Tämä on sukututkimussivusto Genin Kälviän paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Projektiin voi liittää täällä asuneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja, jotka koskettavat useampaa paikkakunnalla asunutta henkilöä. Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia.

Yleistä

Kälviä (ruots. Kelviå) on Keski-Pohjanmaan maakuntaan kuulunut entinen Suomen kunta, joka liitettiin Kokkolaan vuonna 2009. Kuntaliitoksen yhteydessä myös Kälviän seurakunta liittyi Kokkolan seurakuntayhtymään.

Kälviän projektit

• Paikkakunta Kälviä, Keski-Pohjanmaa Paikkakunta Kälviä, Keski-Pohjanmaa
• Siirtolaiset paikkakunnalta Kälviä Siirtolaiset paikkakunnalta Kälviä

Historiaa

Ensimmäiset maininnat Kälviän kylistä ovat vuodelta 1544, jolloin Ruotsalon ja Kälviän kylät mainitaan osana Kokkolan pitäjää (myöh. Kaarlela). Ruotsalon neljänneskuntaan (veronkantoalue) kuului Ruotsalon lisäksi myös Kälviän, Korpilahden ja Päälahden kylät. Vuonna 1562 Ruotsaloon luettiin kuuluvaksi Jatkojoki, Kälviä ja Päälahti. Vuoden 1608 torppariluettelossa vilahtaa ensimmäisen kerran myös Ullavan kylä. Samana vuonna tehdyssä verotarkastuksessa syntyi Ruotsalon ja Kälviän rajamaille Korpilahdesta erotettu Peltokorven kylä. Vuonna 1621 mainitaan ensimmäisen kerran kymmenysluetteloissa Ullavan ja Kälviän kylien välillä uusi kylä, Välikylä. 1620-luvulla Välikylästä käytettiin nimitystä Ylikälviä ja varsinaisesta Kälviän kylästä nimeä Alakälviä.

Kälviä erotettiin omaksi pitäjäkseen Kokkolan pitäjästä v. 1639, jonka kuningatar Kristiina vahvisti 14.10.1640. Kälviän pitäjän rajoiksi tulivat Korpilahden, Ruotsalon ja Kälviän kylien rajat, jotka pysyivät melko muuttumattomina 1700-luvulle saakka. Kälviään kuuluneesta Ullavasta päätettiin tehdä oma saarnahuonekuntansa v. 1782, joka toteutui v. 1797.

Todella laajalle levinneestä Kälviän kylästä erotettiin oma maakirjakylänsä Jokikylä v. 1840, johon tuli kuulumaan alunperin 26 talonnumeroa Kälviästä. Alkuperäiseen Kälviän kylään jäi kuulumaan vain 17 talonnumeroa, mukaanlukien pappiskunnan virkatalot Kumpula ja Simukkala. Saman vuoden maakirjatarkastuksessa Jokikylään liitettiin Kokkolan pitäjän Norbyn kylästä Herrosen, Ridan, Hassisen ja Huhtalan talot, jotka tosin olivat alunperin kuuluneet Kälviään. Vuonna 1875 Jokikylään liitettiin edelleen Lohtajan Marinkaistenkylästä Pajalan ja Muuraiskankaan talot ja Kokkolan pitäjän Korpilahden kylästä Plusinsaaren talo. Nämäkin olivat pitäjäyhteydellisesti kuuluneet Kälviään. Edelleen vuonna 1897 Marinkaisista liitettiin Kälviän Ruotsaloon Mankin ja Keiskin talot (toteutui v. 1906).

Lähteet:
Wikipedia
hiski.genealogia.fi
kalvianseurakunta.fi
Kälviän ja Ullavan kirja s. 49–52.

Nykyiset kylät

Hilli, Honkimaa, Jatkojoki, Jokikylä, Karhulahti, Kleemola, Kälviä, Miekkoja, Nissi, Passoja, Peitso, Peltokorpi, Porkola, Riippa, Rimpilä, Rita, Ruotsalo, Vuolle, Välikylä.

Kylät ja talot vuosien 1896–1905 rippikirjassa

Jokikylä

No 1 Lassila
No 2 Nissi
No 3 Uusitalo
No 4 Miekkoja
No 5 Tuomaala
No 6 Tikanoja
No 7 Puukangas
No 8 Kangas
No 9 Saarala
No 10 Passoja
No 11 Ojala
No 12 Honkimaa
No 13 Myllykangas
No 14 Saltbacka
No 15 Honka
No 16 Tikkanen
No 17 Korpijärvi
No 18 Kleemola
No 19 Kykyri
No 20 Mäkelä
No 21 Porkola
No 22 Nurila
No 23 Pirkola
No 24 Tuunala
No 25 Hietala
No 26 Herronen
No 27 Rita
No 28 Hassinen
No 29 Huhtala
No 30 Pajala
No 31 Muuraiskangas
No 32 Plusisaari

Välikylä

No 1 Ruokoja
No 2 Rimpioja
No 3 Rimpilä
No 4 Maunula
No 5 Huhta
No 6 Pajala
No 7 Hilli

Peltokorpi

No 1 Riippa
No 2 Krekilä
No 3 Suonperä
No 4 Parpala
No 5 Puikko
No 6 Järvi l. Autio (Järvenautio)
No 7 Klapuri

Ruotsalo

No 1 Ingalsuo
No 2 Kippo
No 3 Karhulahti
No 4 Skinnari (Kinnari)
No 5 Pietilä
No 6 Matinjussi
No 7 Nissilä
No 8 Peitso
No 9 Karikka
No 10 Hakunti
No 11 Hakala
No 12 Pelttari
No 13 Valkama (Valkamaa)
No 14 Kerola
No 15 Heikkilä
No 16 Järvi
No 17 Porko
No 18 Rimmi
No 19 Harju
No 20 Luoto
No 21 Rautio
No 22 Junkkila
No 23 Heikkiniemi
No 24 Porri
No 25 Maajärvi
No 26 Granö
No 27 Puotiniemi
No 28 Manki (liitetty Lohtajasta 1906)
No 29 Keiski (liitetty Lohtajasta 1906)

Kälviänkylä

No 1 Pernu
No 2 Marttila
No 3 Mattila
No 4 Penttilä
No 5 Hyyppä
No 6 Mikkola
No 7 Vähähyyppä
No 8 Maunumäki
No 9 Kourijärvi
No 10 Siirilä
No 11 Koskela (Koski)
No 12 Riihimäki
No 13 Asujamaa
No 14 Syväjärvi
No 15 Karhuoja (Karhunoja)
No 16 Kumpula (pappila)
No 17 Simukkala (kappalaisen virkatalo)

Naapuripaikkakunnat

Alaveteli,
Halsua,
Kaarlela,
Kannus,
Kaustinen,
Lestijärvi,
Lohtaja,
Toholampi,
Ullava

Lähteitä

Paikkakuntaprojektiin liitetyissä profiileissa tulisi olla kerrottuna profiilin tietojen alkuperäislähteet. Suositeltavin tapa on käyttää Genin Lähteet-välilehteä jossa siteraataan kustakin dokumentista löytyneet tiedot. Alla on lueteltuna mahdollisia lähteitä Kälviän osalta. Hiski on hyvä apuväline tietoja etsittäessä, mutta lähteenä käytetään mieluummin sen avulla löytyneitä alkuperäisdokumentteja.

• Hiski
• Kälviän seurakunnan arkisto Digihakemiston kautta tai suoraan Kansallisarkistossa
• Kälviän seurakunnan arkisto SSHY:llä, vain jäsenille
  
• Kälviän kuolleita löytyy myös :Kansallisarkisto Kälviän seurakunta > Kälvian seurakunta > Vihittyjen luettelot > Vihittyjen luettelot 1722-1793
  
• http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8261067
• "Drengpoikia ja hurrikkaita." Kielirajavyöhyke ja sen vaikutuksen Keski-Pohjanmaan suomen- ja ruotsinkieliseen maaseutuväestöön 1600- ja 1700-luvuilla. Pro gradu -tutkielma, Perttu Immonen 2014.