Follow
Vihola sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan keskiosassa Muolaanjärven itärannalla noin 10 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Viholan naapurikyliä olivat pohjoisessa Oinala, idässä Kyyrölä ja Parkkila, etelässä Lavola sekä lännessä Muolaanjärven toisella puolella Taaperniemi ja Keskikylään kuuluneet Norkkola, Jääskelä, Pyykkölä ja Orola. Viholaan kuului myös erillinen metsäpalsta, joka käsitti osan Muolaanjärven länsirannikosta sekä Muolaanjärven pohjoisosassa olevat saaret: Suursaari, Petäjäsaari ja Ruma Koirasaari. Tämän erillispalstan ranta-alueella sijaitsi Suurniemen kulmakunta, joka kuitenkin luettiin yleensä läheisen Taaperniemen kylän osaksi.
Viholan pinta-ala oli vuonna 1936 yhteensä 11,95 neliökilometriä, josta oli peltoa 245 hehtaaria, niittyä seitsemän hehtaaria ja metsää 928 hehtaaria. Viholan kautta kulki Muolaanjärven itärantaa kulkeva kylätie Lavolasta Kangaspeltoon. Kylän pellot olivat keskittyneet Muolaanjärven rannalle ja siihen laskevan Ruotsiojan varsille. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Viholan kylän elämään toi väriä ja lisäansioita noin 30 huvilaa käsittänyt huvila-asutuskeskus. Suomen itsenäistymisen jälkeen huvilat kuitenkin tyhjenivät.
Viholan koulupiiri perustettiin vuonna 1936 jakamalla Muolajärven koulupiiri kahtia Viholan ja Keskikylän piireihin. Viholan koulupiiriin kuului Viholan lisäksi Oinolan ja Tervolan kylät. Kun koulupiirin jakamisen yhteydessä Muolajärven koulu jäi Keskikylän piirin alueelle, valmistui Viholan piirille uusi koulu vuonna 1937.
Viholan erotti Kyyrölästä ja Suuresta Pietarintiestä Muolajärven itäpuolella laaja suoalue, jonka takia kylään oli vain pelkkä polku ja talvisin rekiura. Asia korjaantui vuonna 1830, jolloin rakennettiin tie kruununvouti Nils Hertzinin johdolla suoalueen läpi Kyyrölään.
Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan.
Kuva: lähde Forssan museo. Viholan nuorisoseuralaisia NS-talon edustalla.
Projekti perustettu 6.1.2019 / Mirja Mappes