Projekti on aloitettu 19.5.2020.

Tervetuloa yhteistyökumppaniksi

Asikkala, Salon kylä -projektiin! (Toiminnot > Liity projektiin)

Kun lisäät kylässä asuneen henkilön profiilin projektiin, tarkista että syntymäpaikkatiedot ovat oikeassa kohdassa, mikä helpottaa jatkossa projektiin liitettyjen profiilien tarkastelua ja lajittelua (ks. ohje: paikkatiedon tallennus profiiliin).

Tärkeää on, että lisätystä profiilista löytyy myös lähdetiedot, kts. ohje

Projektin yhteistyökumppanina voit myös täydentää projektisivun kuvausta ylhäältä kuvan yläpuolelta kohdasta "Muokkaa"

SALO

Asikkalan kunnan Salon kylän pinta-ala on noin 4 000 hehtaaria, josta Salonsaaren osuus on noin 1 700 hehtaaria. Kylässä asuu noin 250 vakituista asukasta, ja vapaa-ajan asuntoja on noin tuhat.

Salossa on ollut elämää kauan ennen kirjoitettua historiaa, jo kivikaudella. Näkyviä merkkejä muinaisasutuksesta ovat kalliomaalaukset. Kivikasa taas saattaa olla muinainen hauta, vaikka se olisikin oman kesämökin tontilla. Museoviraston muinaisjäännösrekisteri valittelee Salon muinaismuistojen kärsineen ihmisen ja kaivinkoneen kourissa.

Salon kylän vesiltä löytyi kaksi kalliomaalausta Lahden kaupunginmuseon inventoinnissa 2003. Kalliomaalaukset ovat vesireittien varrella ja myös Salonsaaren vieritse on kulkenut tärkeä reitti. Se kulki Salonsalmesta Kinisselän poikki ja kapean kannaksen yli Ruotsalaiseen. Kun vesi oli useita metrejä korkeammalla vielä 7 000 vuotta sitten, oli kulku vielä nykyistäkin helpompaa. Patalahden kalliomaalauksessa erottuu kaksi erilllistä punaista kuviota, joista toinen on osittain jäkälän alla. Maalauksista on erotettavissa ainakin kaksi venekuviota. Huonpohjanlahden kalliomaalauksissa puolestaan erottuu kolme maalausryhmää, joissa on hahmoteltavissa hirvieläimiä, veneitä, tikku-ukkoja ja käärmeitä.

Kalliomaalausten lisäksi kylän vanhimmasta asutuksesta kertoo Ylä-Hokkalan talon hiekkarinne Salon kylän itäosassa. Arkeologien mukaan kyseessä on kivikautinen asuinpaikka, josta löydettiin 1970-luvulla litteä liuskekiviesine, kivitaltta ja kvartsi-iskos. Museoviraston muinaisjäännösrekisteri luettelee Ala-Pietilän mailta kaksi rautakautista hautapaikkaa, polttokenttäkalmistoa. Alueelta on löytynyt miekka ja keihäänkärki. Muista merkittävistä löydöistä 30-kuparikolikosta kootut Kartanon talon rinteestä löydetyt käädyt ovat nykyisin Kansallismuseossa. Saukkolan isäntäväelle Seija ja Lasse Saukkolalle eläketaloa rakentaessa työ puolestaan keskeytyi ensimmäiseen kaivinkoneen kauhaisuun. Keskeltä kylää paljastui vanha miekka ja kirves, jotka ajoitettiin viikinkiajalle.

Talot ja torpat

Salo 1: Saukkola

Salo 2: Köyhälä Jacob Jörensson Köyhälä

Salo 3: Pietilä

Salo 4: Eskola

Salo 5: Äpölä

Salo 6: Riihelä

Salo 7: Hannula Hannu Tuomaanpoika Hannula

Salo 8: Naappila

Salo 9: Hokkala Sipi Paulinpoika Hokkala

Salo 10: Pakila/Pakela

Salo, käsityöläisiä

Lähdeviitteitä:

• Salon mailla ja vesillä. Asikkalan Salon kylän historiaa ja muisteluksia. Perinne- ja historiatyöryhmä Salon kyläyhdistys ry. Saarijärven Offset Oy. 2013.