Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Asikkala, Kopsuon kylä

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Leena Stina Leenantytär Liuhtola (1810 - 1881)
    Syntynyt ? Asikkala, 1.1.1811 2.1.1811 Anianpeldo Johan Carlsson Pasola Lena Ericsdotter Mickola Lena Stina (Oä) tämäkö isä? Juho Kallenpoika Pasola Asikkalan seurakunnan arkisto - Lastenki...
  • Johannes Juhonpoika Heikkilä (1809 - 1868)
    syntymä: Syntynyt Asikkala 24.5.1809 25.5.1809 Hillilä Heickilä Johan Johansson Walb. Toma' Johannes son. Asikkalan seurakunnan arkisto - Lastenkirja 1815-1837, jakso 46, sivu 85-86: Hillil...
  • Eriika Juhontytär Kivistö (1841 - 1921)
    Syntynyt Asikkala 8.4.1841 11.4.1841 Kopso By sm. Joh. Johs Len Stin Lenasdotter 25 Erika Asikkalan seurakunnan arkisto - Lastenkirja 1838-1850, jakso 392, sivu 134-135: Kopso Inhysningar Smed...
  • Arvi Aataminpoika Paavola (c.1803 - d.)
    Hollolan seurakunnan arkisto - Rippikirja 1829-1839, jakso 936, sivu 229: Wesivehmas Muikkula Heikkilä; Kansallisarkisto: / Viitattu 5.6.2022 Vihitty Asikkala 13.6.1830 Vesivehmas Hejkkilä b.s. ...
  • Maria Mikontytär Paavola (1809 - d.)
    Asikkalan seurakunnan arkisto - Rippikirja 1838-1850, jakso 689, sivu 127: Kopso Uotila torp. Paavola; Kansallisarkisto: / Viitattu 5.6.2022 Asikkalan seurakunnan arkisto - Lastenkirja 1804-1815, jakso...

Projekti on aloitettu 22.5.2020.

Tervetuloa yhteistyökumppaniksi

Asikkala, Kopsuon kylä -projektiin! (Toiminnot > Liity projektiin)

Kun lisäät kylässä asuneen henkilön profiilin projektiin, tarkista että syntymäpaikkatiedot ovat oikeassa kohdassa, mikä helpottaa jatkossa projektiin liitettyjen profiilien tarkastelua ja lajittelua (ks. ohje: paikkatiedon tallennus profiiliin).

Tärkeää on, että lisätystä profiilista löytyy myös lähdetiedot, kts. ohje

Projektin yhteistyökumppanina voit myös täydentää projektisivun kuvausta ylhäältä kuvan yläpuolelta kohdasta "Muokkaa"

KOPSUO

Asikkalan kunnan Kopsuon kylä on Ikivanha asuinpaikka, josta on löydetty kivikautinen korutaltta ja poikkikirves. Kopsuon kylä on Päijänteen eteläisin paikka, etelämpänä kuin Vääksy ja Anianpelto. Sanana Kopsuo tarkoittaa noitarumpua. Hämäläisten eräreitti kulki aikoinaan reittiä Vääksy – Salonsaaren eteläpuoli – Kinisselkä – Taipaleenpohja – Ruotsalainen. Patalahden kalliossa on havaittavissa kalliomaalauksia: toisessa näistä Patalahden kalliomaalauksista on hirvenpääkeulainen vene, jossa on useita soutajia.

Kopsuon kylästä löytyy merkintä ensimmäisestä isonvihan jälkeisestä henkikirjasta vuodelta 1725. Kopsuolla oli neljä taloa, joihin on merkitty vain 5 työikäistä naista ja 6 miestä. Väkiluku kuitenkin kasvoi nopeasti ja vuonna 1731 henkikirjoitettua väkeä Kopsuolla oli 23 eli yli kaksi kertaa enemmän kuin kuusi vuotta aiemmin. Alaikäisten lasten ja vanhusten määrää on mahdotonta arvoida, mutta jos lapsia on ollut jokaisessa taloudessa keskimäärin kaksi ja siihen vielä lisäksi syytinkiläiset, niin kopsuolaisia lienee ollut kymmenen vuotta isonvihan jälkeen noin viitisenkymmentä. 1900-luvun alussa kylässä oli noin sata asukasta.

Eräänä yksityiskohtana historiasta mainittakoon kylällä ollut mylly, joka oli tunnettu jauhojen laadusta jopa pitäjän ulkopuolella.

Kopsuo on maisemaltaan poikkeuksellisen vaihteleva suurten korkeuserojensa vuoksi. Kopsuontien ja Ruotsalaisen välinen alue on erämaaluontoa, ja se on tunnettu mm. pöllöistään.

Kopsuontie rakennettiin 1860-luvun nälkävuosina työttömyystöinä ja oli mutkineen ja toisia seuraavine jyrkkine ylä- ja alamäkineen legendaarisessa maineessa. Tie peruskorjattiin vuonna 2000 eteläosaltaan, pohjoisosa korjattiin 2010-luvulla ja nykyisin se on erityisesti moottoripyöräilijöiden suosiossa.

Kopsuon seura perustettiin vuonna 1918 vaalimaan ”nuorison siveyttä”. Tanssilava rakennettiin pari vuotta myöhemmin vuonna 1920. Lavan lattialaudat olivat naulaamattomia ja poliisi kävi keräämässä laudat pois, kun sotien aikana oli rikottu tanssikieltoa. Nuoriso haki laudat takaisin ja tanssi jatkui. Tanssilava purettiin sotien jälkeen ja materiaali myytiin Suopeltoon talon rakennusaineiksi.

Ensimmäinen sähkölamppu kylässä syttyi Ylä-Seppälän talossa 1930, kun läheinen koski oli padottu ja siihen asennettu siipirattaalla toimiva generaattori. Alue sähköistettiin vuonna 1958. Kopsuonlahti oli 1930-luvulla tukinuittopaikka lähisahoille (kuten Salonsaari, Lauttaniemi, Kuhmoinen, Vesijärven Saittaa ja Lahti). Nykyisin talot ovat autioituneet tai kesämökkeinä. Rannalla on vakituisia asuntoja noin 10, muut ovat kesämökkejä. Kalastuskuntaan kuuluu 240 kiinteistöä, joista valtaosa on kesämökkejä. Kesämökeistä suurin osa rakennettu 1950- ja 1960-luvulla, joista uusimmat ovat omakotitalojen tasoisia. Kesämökkiläiset ovat pääasiallisesti Lahdesta ja pääkaupunkiseudulta.

Talot ja torpat

Kopsuo 1: Liuhtola

Kopsuo 2: Laurila

* Erkki Tuomaanpoika Laurila (1720-1802) (isäntänä 17xx-1797)

Ylä-Seppälä
Ala-Seppälä

Kopsuo 3: Uotila

Ylä-Uotila
Ala-Uotila

Kopsuo 4: Keltala

* Lauri Yrjönpoika Keltala ) (isäntänä 1653-1682

* Hannu Niilonpoika Keltaniemi ) (isäntänä -1660-1666-

Kopsuo: käsityöläisiä



Lähdeviitteitä:

  • Vesivehmaan seudun kylien historia. Vesivehmaan kyläyhdistys ry. Gummerruksen Kirjapaino Oy, Jyväskylä (2005).
  • Kopsuo Wikipediassa