Alahärmä locality project

Welcome to Alahärmä locality project. This project is part of Pohjanmaa project. You can add persons to the project who have been born, lived or died at Alahärmä.

You might be also interested in Finnish emigrants project.

More info about Alahärmä at Wikipedia.

Project started 8/26/2017.

Alahärmän paikkakuntaprojekti

Tervetuloa Alahärmän paikkakuntaprojektiin. Projekti on osa Pohjanmaa-projektia. Projektiin voi lisätä Alahärmässä syntyneitä, eläneitä, kuolleita tai muuten Alahärmässä vaikuttaneita henkilöitä.

Sijainti ja tietoa paikkakunnasta

Alahärmä sijaitsee Lapuanjoen alajuoksulla Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, ruotsinkielisen ja suomenkielisen asutuksen rajalla.
Alahärmä oli Suomen kunta vuodesta 1867 vuoteen 2009. Sen itsenäinen olemassaolo lakkasi, kun se yhdistyi Kauhavan, Kortesjärven ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavaksi.

Kahdesta kielialueesta muodostunut pitäjä

Hallinnolliset olot

Vakinaisen asutuksen syntyessä 1500-luvulla Härmän tienoon silloinen erämaa kuului kahteen eri hallintopitäjään Kyröön ja Pietarsaareen. Alue lienee jaettu näiden pitäjien kesken joskus keskiajalla ja rajapyykiksi oli tullut Vuoskivi, joka sijaitsee Alahärmän kirkosta reilu kilometri pohjoiseen Lapuanjen varrella. Vakinaisen asutuksen syntymistä seuranneina vuosikymmeninä Vuoskivestä etelään sijainnut
V u o h i s l u o m a lukeutui Kyröön, Vuoskivestä pohjoiseen sijainnut V u o s k o s k i Pietarsaareen.
Härmän tienoon maallis-hallinnolliset olot pysyivät 1600-luvulta alkaen samanlaisina vuosikymmenestä toiseen. Vuohisluoma tuli vuonna 1608 virallisesti perustetun Lapuan hallintopitäjän alaisuuteen Lapuan irtauduttua jo aiemmin Kyröstä. Vuohisluoma oli jo Kyrön aikana maakirjakylä ja sai nimeksi
N a a r a s l u o m a, jonka talot löytyvät maakirjoissa Lapuan pitäjän alaisuudesta vuoteen 1830 asti.
Vuoskoski oli aluksi vain Pietarsaaren Jepuan ja lopulta Ylijepuan eteläinen osa. Se siirrettiin Pietarsaaresta vuonna 1607 lohkaistun Uudenkaarlepyyn yhteyteen. Vuoskosken talot löytyvät maakirjoissa Uudenkaarlepyyn pitäjän alaisuudesta vuoteen 1830 asti.
Vuonna 1830 Härmän alueesta tuli selvä hallinnollinen kokonaisuus, kun viranomaiset irroittivat kappelin alueen Naarasluoman ja Jepuan kylistä ja muodostivat siitä Hakolan, Härmän, Vuoskosken ja Heikkilän kylät. Kunnallisen itsehallinnon ajan koittaessa paikkakunta oli jo valmiiksi jaettuna jokseenkin samansuuruisiin hallintopiireihin. Järjestelmää ehdittiin kokeilla runsaan kahden vuosikymmenen ajan ennen paikkakunnan itsenäistymistä. Alahärmän kunnan perustamispäätöksen taustalla oli kruunun asetus (6.2.1865) kunnallisesta itsehallinnosta, jossa vaadittiin toimenpiteitä kunnan ja seurakunnan erottamisesta toisistaan. Päätöstä vauhditti se seikka, että kappelin Ylipää eli Härmän ja Hakolan kylät pääsivät irtautumaan Lapuan kirkkoherrakunnasta1867 toukokuun alusta lukien. A l a h ä r m ä n kunta perustettiin 27.5.1867 kunnalliskokouksessa.

Lähteet:

• Alahärmän Historia I, s. 231-233, kirjoittanut Eero Kojonen, julkaisijat Alahärmän kunta ja seurakunta, Ykkös-Offset Oy, Vaasa 1993
  
• Alahärmän Historia II, s. 179, kirjoittanut Eero Kojonen, julkaisijat Alahärmän kunta ja seurakunta, Ykkös-Offset Oy, Vaasa 2004

Kirkolliset olot

Vuohisluoman ensimmäisten asukkaiden seurakunta Kyrö oli suomenkielinen, Vuoskivestä pohjoiseen asuvien vuoskoskelaisten kirkonkylässä Pietarsaaressa puhuttiin etupäässä ruotsia.
Kirkkomatkat lyhenivät hieman Lapuan kirkon rakentamisen jälkeen ja sen itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi korottamisen (v. 1581) jälkeen, kun Vuohisluoma (myöh. Naarasluoma) siirrettin Lapuan alaisuuteen. Jumalanpalvelukset olivat suomenkielisiä.
Vastaava tapahtui Vuoskosken osalta, kun Uudenkaarlepyyn kirkkoherrakunta muodostettiin vuonna 1607. Täällä jumalanpalvelukset olivat ruotsinkielisiä.
Naarasluoman oman kappelin rakentamiseen oli ryhdytty jo ennen seurakunnan perustamista ja se valmistui todennäköisesti vuonna 1675. Naarasluoman seurakunnan syntypäätös tehtiin 1. maaliskuuta 1676 pidetyssä Uudenkaarlepyyn piispantarkastuksessa. Asia vahvistettiin kaiketi aivan lähipäivinä Lapualla. Naarasluoman Alapään talot löytyvät Lapuan kirkonkirjoista vielä jaksolla 1667-1749 (UK109 I Aa:1)
1690-luvulla Naarasluoman ja Vuoskosken kylien muodostaman seurakunnan yhteiseksi nimeksi omaksuttiin H ä r m ä, pappilan nimen mukaan. Kun kappelin tarjoamia palveluja käyttivät 1700-luvun vaihteesta lähtien myös Pietarsaareen kuuluneet Ala-Kortesjärven talot, Härmän kappeliin kuului kolmen hallintopitäjän väkeä, nimittäin Lapuan, Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren.
Härmän kappeliseurakunta jakaantui, kun ylisen Härmän asukkaat perustivat oman saarnahuone-
kunnan vuonna 1786. Vanha kappeliseurakunta jatkoi virallisesti Härmän seurakuntana alisen Härmän ja Ala-Kortesjärven asukkaita palvellen, josta viimeksi mainitut erosivat Kortesjärven seurakunnan perustamisen jälkeen 1789-93. Seurakuntaa kutsuttiin epäviralliseti ruotsiksi N e d e r H ä r m ä tai suomeksi A l a H ä r m ä.
Lapuan pitäjän jakautuessa AlaHärmän kappeliseurakunta erosi Lapuan ja Uudenkaarlepyyn kirkkopitäjistä ja yhdistettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1859. Seurakunnan itsenäistäminen voitiin toteuttaa vasta sitten, kun kaikki silloiset papit eli Lapuan ja Uudenkaarlepyyn kirkkoherrat sekä Alahärmän kappalainen olisivat ernneet viroistaan tai kuolleet.
Lähteet:

• Alahärmän Historia I, sivut 251-254, 261-262, 268-270 ja 282, kirjoittanut Eero Kojonen, julkaisijat Alahärmän kunta ja seurakunta, Ykkös-Offset Oy, Vaasa 1993

Kirkollisten virkojen haltijat ja virkatalot

Alahärmän kappalaiset, kirkkoherrat ja apulaispapit ym. on listattu projektissa Alahärmän papit ja lukkarit

Alahärmän virkataloja olivat ensimmäinen ykstyisluontoinen pappila Nukala ja toinen pappila Härmä eli Härmälä. Lukkarila oli nimeltään Stenbacka.

Alahärmän maarekisterikylät ja -talot

HÄRMÄN KYLÄ

1500-luvulla perustetut: Härmä eli Härmälä, Hilli, Kunnari, Birilindu eli Piri, Stråka eli Lahti
1600-luvulla perustetut: Nukala, Pesola, Filppula (ent. Lillstråka), Markkula, Kumpula, Mäenpää
1700-luvulla perustetut: Alaviitala, Porre, Ojala, Lillpesola eli Vähäpesola, Kankaanpää, Stenbacka

HAKOLAN KYLÄ

1500-luvulla perustettuja ei ole
1600-luvulla perustetut: Haapajärvi, Kauppi, Luoma, Hakola, Laituri, Viitala
1700-luvulla perustetut: Kivihuhta, Lehtimäki, Huhtala, Perälä, Perämäki, Sorvisto

VUOSKOSKEN KYLÄ

1500-luvulla perustetut: Storgård eli Isotalo, Knuuttila
1600-luvulla perustetut: Vakkuri, Niemi, Asunmaa
1700-luvulla perustetut: Vuollet eli Voltti, Ojanperä, Hanhila, Huhtala eli Huhtamäki, Palo, Mäenpää eli Pohjasmäenpää, Ekoluoma, Hanhimäki, Luoma, Katajamäki, Mattila

HEIKKILÄN KYLÄ

1500-luvulla perustetut:
Köykkäri, Heikkilä, Ekola, Kojonen
1600-luvulla perustetut: Rämäkkö
1700-luvulla perustetut: Tyni, Karkas eli Karkaus, Mutka, Rantala, Suorsholma, Myllymäki, Perkiömäki, Pesola, Näsi

Vöyrin Komossasta liitetyt

Hede eli Välitalo, Kuoppa eli Kuoppala, Lillbacka

Naapuriseurakunnat

Jepua,
Kauhava, Kortesjärvi, Munsala, Oravainen, Vöyri, Ylihärmä

Alahärmään liittyviä projekteja

• Siirtolaiset paikkakunnalta Alahärmä Siirtolaiset paikkakunnalta Alahärmä
• Alahärmän kansakoulunopettajat (suunnitteilla, ei vielä linkkiä)

Lähteitä henkilöprofiilin tietojen hakuun

Lisää profiileihin saatavilla olevat lähteet ennen projektiin liittämistä. Seuraavista linkeistä voi olla apua lähteiden etsinnässä.

• Alahärmän seurakunta Hiski-tietokannassa
• Alahärmä SSHY:n digitaalisessa kirkonkirja-arkistossa: Julkinen puoli | Jäsenpuoli (Älä kopioi jäsenpuolen kuvia Geniin. Linkin kuvaan saa laittaa.)
• Alahärmän seurakunnan arkisto Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa
• Alahärmän seurakunnan arkiston digihakemisto
• Hautakivien kuvia löytyy Facebookin Suomen kirkkoja ja hautausmaita -ryhmästä, BillionGraves.com -sivustolta ja Find A Grave -sivustolta (Älä kopioi kuvia profiileihin ilman kuvaajan suostumusta. Linkin sivulle saa laittaa.)
  

Tulipalossa vuonna 1898 tuhoutunut Alahärmän puukirkko.

Projekti aloitettu 26.8.2017

Alahärmä lokalitet projekt

Välkommen till Alahärmä lokalitet projekt.