Follow Us
Like Us
Please wait.
loading...
Please also join us to our discussion group in Facebook: Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen suvut The historical province of Tavastia (Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme) The province has been inhabited since the Stone Age. During the late Middle Ages was agriculture slowly introduced to the northern parts of the province. Northern Tavastia was for a long time a wilderness inhabited by Sami hun...
Tämä projekti on tulossa työn alle. Lavikon kantatilan talonhaltijaluettelo Talolliset vaimoineen Torppariluettelo Haka-aho? Torpparit vaimoineen Hulpio Torpparit vaimoineen Tuttula eli Myllyaho Torpparit vaimoineen Metsälä Metsälän torpan KONTRAHTI tehtiin 10.9.1905 "Tämän kautta otan minä allekirjoittanut torppariksi Herman Hietasen ja vaimo Maria Wilhelmiina Hietasen om...
Multamäki (RN:o 15) perustettiin Simsiön torpaksi arviolta 1780-luvulla, ja talonkirjansa se sai pian sen jälkeen vuonna 1793. Ensimmäiseksi isännäksi Multamäkeen tuli Simsiön isännän veli Heikki Olavinpoika. 1800-luvun puolenvälin paikkeilla Multamäen isänniksi tulivat Pihlajaveden Kalliomäen talon poika Otto Samuelinpoika ja hänen Ähtäristä kotoisin ollut vaimonsa Anna Yrjöntytär. Pihlajave...
Maakesken sotilaskartano Virkakartanosta käytettiin monia nimityksiä: Makeskis Bostelle/Boställe, Säterij, Herregård, Gård. Niiden lisäksi siitä puhutaan ratsumestarin eli kapteenin ja majurin puustellina. Säätyläisyyteen liittyvä kartano häipyy 1800-luvun lopulla talonpoikaisten vuokraajien aikana ja aletaan puhua Anttilasta. Kartano muodostettiin 1683 kolmesta tilasta: Anttila (Antti Tuom...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Vähämäki (RN:o 26) perustettiin Simsiön torpaksi 1790-luvun lopussa ja erotettiin itsenäiseksi tilaksi noin vuonna 1840. Vähämäestä on käytetty myös nimeä Vuohimäki. Vähämäen ensimmäinen torppari oli Tuomas Tuomaanpoika Multamäki, Vähämäki . Hänen syntyperänsä on vielä selvittämättä. Viimeinen torppari ja samalla ensimmäinen talollinen Vähäm...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! V. I. Suominen on kirjoittanut vuonna 1931 ilmestyneessä kirjassa Pihlajaveden seurakunnan historia vuoteen 1900 seuraavasti: "Vuoden 1564 maakirjoissa - mainitun erämaan talonpoikien luettelossa ei vielä mainita yhtään taloa Pihlajaveden alueelta - Mutta vuonna 1567 on jo asian laita toisin. Silloin tavataan verokirjassa Ruoveden pitäjän kyli...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Leppälä (RN:o 11) erotettiin uudistaloksi Simsiöstä ennen isoajakoa vuonna 1790. Pihlajaveden vuosien 1788 - 1793 rippikirjaan Leppälä on merkitty Simsiön torpaksi. Talosta on käytetty myös nimeä Leppämäki. Leppälä erotettiin Simsiön talon tyttärelle Liisa Juhontytär Simsiölle . Leppälän ensimmäinen isäntä oli tämän puoliso Aappo Heikinpoika...
Villilässä on ollut 3 eri taloa: Ala-Villilä, Keski-Villilä ja Ylä-Villilä, jonka nimi myöhemmin Teeri-Villilä. Ennen vuotta 1762 tila oli yhtenä. Ala- ja Ylä-Villilä olivat ratsutiloja. Ylä-Villilän nimenä on käytetty myös muotoa Yli-Villilä.
Nikkaroisten Anttilan suku on kotoisin eteläisestä Sysmästä. Anttilan talonpoikaistila oli aikanaan osa Eskolan rusthollia ja sen isäntäväki oli pääosin paikallista sysmäläistä alkuperää. Suvun juuret juontavat myös Wirmailan rusthollin suvun myötä Padasjoelle sekä tilalle isännäksi tulleen Abraham Abrahaminpojan kautta Asikkalaan. Sukuja on jäljitetty aina 1500-luvulle asti, vanhin Anttilan is...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Kömin Tuliniemen torppa mainitaan kirkonkirjoissa ja henkikirjoissa ensi kertaa vuonna 1860. Nimi löytyy myös 1850-luvun vaihteen Pitäjänkartasta. Taloa ei enää ole, mutta torppa sijaitsi aikanaan Valkeajärven kylässä Tuliniementien varrella noin 1,5 km kylästä kaakkoon. Paikka on Maso-joen rannalla, joen alkupäässä lähellä Martinjärveä. Pihla...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Ryönänkoski oli ensin Kömin taloon ja sen jälkeen Valkeajärven taloon kuulunut, 1900-luvulla taloksi itsenäistynyt torppa. Ryönänkosken talo sijaitsee Hanhiniementien varrella Suojärven etelärannalla. Nimensä talo on saanut lähellä sijaitsevan kosken mukaan. Matkaa etelän suunnassa sijaitsevaan Pihlajaveden keskustaan on 17 kilometriä. Kömin...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Leppälän talolle kuuluneen Kaijanahon torpan perustaja oli Kaijanmäen torpparin poika Herman Aleksanterinpoika. Perustamisvuosi oli rippikirjan mukaan 1867. Pihlajaveden kylälehti Aisapuussa julkaistussa tarinassa kerrotaan torpan syntyvaiheista seuraavasti: "Keuruun kirkolta Pihlajaveden pappilaan kulkevan postitien varrella Leppämäen talon...
- Hangonniemi - Kesken.. Hangonniemen talon juuret ovat mahdollisesti vuodessa 1885. Hangonniemen talon ensimmäinen torppari oli Aapo Sälli 1885-1889. Aapo Sälli ei ollut kauaa Hangonniemessä, kunnes vaihtoi perheineen osoitetta Sällinlahden tiluksille Ranta-ahon torppariksi. Gemina ja Aapo Nikkilä toimivat Hangonniemessä torppareina vuodesta 1889 alkaen. Hangonniemen tila on vanhastaan R...
Rajalan talo (RN:o 13) on Pihlajaveden pohjoisin asuttu kolkka, kiinni Ähtärin rajassa. Se on perustettu Lamminmäen talon liikamaalle 1850-luvulla. Uusikaarlepyystä kotoisin olleet Backmanit isännöivät Rajalaa vuosina 1858 - 1861. Johan Backman myi tilan veljensä Jacob Backmanin vaimon veljelle Topias Joonaanpojalle ja osti vuonna 1861 Lampilan talon siirtyen sen isännäksi. Topias Joonaanpoik...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Syksyllä 1843 vihittiin Koskelan uudistalon poika räätäli Matti Heikinpoika Koskela piika Hedda Stiina Heikintytär Tuohilammen kanssa. Matti oli virtolaista Wästin sukua, syntynyt Pihlajaveden Koskelassa. Matti ja Hedda Stiina Koskela rakensivat uudistalonsa Koskenniemen, Pihlaiskoskien lähelle. Myöhemmin talon nimeksi tuli Kokinmäki (RN:o 3...
' Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Koivumäki (RN:o 7) sai talonkirjansa pian Kömin torpaksi perustamisensa jälkeen vuonna 1802. Se tunnettiin aluksi myös nimellä Kulmala. Talonhaltijaluettelo Koivumäen talon haltijaluettelo sisältää Koivumäen tilan isännät puolisoineen. 1802 – 1808 Koivumäen ensimmäinen isäntäpari oli Tuomas Martinpoika ja Riitta Juhontytär. He muutti...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Laurila (RN:o 11) erotettiin Leppälästä noin vuonna 1800. Myös Laurilan alue on niin ollen alunperin kuulunut Simsiön kantatilan maihin. Talosta on käytetty myös nimeä Laurinmäki. Laurilan ensimmäinen isäntäväki tuli Keuruulta. Ensimmäisen isännän Antti Ristonpoika Laurilan syntyperä on toistaiseksi selvittämättä. Pihlajaveteläisjuurista ver...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Karimon uudistalo (RN:o 12) perustettiin vuonna 1790. Erkki Sipinpoika Yltiä tuli torpparina Kaakkomäestä 1780-luvulla. Tila jaettiin pian kahtia Karimon ja Vasaramäen tiloiksi. Karimon talo oli asuttu ainakin vielä 1960-luvulla. Sen jälkeen talo jäi autioksi ja rakennukset purettiin. Projekti kattaa vuoteen 1918 saakka itse Karimon talonh...
(ei aloitettu)
Sällinlahti (RN:o 4) on yksi Pihlajaveden vanhimmista taloista. Se perustettiin Lempäälän Ahtialan kylän erämaalle. Talon ensimmäinen isäntä oli Paavo Kolehmainen vuosina 1567 – 1589. Talo oli välillä autiona, kunnes vanha sotamies Klemetti Laurinpoika otti sen haltuunsa noin vuonna 1625. Seuraava isäntä vuodesta 1630 lähtien oli hänen vävynsä Erkki Sipinpoika Takkuinen . Talo on ollut saman Ta...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Lappi (RN:o 5) on yksi Pihlajaveden vanhimmista taloista. Se perustettiin Hankajärven rannalle, Lempäälän Kuokkalan talon entiselle erämaalle. Ensimmäinen verokirjamerkintä on vuodelta 1567. Talon ensimmäinen isäntä oli Heikki Lappalainen, jonka alkuperästä ei ole säilynyt tietoa. Lappi oli Lappalaisen suvun hallussa vuoteen 1698. Isännyys s...
(ei aloitettu)
(ei aloitettu) Kreivi von Rosenin karttaan vuodelta 1747 Reinikka on merkitty vuoden 1637 jälkeen maakirjasta hävinneeksi Seiloseksi. Reinikka on siitä päätellen perustettu autioituneen Seilosen talon paikalle.
Könttäri eli Kolehma (RN:o 1) (ei vielä aloitettu)
(ei aloitettu)
Aloitettu 13.3.2018, rakenteilla Takaisin Haudankorvan kylään Tervetuloa rakentamaan Haudankorvan Siurilaa eläväksi Siurila oli yksi Tammelan Haudankorvan vanhimmista taloista. Se sijaitsi Loimijoen rannalla. Alue, jolla Siurila ja koko Haudankorven kylä sijaitsivat, kuuluu nykyään Forssaan. Siurila jakaantui 1720-luvulla kahdeksi tilaksi: Vanha-Siurilaksi ja Uusi-Siurilaksi. Siurila ...
Takaisin Haudankorvan kylään Tervetuloa asuttamaan Kossilaa Tammelan Haudankorvan kylässä! Kossila Tammelan Haudankorvan kylässä oli yksi kylän seitsemästä vanhimmasta talosta. Suomen asutuksen yleisluettelossa ensimmäinen merkintä Kossilasta on vuodelta 1539. Kossilan talo säilytti kylän taloista pisimpään itsenäisyytensä muutosprosessissa, jossa vanha Haudankorvan kylä 1800-luvun kolmanne...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Kaakkolampi perustettiin Kaakkomäki-nimisenä Simsiön torpaksi Simsiön talon tyttärelle ja hänen puolisolleen noin vuonna 1800. Torppa oli asuttuna noin 60 vuoden ajan. Kun Simsiöstä erotettiin Vähämäen uudistila noin vuonna 1840, torpat Kaakkolampi ja Pellonpää siirtyivät Simsiöstä Vähämäkeen. Kaakkolammessa asuttiin kirjojen mukaan noin vuo...
aloitettu 15.4.2017 Projektikuvana Siston talo Maakeskessä. Talon on piirtänyt vanhojen valokuvien perusteella Jyri Kotilainen, Helsinki, 1987. Minda Kalila os. Siston tilaama työ ja kuvan käyttöön täysi oikeus. (R.Leinonen 12.9.2017) Projektiin lisätään myös taloon naidut miniät.