Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Terttu Anneli Joki (1930 - 2011)
  • Liisa Pietarintytär Tofferi (1641 - bef.1721)
    Lähteet Vetelin seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1673-1753, jakso 171, sivu 168: Döde och Begrafne Anno 1721; Kansallisarkisto: / Viitattu 18.5.2019
  • Emanuel Karvonen (1817 - 1868)
    Evijärven rippikirja vuosilta 1813-1819 sivu 11
  • Maija Liisa Forsbacka (1863 - d.)
    Veteli > rippikirja, 1863-1871 > 190: sivu 253 Veteli > rippikirja, 1872-1881 > 190: Finnilä ginger. N 12 Forsbacka.sivu 217 Veteli > rippikirja, 1882-1891 > 199: Finnilän kinkerikunta no 12 Fo...

Tervetuloa Halsuan sukututkimusprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Halsua - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Sijainti ja tietoa paikkakunnasta

Halsua (ruots. Halso) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Halsua on Suomenselän tuntumassa sijaitseva erämaakunta, jonka maisemia hallitsevat suot. Suot peittävät yli 60 prosenttia kunnan pinta-alasta.Ystävyyskunta on Võrun maakunta, Viro, vuodesta1990 lähtien. Vuosina 1960-1975 Halsuan asukasluku väheni 2300:sta 1536:een. Kunnan asukasmäärä nousi 1977 hivenen, kun Kanalan kylä liitettiin Halsuaan Lestijärvestä. Tämän jälkeen poismuutto hidastui ja vuonna 1985 asukkaita oli 1670. Vuonna 2011 kunnan asukasmäärä oli 1290. Nykyisin Halsua tunnetaan paremmin ravimiesten, pesäpalloilijoitten ja kanteleensoittajien kuntana.

Historia

Halsuan seudulta on löydetty muutamia esihistoriallisia esineitä. Seutu oli pitkään eräalueena, jossa kävivät pääasiassa satakuntalaiset ja hämäläiset erämiehet. Keskiajalla seudulle saapui Pohjanmaan rannikolle asettunutta ruotsinkielistä väestöä. Halsuan erämaaluonteesta kertovat mm. paikannimet Karhulahti, Saukonsaari, Peuraniemi ja Joutsensaari. Vakinaisesti Halsuan seutu asutettiin 1500-luvun jälkipuoliskolla. Vuoden 1571 kymmenysluettelossa on maininta Halsuan kylästä, jolloin seudulla oli kolme taloa. Asutus lisääntyi merkitsevästi kuitenkin vasta 1700-luvullla. Savolaisasutuksesta huolimatta Halsuan murre on ytimeltään länsisuomalaista. Väkiluvun hidas kasvu johtui ennen kaikkea seudun maaperän karuudesta. Kytömaiden saveaminen opittiin vasta 1800-luvun puolivälissä, jolloin alkoi kytöviljelyn kukoistuskausi. Myös karjanhoito kohosi vähitellen korkealle tasolle.


Halsuan seutu kuului pitkään Kokkolan kirkkopitäjään. Vuonna 1826 perustettiin Halsuan rukoushuonekunta, joka muuttui kappeliseurakunnaksi 1856. Seurakunta itsenäistyi 1906 Vetelistä, johon se oli kuulunut vuodesta 1860 lähtien. Seurakunnan puukirkon rakensivat kaustislaiset Heikki ja Jaakko Kuorikoski 1826. Kappeliseurakunnan aikana Halsuan elämää värittivät riitelevät kirkonmiehet, joiden maine kiiri kauaksi.

Kokkolan maaseurakunta / emäseurakuntaan vuodesta 1826 kuulunut rukoushuonekunta, joka vuodesta 1838 sai oman papin, kun emäseurakunnan papiston apulainen sijoitettiin sinne. Tuli kappeliksi 1856, mutta vuonna 1860 yhdistettiin Vetelin uuden emäseurakunnan kanssa sen kappelina. Halsuaan liitettiin 1865 Lestijärvestä Kanalan kylä. Määrättiin eroamaan omaksi kirkkoherrakunnaksi Senaatin päätöksellä 1906.

Vanha nimi

Halso

Naapurikunnat

Alaveteli, Kaustinen, Kälviä, Lestijärvi, Perho, Veteli, se on myös ainoa Keski-Pohjanmaan maakunnan kunta, jolla on yhteistä maarajaa vain oman maakuntansa kuntien kanssa.

Kylät

Alikylä, Halsua, Kanala, Liedes, Meriläinen, Ylikylä, Hietalahti, Kalliokoski, Kannisto, Karhukorpi, Kirkonkylä, Lepistö, Liedes, Majasaari, Marjusaari, Meriläinen, Niemi, Tofferi, Halsuan Ylikylä on valittu vuoden keskipohjalaiseksi kyläksi 2007.

Tunnettuja halsualaisia

  • Viljami Kalliokoski (1894–1978), maanviljelysneuvos, maanviljelijä, poliitikko
  • Kreeta Haapasalo, kanteleensoittaja, asui Halsualla 1869–[18]
  • Otto Hotakainen, kansanmuusikko ja mestaripelimanni
  • Allan Karvonen, vuoden pesäpalloilija 1966
  • Aulis Karvonen, vuoden pesäpalloilija 1967
  • Viljo Karvonen, kanteleensoittaja ja mestaripelimanni
  • Toivo Venetjoki, kanteleensoittaja ja mestaripelimanni
  • Eino Tulikari, kanteleensoittaja
  • Eero Polas, director cantus, kuoronjohtaja.
  • Mikko Kanala, vuoden tulokaspesäpalloilija 2010

Lähteet:

http://hiski.genealogia.fi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Halsua

Paikkakuntaprojekti aloitettu 25.08.2017

Pohjanmaa

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/16/c7/97/3c/53444844e0eea663/pohjanmaa_large.jpg

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa: Alahärmä I Alajärvi I Alavus I Evijärvi I Ilmajoki I Isojoki I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva I Töysä I Vimpeli I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri I Keski-Pohjanmaa: Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi IUllava I Veteli I Pohjanmaa: Alaveteli I Bergö I Isokyrö I Jepua I Kaskinen I Koivulahti I Korsnäs I Kristiinankaupunki I Kruunupyy I Laihia I Luoto I Lapväärtti I Maalaht I Maksamaa I Munsala I Mustasaari I Närpiö ja Ylimarkku IOravainen I Pedersöre I Petolahti I Pietarsaari I Pirttikylä I Purmo I Raippaluoto I Siipyy I Sulva I Teerijärvi I Uusikaarlepyy I Vaasa I Vähäkyrö I Vöyri I Ähtävä I Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten ja Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti I Saloinen I Sievi I Siikajoki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki I Ylivieska I Västerbotten, Ruotsi: Bjurholm I Norsjö I Robertsfors I Skellefteå I Uumaja I Vindeln I Vännäs