takana rajalle päin. Ennen Vehmaisten kylän osa. Riihiö oli aivan rajan pinnassa, Venäjän puolella Lempaalanjärvi ja Lempaala. Kylässä oli talvisodan syttyessä vain kolme taloa, rajavartioston talo, metsänvartijantalo ja Kakon talo. Vanha...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Patrikin kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Patrikki (ven. Озерки, Ozerki) oli kylä, joka sijaitsi Kivennavan pitäjän lounaislaidalla kahden pienen järven rantamilla. Patrikki oli aika lailla eristettynä muusta pitäjästä. Koulu oli Ikolassa, noin neljän kilometrin päässä. Lähimpään kauppaan oli matkaa saman verran, samoin lähimpään puhelime...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Mustanpohjan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Mustapohja oli pienehkö kylä Kivennavalla. Kylän kohdalla Rajajoki työntyi Venäjälle päin, niin että Mainila Venäjän puolella oli Mustapohjan kylän lounaispuolella, ikään kuin Mainilan kainaloon olisi syntynyt Mustapohjan kylä. Eikä kapea joki kyliä mitenkään toisistaan erottanut. Kylässä oli ...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Miettilän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Miettilä oli Kivennavan pitäjän kylä. Se sijaitsi Rautuun johtavan tien varressa, puolimatkassa Kivennavan kirkonkylästä Raudun kirkonkylään, Kauksamon ja Lipolan välillä. Kylässä oli ennen talvisotaa 24 taloa. Suomalaisesta kylästä ei ole nykyisin jäljellä taloja, kuitenkin selkeä kulttuurimai...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Lintulan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Lintula (vuodesta 1948 ven. Огоньки) oli ennen toista maailmansotaa Suomeen kuulunut kylä Kivennavalla Karjalankannaksella. Sodan jälkeen se jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle ja kuuluu nykyisin Venäjälle. Lintulassa toimi ennen sotaa Lintulan luostari, joka oli Suomen ainoa kreikkalaisk...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Lavolan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Lavola oli kylä Kivennavalla. Se oli rykelmä taloja tien varressa Pitkäjärven ja Joutselänjärven välissä, Kivennavan pitäjän eteläosassa. Terijoen asemalle oli matkaa 12 kilometriä, Kivennavan kirkolle saman verran. Joutselkä oli parin kilometrin päässä Joutselänjärven ja Mutasuon takana. Talvisoda...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Konnun kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Konnun kylän maat olivat Kivennavan Linnamäen pappilan maita ja alueella asuivat pappilan torpparit, jotka suorittivat päivätöitä pappilaan. Uuden torpparilain voimaan tultua 1923 Konnun kylän torpparit vapautuivat velvollisuuksistaan ja tämän jälkeen kylä vaurastui ja viljelyspinta-ala kasvoi. Kylä...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Jäppisen kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Jäppinen oli viimeinen kylä Suomen puolella mentäessä vanhaa tietä Viipurista Pietariin. Kylä sijaitsi Kivennavan pitäjässä. Suomen itsenäistyttyä Jäppilän kylälle antoi leimansa Rajavartiosto. Aluksi se oli tulliaseman nimellä, mutta kun 1920-luvulla ei ollut virallista rajanylistystä, ei ollut...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Holttilan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Holttila oli kylä keskellä Kivennavan pitäjää, lähellä kirkonkylää, vanhalla itärajalla Karjalankannaksella. Vuonna 1939 Holttilassa oli neljätoista taloa. Nykyisin kylä kohdalla ei ole asutusta, mutta umpimetsää se ei ole, vaan Holttilan kylän maille on mahdollista päästä autolla. Tämä proje...