Tervetuloa Vöyri (ruots. Vörå) - sukututkimusprojketiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Vöyri (ruots. Vörå) - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia Pohjanmaa.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin

Sijainti ja tietoa paikkakunnasta

Vöyri (ruots. Vörå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa.. Kunta on kaksikielinen, 81,2 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia ja 12,1 prosenttia suomea. Vöyrillä on oma suomenruotsin murteensa.
Nykyinen Vöyrin kunta perustettiin vuonna 2011 Vöyri-Maksamaan ja Oravaisten kuntaliitoksessa. Vöyri-Maksamaan kunta oli syntynyt vuonna 2007, kun siihenastiset Vöyri ja Maksamaa liittyivät yhteen.
Pitäjännimi Vöyri–Vörå on ollut sekä historian- että nimistöntutkimuksen kohteena ainakin vuodesta 1734. On pohdittu, onko nimi alun perin suomalainen vai ruotsalainen ja mikä olisi nimenantoperuste. Vöyrin pitäjä sijaitsee historiallisella kielirajalla. Sen kylännimet ja monet kantatalojen nimet ovat kiistatta suomenkielistä alkuperää. On arvioitu, että väestö ruotsalaistui vasta 1500-luvun kuluessa. Siksi on perusteltua lähteä siitä, että itse pitäjännimikin on suomalaista alkuperää. Viimeisin nimistöntutkijoiden hyväksymä tulkinta on Lars Huldénin esittämä. Hän pitää varmana, että alkuperäinen nimi on suomalainen ja yksiosainen, mahdollisesti johdettu sanasta vieru. Sen kaksoisääntiö palautuu pitkään e:hen ja näkyy vanhassa kirjoitusasussa Weru. Nimen asialliseksi perustaksi Huldén arvelee maastonkuvausta: reuna, jyrkänne tai paikka, josta maa on vierinyt.

Geologisesti Vöyri on hyvin alavaa. Monesta seikasta on pääteltävissä, että Vöyri on vanhaa saaristoa. Osassa maa-alaa on asuttu hyvinkin kauan, kun taas alavat maat ovat olleet meren peittämiä vielä muutama sata vuotta sitten. Vielä 1600-luvulla Rökiöön pääsi veneellä.

Historia

Vöyrillä on tunnettuja arkeologisia kohteita pronssi- ja rautakaudelta. Gulldyntin kalmistolöydöt ovat Suomen kansainvaellusajan (400-550 jaa.) rikkaimpia.

Kunnan alueella on sijainnut kolme pitäjää: Vöyri, Oravainen ja Maksamaa. Nimi Vöyri on mainittu ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1367 ja Vöyrin pitäjä on mainittu ensimmäisen kerran 1443.

Kunnan alueella sijainnut Kimon ruukki oli yksi Suomen ensimmäisistä rautaruukeista. Ruukki perustettiin 1703 ja siellä valmistettiin taoksia noin 200 vuotta. Vuonna 1736 rakennettiin Oravaisten masuuni, josta syntyi 1800-luvun lopulla Oravaisten tehdasyhdyskunta.

Nykyisen kunnan alueella käytiin eräs Ruotsin tappioon Suomen sodassa johtaneista taisteluista, Oravaisten taistelu, 14. syyskuuta 1808.

Vuoden 1865 kunnallisasetuksen mukaisesti perustettiin Maksamaan, Oravaisten ja Vöyrin kunnat vuonna 1868. Vöyri yhdistyi Maksamaan kanssa Vöyri-Maksamaaksi 2007. Vöyri palasi kunnan nimeksi 2011, kun Oravainen liittyi siihen.

Entiset pitäjät

Maksamaa.
Maksamaan kunnassa oli sen lakkautusvuonna 1 035 asukasta, ja sen pinta-ala oli 772,06 km², josta vain 151,71 km² oli maata. Kunta oli kaksikielinen, ja enemmistönä hieman vajaat 90 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja noin 10 prosenttia suomea. Maksamaan nimi on seudulla liikkuneiden suomenkielisten erämiesten tai varhaisten suomalaisten asukkaiden antama. Sen lopussa on suurta saarta merkitsevä sana maa. Nimi on alkuaan tarkoittanut saarta, jonka eteläkärjessä nykyinen kirkonkylä sijaitsee. Myöhemmät ruotsinkieliset asukkaat ovat paikalle asetuttuaan ottaneet sen oman asutuksensa nimeksi. Nimen alussa lienee varsinkin karjalaisissa lähteissä esiintyvä henkilönnimi Maksima-, Maksi-, Maksa- ja Maksi-alkuisia paikannimiä on myös Pohjois-Pohjanmaalla, jonka vanhassa paikannimistössä näkyy selvä itäinen vaikutus. Ruotsinkielistä Maxmo-nimeä vastaava suomalaistettu nimiasu on ennen vakiintumistaan etsinyt muotoaan: Elias Lönnrotin sanakirjassa 1874-80 nimi on muodossa Maksamo, Ralf Saxénilla Maksanmaa (1897) ja Suomenmaa-kirjassa 1925 Maksamaa.
Maksamaan kylät Brudsund, Djupsund, Kärklax, Kvimo, Maksamaan kirkonkylä (Maxmo Kyrkoby), Särkimo, Tottesund, Västerö, Ölis, Österö

Oravainen Oravaisten kunnassa asui lakkautushetkellä 2 192 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 277,09 km², josta 4,55 km² oli sisävesistöjä. Väestötiheys oli 10,75 asukasta/km². Kunta oli kaksikielinen. Enemmistö, 79 prosenttia asukkaista, puhui ruotsia ja 11 prosentilla puhui suomea äidinkielenään. Muunkielisten osuus oli huomattavan korkea eli 10 prosenttia. Oravaisten keskusta sijaitsee meren äärellä. Oravainen onkin monelle valtatietä 8 matkaavalle tuttu taukopaikka kauniissa merellisissä maisemissa.
Oravaisten kylät Kimo, Oravainen (Oravais), Karvat, Komossa, Oxkangar, Paljakka (Paljak), Österby

Vöyri Vöyri on suurin kunnan entisistä pitäjistä. Ennen vuoden 2007 kuntaliitosta Vöyrissä asui 3 474 ihmistä, ja kunnan pinta-ala oli 450,88 km², josta 22,38 km² oli merialueita ja 2,83 km² sisävesiä. Väestötiheys oli 8,30 asukasta/km². Kunnan hallinnollinen keskus sijaitsi Koskenkylän kylässä, jossa myös kunnanvirasto sekä koulut sijaitsivat. Myös valtaosa kaupoista ja palveluista on keskittynyt Koskenkylään. Vöyrin, Maksamaan sekä Oravaisten yhteinen yläaste, Tegengrenskolan, sijaitsee myös Koskenkylässä. Vöyrin kaunis vanha puukirkko sijaitsee Rökiön kylässä, parin kilomterin päässä kuntakeskuksesta. Kunta oli kaksikielinen ja enemmistönä 85 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 14 prosenttia puhui suomea. 1 prosentti puhui muuta kieltä äidinkielenään. Vöyrillä on oma ruotsinkielinen murteensa.
Vöyrin kylät Antiala (Andkil), Bergby, Bertby, Jörala, Kalapää, Kaurajärvi, Kaitsor, Karvsor, Koskenkylä (Koskeby), Kovik, Lomby, Lotlax, Lålax, Miemoinen, (Miemois), Myrbergsby, Mäkipää, Palvis, Petterinmäki (Pettersbacka), Rekipelto (Rejpelt), Rökiö, Tukkor (Tuckor)

Vöyri - vastaa seuraavia seurakuntia

Vöyri 15 Pohjanmaa
Muodostettiin Mustasaaren ja Pietarsaaren emäseurakuntien osista 1500-luvun alussa kirkkoherrakunnaksi. Kimon kappeli on kuulunut Vöyriin 1500-luvulla; venäläiset lienevät hävittäneen sen jo 1500-luvulla. Oravainen perustettiin Vöyrin kappeliksi 1676 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1859. Maksamaasta tuli Vöyrin saarnahuonekunta 1706, kappeliksi 1775 ja eri kirkkoherrakunnaksi 1872. Vöyriin kuuluu vielä vuonna 1904 perustettu Koskebyn, 1907 Bertbyn ja 1909 Murron saarnahuoneet.

- Pappilaa tuli vahingoitti 1670. "Vid Vörå ting 16/9 1670 gav Martinus Gallus tillkänna det Martinus Gammal (Vöyrin kirkkoherra k. 1668) av god vilja låtit Gustavus Gammal (Vöyrin kappalainen 1669-84) bebo Vörå prästgård och där vistas intill dess Gustavus med annan lägenhet kunna sig förse. Emellertid hade genom dennes 'selskaps' förvållande större och bästa delen blivit avbränd, varigenom Gallus' sbärmoder stor skada tagit. Gustavus G. sade sig icke varit hemma, utan hade elden kommit lös genom en pigas förvållande. Han hade själv förlorat alla sina böcker och hans lidna skada var minst 400 d:r krmt". Kirkko kärsi vaurioita isonvihan aikana. Kappalaispappila hävitettiin isonvihan aikana: "självä byggningen blev efter hand så av ryssen som socknemän nedriven samt av de förra till ved uppbränd, och är därav nu ej mera i behåll än 2:ne dörrar". Kansliarakennus syttyi palamaan 3/6 1918, mutta tuli saatiin sammumaan. Pappilassa oli 11/12 1935 tulipalonalku, joka kohta saatiin sammumaan. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]
Ruotsinkielinen nimi
Vörå

Kimo 29 Vanhat kappelit yms.
Venäläisten 1500-luvulla tuhoama kappeli Vöyrin seurakunnassa.
Ruotsinkielinen nimi
Kimo

Bertby 29 Vanhat kappelit yms
Rukoushuonekunta Vöyrissä, perustettu vuonna 1907. - Ei omia kirkonkirjoja. [O. Durchman: Tietoja erikoislaatuisista seurakunnista ynnä vastaavista historia- ja rippikirjoista. Genos 3(1932)]
Ruotsinkielinen nimi
Bertby.

Koskeby 29 Vanhat kappelit yms.
Koskeby Vuonna 1904 perustettu rukoushuonekunta Vöyrissä.
- Ei omia kirkonkirjoja. [O. Durchman: Tietoja erikoislaatuisista seurakunnista ynnä vastaavista historia- ja rippikirjoista. Genos 3(1932)]
Ruotsinkielinen nimi
Koskeby

Murto 29 Vanhat kappelit yms.
Vuonna 1909 perustettu rukoushuonekunta Vöyrin seurakunnassa. - Ei omia kirkonkirjoja. [O. Durchman: Tietoja erikoislaatuisista seurakunnista ynnä vastaavista historia- ja rippikirjoista. Genos 3(1932)]
Ruotsinkielinen nimi
Murto

Naapuriseurakunnat

Alahärmä, Isokyrö, Koivulahti, Maksamaa, Oravainen, Vähäkyrö, Ylihärmä

Kylät suomeksi

Andiala (Andkil), Bergby, Bertby, Jörala, Kaitsor, Karvsor, Koskeby, Kovjoki (Kåvik), Lålax, Lomby, Lotlax, Mäkipää, Miemois, Myrbergsby, Palvis, Reipelt, Rökiö, Tuckur

Kylät ruotsiksi

Andiala (Andkil), Bergby, Bertby, Jörala, Kaitsor, Karvsor, Koskeby, Kovjoki (Kåvik), Lålax, Lomby, Lotlax, Mäkipää, Miemois, Myrbergsby, Palvis, Rekipelto, Rökiö, Tuckur

Vöyrin naapurikunnat

Isokyrö, Kauhava, Mustasaari, Uusikaarlepyy ja Vaasa.

Lähde:http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%B6yri

Paikkakuntaprojekti aloitettu 01.09.2017.

Pohjanmaa

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa: Alahärmä I Alajärvi I Alavus I Evijärvi I Ilmajoki I Isojoki I Isokyrö I
Jalasjärvi I Jurva I Karijoki I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva I Töysä I Vimpeli I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri I Keski-Pohjanmaa: Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi IUllava I Veteli I Pohjanmaa: Alaveteli I Bergö I Jepua I Kaskinen I Koivulahti I Korsnäs I Kristiinankaupunki I Kruunupyy I Laihia I Luoto I Lapväärtti I Maalaht I Maksamaa I Munsala I Mustasaari I Närpiö ja Ylimarkku IOravainen I Pedersöre I Petolahti I Pietarsaari I Pirttikylä I Purmo I Raippaluoto I Siipyy I Sulva I Teerijärvi I Uusikaarlepyy I Vaasa I Vähäkyrö I Vöyri I Ähtävä I Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten ja Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti I Saloinen I Sievi I Siikajoki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki I Ylivieska I