Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Iisak Valentin Veittiranta (1873 - 1933)
    SSHY syntynyt 6.9.1873 kuva, Alavus syntyneet 1871-1879, sivu 127. Kuolinaika on hautakivestä, Alavuden hautausmaa/RL
  • Lauri Johannes Metsoila (1945 - 2006)
  • Johannes Hermanninpoika (1883 - d.)
    Syntymä Virrat - syntyneet, 1878-1883 (MKO24-27) > 104: sivu 209; SSHY: / Viitattu 16.10.2019 Virrat - rippikirja, 1878-1887 (MKO66-99) > 161: sivu 163: Kurki, Jaskari, Autiosalo; SSHY: / Viitattu 16...
  • Elina Annikki Viita-aho (1924 - 2015)
    Asuinpaikka: ks. projekti Sulkavankylä: Paloperä, 104 Ylitalo (lapsuuskoti) ja Seinäjärvi, 155 Viita-aho. Henkilötiedot ja syntymäaika on kirjasta Lamminmäki: Alavuden Pyylammin suku Nurmi, v. 2010. ...

Tämä on sukututkimussivusto Genin Alavuden paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Projektiin voi liittää täällä asuneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja, jotka koskettavat useampaa paikkakunnalla asunutta henkilöä. Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia.

Kylät

Kirkonkyä / Alavudenkylä, Rantatöysä, Sapsalampi, Sulkavankylä, Sydänmaa

Naapuripaikkakunnat

Kuortane, Lehtimäki, Nurmo, Peräseinäjoki, Töysä, Virrat, Ähtäri

Lähteitä

Paikkakuntaprojektiin liitetyissä profiileissa tulisi olla kerrottuna profiilin tietojen alkuperäislähteet. Suositeltavin tapa on käyttää Genin Lähteet-välilehteä jossa siteraataan kustakin dokumentista löytyneet tiedot. Alla on lueteltuna mahdollisia lähteitä Alavuden osalta. Hiski on hyvä apuväline tietoja etsittäessä, mutta lähteenä käytetään mieluummin sen avulla löytyneitä alkuperäisdokumentteja.

Alavus paikkakunta

1700-luvulla Alavus kuului Ilmajoen pitäjään. 1790-luvulla kylläkin veroluettelossa puhuttiin Alavuden pitäjästä, mutta mitään pitäjähallintoa Alavudella ei ollut. Vuodesta 1798 lähtien Alavus kuului Kuortaneen pitäjään. Vuodesta 1836 lähtien Alavus korotettiin nimensä säilyttäneen Kuortaneen hallintopitäjän keskuspaikasi ja siitä lähtien pitäjänkokoukset pidettiin Alavudella. Vuonna 1865 päätettiin kunnallisen itsehallintoasetuksen perusteella perustaa Alavuden kunta. Vuoden 1974 alusta Alavudesta tuli kauppala ja vuoden 1977 alusta Alavus ryhtyi käyttämään kaupunki-nimitystä. (Jouko Niemelä: Alavuden Sulkavankylän historia, v. 2001, sivut 283, 284, 286)

Alavus seurakunta

1700-luvun lopulla Alavus oli Ilmajoen kappeliseurakunta, jolla oli oma kappalainen. Vuodesta 1798 Alavus kuului kappelina uuteen Kuortaneen emäseurakuntaan. Vuonna 1835 Alavudesta tuli emäseurakunta. (Jouko Niemelä: Alavuden Sulkavankylän historia, v. 2001, sivu 276)