Projekti on aloitettu 17.5.2020.

Tervetuloa yhteistyökumppaniksi

Asikkala, Pulkkilan kylä -projektiin! (Toiminnot > Liity projektiin)

Kun lisäät kylässä asuneen henkilön profiilin projektiin, tarkista että syntymäpaikkatiedot ovat oikeassa kohdassa, mikä helpottaa jatkossa projektiin liitettyjen profiilien tarkastelua ja lajittelua (ks. ohje: paikkatiedon tallennus profiiliin).

Tärkeää on, että lisätystä profiilista löytyy myös lähdetiedot, kts. ohje

Projektin yhteistyökumppanina voit myös täydentää projektisivun kuvausta ylhäältä kuvan yläpuolelta kohdasta "Muokkaa"

PULKKILA

"Pulkkilan kylä on muuten henkiseen edistykseen nähden pitäjän mustimpia kulmia: juopottelu, tappelut ja varkaudet kuuluvat siellä päiväjärjestykseen."
(Lahti-lehti 31.5.1917)

Historia

Pulkkilanharjusta:

Pulkkilanharjun Syttänneeltä on löydetty esihistoriallinen asuinpaikka.

Käksalmen (nykymuodossa Käkisalmi) yli rakennettiin ensimmäinen silta vuonna 1677. Sysmään johtaneen ensimmäisen tien rakensi majuri Tandefelt 1700-luvun alussa. Käkisalmen yli päästiin lautalla ja Pulkkilan salmen soutulautalla. Kun Sysmästä Kalkkisten kautta kulkeva Kopsuontie rakennettiin 1800-luvulla, Pulkkilanharjun tie jäi toisarvoiseksi, jopa hylätyksi. Pulkkilanharjun tie välitti pitkään pääasiassa pulkkilalais-liikennettä takamaille. Pulkkilan kylän vedentakaisista takametsistä - so. Vähästä-Pulkkilasta - haettiin polttopuita ja rakennustarpeita. Hakkuita tehtiin myös Pulkkilanharjulla.

Käksalmessa on ollut silta jo 1700-luvulla. Siitä kertovat yhä nähtävissä olevat siltakistut. Kartta on paikoillaan vuoden 1775 kartassa. Käkisalmen nykyinen kaarisilta valmistui 1940. Karisalmen ylittävä riippusilta valmistui 1967. Pulkkilansalmi täytettiin 1969.

Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa III kaavaili Suomeen useita kaupunkeja 1700-luvun loppupuolella. Myös Pulkkilanharjulle kaavailtiin vuonna 1775 kaupunkia. Se olisi mahdollisesti ollut vaihtoehto Vääksyn kannakselle suunnitellulle Anianpellon kauppalalle tai kaupungille. Maanmittari Henrik Gestrin piirsi sekä Anianpellon että Kukonharjun ruutuasema-kaavat. Kumpikaan kaupunkihanke ei toteutunut. Kukonharjuun suunniteltiin myös keuhkotautiparantola, mutta se ei toteutunut. Talonpojat eivät suostuneet luovuttamaan maata luvatulla hinnalla.

Harjun ensimmäisten asukkaiden on arveltu asuneen Syttänneen torpassa, joka oli olemassa jo vuonna 1835. Vanhan kivijalan kiviä ja muita asutuksen merkkejä on taannoin löydetty Tontunniemestä

Päijänteen höyrylaivaliikenne alkoi 1800-luvulla. Pulkkilanharjulla sen laivarannoiksi tulivat Käkisalmen ranta ja Kukonharjun laituri nykyisessä Liipolanniemessä. Huvila-asutus sai alkunsa 1910-luvulla, kun helsinkiläinen lakimies Heikki Ritavuori (vuoteen 1905 Rydman, 1880-1922) vahingossa eksyi harjulle, ihastui siihen ja osti maata loma-asuntoa varten. Ritavuori-niminen huvila valmistui 1911. Ritavuori raivautti 1910-luvulla harjun vanhimmalle asuinpaikalle - Syttäneen torpan paikkeille - viljelytilan. Ritavuoren perikunnalta tilan ostanut puutarhuri Onni Liipola piti alueella täysihoitolaa 1920-luvun lopussa. (http://pulkkilanharjuseura.net/harjunhistoria.htm)

V. 1880 valmistuneen Asikkalan kirkon "miljoona tiiltä" valmistettiin Pulkkilassa Heiskalan tilan mailla tiilitehtaassa.

Pulkkilassa sijaitseva nuorisoseurantalo Suovola valmistui 1932. Nuorisoseura Suovola aloitti toimintansa 1918, aluksi nimellä Vähä-Äiniön nuorisoseura.