Follow
Maakesken sotilaskartano
Virkakartanosta käytettiin monia nimityksiä: Makeskis Bostelle/Boställe, Säterij, Herregård, Gård. Niiden lisäksi siitä puhutaan ratsumestarin eli kapteenin ja majurin puustellina. Säätyläisyyteen liittyvä kartano häipyy 1800-luvun lopulla talonpoikaisten vuokraajien aikana ja aletaan puhua Anttilasta.
Kartano muodostettiin 1683 kolmesta tilasta: Anttila (Antti Tuomaanpojan tila, 1/3 manttaalia, 2 äyriä), Finnilä (Pertti Jaakonpojan, 1/3 m, 2 1/2 ä) ja Tulppala (Pertti Sipinpojan, 1/4 m, 1 ä). Yhteensä ne olivat 11/12 manttaalia eli 5 1/2 äyriä. Isossajaossa kartano oli kokoveron eli täyden manttaalin tila ja kokonaispinta-ala 551,43 hehtaaria, mikä on sangen tasan kuudesosa koko kylän alueesta.
Sotilasvirkakartanona se oli 1683-1791 Uudenmaan-Hämeen läänin rakuunarykmentin Ylä-Hollolan komppanian ratsumestarin eli kapteenin puustelli. Kun tämä kevyt ratsuväki jalkautettiin eli muutettiin jalkaväeksi, niin 22.3.1791 alkaen se oli Hämeen läänin jalkaväkirykmentin jääkäripataljoonan esikunnan I-majurin puustelli. (Viite: Maakesken kyläkirja, Kylä maan keskellä. Toivo Jalli, 2001)
Lähteitä
Kaaro Wirilander, Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810. Virkatalonhaltijain luettelot. SHS Käsik. III. Helsinki-Forssa 1953. XVIII + 380 siv.
Maakesken sotilasvirkatalosta, Virmailan suku - Maakesken suku, Leo Suomaa