Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Lempi Maria Kulmala (1921 - 1998)
  • Johan Lisasson Kangas (1844 - 1917)
    Hiski Töysä kastetut Johan s. 18.5.1844, Dej.sold.enk. Lisa Andersd:r Kraft, 35-40 - eli "perii" äitinsä edesmenneen aviomiehen sukunimen, muttei ole tämän lapsi - Löydetty Juhon alkuperä etsimällä en...
  • Nestori Saarimaa (1893 - d.)
    Alavus syntyneet 1888-1895 (MKO605-614) 1893 ; SSHY / Viitattu 24.08.2023 Alavus rippikirja 1891-1900 (MKO161-203) Sivu 457 Rantatöysän kylä no 8 Sepponen, Saarimaa, Saarimaa, Saarimaa ; SSHY / Viitat...
  • Margareta Sofia Thomasdotter Kangas (1846 - 1917)
    Alavus rippikirja 1846-1854 (MKO49-59) Sivu 86 Hevonkoski, Koskela, Kortes ; SSHY / Viitattu 28.09.2022 --- Mysteerivuodet Alavus rippikirja 1864-1870 (MKO76-94) Sivu 323 Hevonkoski, Kortes, Koskela ...
  • Matti Juhonpoika Kontolampi (1799 - 1874)
    Sukunimiongelma! Oli Majan isäntänä, Mäenpään ja Äijälän torpparina?, ja Kallion mäkitupalaisena? Hiski Alavus vihityt 21.10.1821 Sulkavaby, U.k. drg. Matts Joh:s Kohdolambi, Sulkavaby Qw Susanna Ers...

Tämä on sukututkimussivusto Genin Alavuden paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Projektiin voi liittää täällä asuneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja, jotka koskettavat useampaa paikkakunnalla asunutta henkilöä. Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia.

Alavuden projektit

Kylät

Kirkonkyä / Alavudenkylä, Rantatöysä, Sapsalampi, Sulkavankylä, Sydänmaa

Naapuripaikkakunnat

Kuortane,
Lehtimäki,
Nurmo,
Peräseinäjoki,
Töysä,
Virrat,
Ähtäri

Lähteitä

Paikkakuntaprojektiin liitetyissä profiileissa tulisi olla kerrottuna profiilin tietojen alkuperäislähteet. Suositeltavin tapa on käyttää Genin Lähteet-välilehteä jossa siteraataan kustakin dokumentista löytyneet tiedot. Alla on lueteltuna mahdollisia lähteitä Alavuden osalta. Hiski on hyvä apuväline tietoja etsittäessä, mutta lähteenä käytetään mieluummin sen avulla löytyneitä alkuperäisdokumentteja.

Alavus paikkakunta

1700-luvulla Alavus kuului Ilmajoen pitäjään. 1790-luvulla kylläkin veroluettelossa puhuttiin Alavuden pitäjästä, mutta mitään pitäjähallintoa Alavudella ei ollut. Vuodesta 1798 lähtien Alavus kuului Kuortaneen pitäjään. Vuodesta 1836 lähtien Alavus korotettiin nimensä säilyttäneen Kuortaneen hallintopitäjän keskuspaikasi ja siitä lähtien pitäjänkokoukset pidettiin Alavudella. Vuonna 1865 päätettiin kunnallisen itsehallintoasetuksen perusteella perustaa Alavuden kunta. Vuoden 1974 alusta Alavudesta tuli kauppala ja vuoden 1977 alusta Alavus ryhtyi käyttämään kaupunki-nimitystä. (Jouko Niemelä: Alavuden Sulkavankylän historia, v. 2001, sivut 283, 284, 286)

Alavus seurakunta

1700-luvun lopulla Alavus oli Ilmajoen kappeliseurakunta, jolla oli oma kappalainen. Vuodesta 1798 Alavus kuului kappelina uuteen Kuortaneen emäseurakuntaan. Vuonna 1835 Alavudesta tuli emäseurakunta. (Jouko Niemelä: Alavuden Sulkavankylän historia, v. 2001, sivu 276)