Projekti on aloitettu 20.5.2020.

Tervetuloa yhteistyökumppaniksi

Asikkala, Riihilahden kylä -projektiin! (Toiminnot > Liity projektiin)

Kun lisäät kylässä asuneen henkilön profiilin projektiin, tarkista että syntymäpaikkatiedot ovat oikeassa kohdassa, mikä helpottaa jatkossa projektiin liitettyjen profiilien tarkastelua ja lajittelua (ks. ohje: paikkatiedon tallennus profiiliin).

Tärkeää on, että lisätystä profiilista löytyy myös lähdetiedot, kts. ohje

Projektin yhteistyökumppanina voit myös täydentää projektisivun kuvausta ylhäältä kuvan yläpuolelta kohdasta "Muokkaa"

RIIHILAHTI

Asikkalan kunnan Riihilahden kylä ei kuulu Asikkalan kantakyliin, vaan se on saanut alkunsa naapuriaan Kalkkista huomattavasti myöhemmin. Perimätiedon mukaan lahti ja kylä ovat saaneet nimensä kylän yhteisestä riihestä, jonka kerrotaan sijainneen lahden läntisellä rannalla.

Riihilahti nimenä on mainittu jo 1600-luvulla muodoissa Rihilax tai Riihilax. Kylän taloista Riihelä on saattanut sijaita kylän yhteisen riihen naapurissa tai johon kylän ainoa riihi on ehkä kuulunut.

Lepaalla asusti keskiajalla Lejonien mahtisuku, jolla oli läänityksiä eri puolella Hämettä. Lepaan herrat olivat vanhaa kihlakunnantuomarisukua ja myös valtaneuvos Björn Lejon toimi kihlakunnantuomarissa Hollolassa Kustaa Vaasan hallituskaudella 1520-luvulta kuolemaansa, vuoteen 1551 saakka. Eräillä käräjillä hän oli saanut sakkojen pantiksi tuomarinosuutena joltakulta Kalkkisten isännältä maapalstan kylän reunamilta. Ei tiedetä, oliko paikalla jo sitä ennen sijainnut jokin taloksi tai tilaksi katsottava. Tuskin on kuitenkaan sattumaa, että tila perustettiin sinnen, missä oli ollut toimintaa jo pronssikaudella. Ei ole myöskään tarkkaa tietoa siitä, milloin panttaus tapahtui, luultavimmin 1530- tai 1540-luvulla.

Björn Lejon otti palstan omakseen ja asetti lampuodin tilaa viljelemään. Tilaa alettiin laajentaa Kalkkisten isänniltä suuremmin lupia kyselemättä, ja nämä veivät jutun käräjille. Paljon hyötyä ei tuomarisukua vastaan käräjöimisestä tainnut olla, sillä Riihilahden tila muuttui käytännössä Lepaan herrojen saamaksi läänitykseksi eli rälssitilaksi.

Tilukset siirtyivät Björnin kuoltua v. 1551 hänen poikansa Hannun läänitykseksi. Vuoden 1572 veroluettelossa se kulkee Kalkkisten rälssin nimellä, ja omistajaksi on merkitty Hannun sisarenmies Pentti Görtzhagen Hartikkalasta. Kun Pentti kuoli vuonna 1601, rälssitila siirtyi Harvialan Matti Laurinpojalle. Samassa yhteydessä tila on saanut nimekseen Riihilahti, ja mukaan astuivat nykyisten kantatilojen esi-isät. Kylän sukutodistukset ulottuvat vuoteen 1602, jolloin vuokramieheksi oli tullut Pentti Pekanpoika.

1600-luvun loppupuolella läänityksiä alettiin peruuttaa. Käytännössä Riihilahdesta tuli kruununtila, jota viljeli tavallinen talonpoika. Reko Antinpoika ja hänen serkkunsa Heikki Eskonpoika jakoivat talon keskenään. Riihilahden toisesta puolikkaasta, Reko Antinpojan omistamasta osasta tuli Pormestari (Borgmästare) ja toisesta puolikkaasta, Heikki Eskonpojan omistamasta osasta tuli Raatimies (Roodmann/Rådmann).

Pormestari on Mattilan, Tupalan, Haaralan ja Ristolan kantatalo.
Raatimies taas on Peltolan, Riihelän ja Heikkilöiden kantatalo.

Talot ja torpat (tilanne 1830-luvulla)

Riihilahti 1: Pormestari

* Reko Antinpoika Pormestari (isäntänä 1681-91)

Haarala

Mattila
* Matti Jaakonpoika Mattila e Pormestari (isäntänä 1752-66)
:

* Iisakki Kustaanpoika Mattila (1817-1892) (isäntänä 1866-80)

Ristola
Tupala

Riihilahti 2: Raatimies

Heikkilä
Peltola
Riihelä

Riihilahti, käsityöläisiä

Lähdeviitteitä:

• Kalkkisten seudun kylien kirja II. Kalkkisten seudun kyläyhdistys ry. Padasjoen Kirjapaino, 2006.