Tervetuloa Kuusamon sukututkimus -projektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Kuusamo - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja jotenki vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa -projektia Pohjanmaa.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Kuusamon projektit

• Paikkakunta Kuusamo, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Kuusamo, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
• Siirtolaiset paikkakunnalta Kuusamo Siirtolaiset paikkakunnalta Kuusamo

Tietoa paikkakunnasta

Kuusamo on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Koillismaalla. Kuusamon kunta perustettiin vuonna 1868, ja kaupunki Kuusamo on ollut vuoden 2000 alusta alkaen. Kuusamo on Koillis-Suomen talousalueen keskus. Kuusamo on Pohjois-Pohjanmaan nykymaakunnan sekä pohjoisin että itäisin kunta. Rukan hiihtokeskus sijaitsee Kuusamossa. Kuusamossa sijaitsee myös lentoasema, johon on matkaa Kuusamon keskustasta 6 km.
Aluetta alettiin kutsua Kuusamoksi 1690-luvun alussa Kuusamojärven mukaan. Ei ole varmaa tietoa, mistä järvi on saanut nimensä, mutta Kuusamon entinen apulaispappi Elias Lagus (1741–1819) katsoi sen olevan saamelaista alkuperää ja tarkoittavan kuusimaata. Nimen taustalla voisi olla myös kuusama eli lehtokuusama, joka oletettavasti on kasvanut Kuusamojärven rannalla.

Historia

Alkuajat

Kuusamossa on ollut asutusta jo kivikaudella. Siitä on löytynyt runsaasti merkkejä ajalta 2000–3000 eaa. Kivikautista esineistöä on löydetty mm. Ahvensalmelta sekä Poussunjärven ja Verkkosalmen rannoilta. Rautakauden aikaista esineistöä edustavat mm. Suolijärven rannalta löydetyt kuparisoljet ja hopeisen kaularenkaan kappaleet.

Keskiajalta 1800-luvulle

Alkuaan Kuusamo lueteltiin Kemin Lappiin. Seudulla sijaitsi Kemin Lapin kaksi eteläisintä saamelaiskylää, Kitkan kylä Kitkajärven pohjoisrannalla nykyisen Posion kunnan alueella ja Maanselän kylä Kuusamojärven pohjoisrannalla. Muut Kemin Lapin kylät olivat Kemijärvi, Sodankylä, Sompio, Kittilä, Kuolajärvi ja Inari. Kemin Lapin saamelaiset olivat yleensä metsästeleviä ja kalastelevia puolipaimentolaisia, jotka omistivat myös jossain määrin porokarjaa. Kuusamon alueella asustaneet saamelaiset hankkivat elantonsa kuitenkin pääasiassa villipeurojen pyynnillä ja kalastuksella.
1670-luvulla Kuusamoon saapui väestöä Kainuusta, Sotkamon, Paltamon ja Pudasjärven ja Iin pitäjistä sekä lännestä Tornio- ja Kemijoenvarresta. Saamelaiset haastoivat uudisasuttajia käräjille luvattomasta tunkeutumisesta alueilleen, mutta uudisasuttajien poikkeuksellisen suuri määrä – vuonna 1685 jo lähes 200 henkeä – merkitsi ettei oikeuslaitoksella ollut käytännön mahdollisuuksia paljonkaan puuttua tapahtuneeseen. Uudisasukkaiden muutto Kuusamon alueelle johti saamelaiskulttuurin nopeaan tuhoutumiseen. Pastori Laguksen antamien tietojen perusteella 1713 Kuusamossa asui 79 uudisasukas- ja 10 saamelaisperhettä, mutta 1760-luvulla koko Kuusamon alueella ei ollut enää ainuttakaan saamelaista. Saamelaisasutuksesta kertovat yhä mm. hautapaikat, asumusten jäännökset tulisijoineen ja noitarummut sekä nykypäiviin asti säilynyt rikas saamenkielinen paikannimistö. Uudisasukkaiden mukana maanviljely nousi vähitellen tärkeimmäksi elinkeinoksi. Maatalouden ohella harjoitettiin poronhoitoa ja tervanpolttoa. Asumukset jouduttiin usein pystyttämään tietämättömien taipaleiden taakse ja ainoana kulkuvälineenä oli pitkä sulavaliikkeinen vene ja metsissä poro.

Omaksi seurakunnakseen Kuusamo erotettiin Kemin Lapista 1675 ja ensimmäisen kirkkonsa se sai viisi vuotta myöhemmin. Kuusamon ensimmäinen kirkkoherra oli Gabriel Tuderus. Kuusamon emäseurakunta ulottui tuolloin Iijoen latvoilta Inarin Lappiin. Vuonna 1747 erotettiin Sodankylä omaksi seurakunnaksi sekä samana vuonna erosi Inari sekä edelleen 1776 Kuolajärven pitäjä. Pääosin Kuusamon länsiosasta muodostettu Posion kunta alkoi toimia vuoden 1926 alussa.

Pitäjän asukasluku oli 1718 vain 615, mutta pari vuosikymmentä myöhemmin jo yli tuhat. Korkea kuolleisuus verotti väestöä kuitenkin 1780-luvun alussa. Väestönkato johtui neljästä perättäisestä katovuodesta ja niitä seuranneesta isorokkoepidemiasta. Korkean syntyvyyden ansiosta väkiluku lisääntyi kuitenkin niin, että vuosisadan vaihteessa se oli yli 3 000. Vuodet 1800 ja 1802 olivat pahoja katovuosia ja kuolleisuus oli tuolloin 40 %. Vuonna 1880 oli asukasluku kohonnut 6 750:een ja 1900 asukkaita oli jo 9 813. Väkiluku väheni 1920-luvulla, jolloin alueliitokset Posioon toteutuivat. Kuusamon kehitykseen on vaikuttanut erityisesti sen asema Venäjän rajanaapurina. Naapuruudesta on ollut pitäjän asukkaille sekä hyötyä että haittaa. Usein syntyi kahnausta kuusamolaisten poromiesten ja vienankarjalaisten rajatonpoikien kesken, jotka ampuivat rajan yli menneitä kuusamolaisten poroja. Rajanaapuruudesta koitunut hyöty oli kuitenkin suurempi, sillä Kuusamon alue oli Vienanmeren ja Pohjanlahden välisen kaupan risteyspaikka. Kuusamossa toimi 1700- ja 1800-luvulla useita huomattavia kauppiastalonpoikia, jotka ostivat poroja, turkiksia, lintuja ja kalaa Vienanmeren kauppapaikoista, Vienan Kemistä, Kieretistä ja Knäsöistä ja myivät niitä Pohjanlahden kauppapaikkoihin Rovaniemelle, Tornioon, Iihin ja Ouluun. Tärkeitä kauppa-artikkeleita olivat myös vilja, hamppu ja pellava. Kauppatiet kulkivat Kuusamosta aina Ruijan rannikolle saakka. Myös eräät raha- ja hopealöydöt osoittavat Kuusamon olleen jo 1100- ja 1300-luvulla yksi Novgorodin kaukokaupan etappipaikkoja.

1900-luku

Ensimmäinen maailmansota merkitsi vakavaa iskua elinkeinoelämälle, sillä rajan sulkeuduttua pitäjä menetti kaupanvälittäjän asemansa. Samoin menetettiin tukkisavotat ja muut työmahdollisuudet rajan takana. Toinen maailmansota oli niin ikään tuhoisa pitäjälle, sillä sodassa kaatui yli 500 kuusamolaista. Suurin osa pitäjästä hävitettiin saksalaisten vetäytyessä pohjoiseen. Kuusamon asukasluku kasvoi tasaisesti aina 1960-luvun lopulle, jolloin se kääntyi laskuun. 1980-luvulla väkiluku alkoi jälleen kasvaa.

Aluemuutokset

Kuusamon itäosa (noin 1 700 km²) luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1940, vallattiin takaisin 1941 ja luovutettiin uudelleen 1944. Syksyllä 1944 aikana Itä-Karjalasta Kiestingin suunnasta vetäytyneet saksalaiset sotajoukot tuhosivat, pääosin polttamalla, Kuusamon asutuksen. Kirkonkylän osalta tuho oli melkein täydellinen: vain muutama rakennus jäi pystyyn, nämäkin pahoin vaurioituneina. Venäläiset joukot, jotka saksalaisten vetäytymisen jälkeen rauhansopimusta rikkoen miehittivät Kuusamon, rakensivat Kirkkokedon alueelle joukoilleen ”korsukaupungin”. Myöhemmin vetäytyessään alueelta puna-armeija täydensi Kuusamon tuhoa rikkomalla ja varastamalla suomalaisten yksityisomaisuutta ja räjäyttämällä kaikki Salpa-linjan teräsbetonibunkkerit. Kun rauhanteon aika tuli liitettiin kunnan viljavimmat, vauraimmat ja matkailunähtävyyksinä arvokkaimmat kylät Paanajärvi ja Tavajärvi Neuvostoliitolle.

Luonto

Kuusamon luonto on pinnanmuodoiltaan ja kasvillisuudeltaan hyvin omaleimainen. Lapin eteläpuolella Kuusamon ylänkö on ainoa seutu, missä maanpinnan korkeusvaihtelut ovat yli 200 m. Tyypillisiä ovat myös kanjonilaaksot, joissa kosket ja könkäät kuohuvat vielä vapaina. Kuusamossa sijaitsee useita luonnonsuojelualueita, kuten pohjoisosissa olevat Sukerijärven luonnonpuisto ja Oulangan kansallispuisto.

Kallioperä ja vaarat

Kallioperältään Etelä-Kuusamo kuuluu ns. Itä-Suomen graniitti-gneissialueeseen, joka on iältään maapallon vanhimpia. Se on ehtinyt kulua lähes tasaiseksi, loivat vaarat ovatkin tyypillisiä Etelä-Kuusamolle. Pohjois-Kuusamon kallioperä kuuluu noin miljardi vuotta nuorempaan ns. Karjalaiseen liuskevyöhykkeeseen. Tästä vuoristosta ovat kertomassa mm. monet yksittäiset jäännösvuoret, joiden, laet ovat jääneet ympäristöään korkeammalle. Poimuvuoriston liuskekivien yhteydessä on paljon runsaskalkkisia karbonaattikiviä. Kuusamon ylänkö sijaitsee kauttaaltaan yli 200 m merenpinnan yläpuolella. Yli 300 m:n korkeuteen yltäviä lakia on useita kymmeniä ja näistä 15 tavoittaa 400 m:n korkeuden. Kuusamossa ei ole tuntureita. Suurimman vaarajakson (Rukatunturin-Valtavaara) lounaispää on 25 km kirkonkylän pohjoispuolella. Eteläisin tähän kuuluva laki on Pyhätunturi (460 m), jota myös Pyhävaaraksi kutsutaan, jonka jälkeen seuraavat itse Ruka (490 m), Valtavaara (492 m) ja pohjoisimpana jyrkkäpahtainen Konttainen (437 m). Idässä lähellä valtakunnan rajaa kohoaa Kuntivaara (481 m). Kunnan etelä- ja keskiosan korkeimpia huippuja ovat Yli-Kitkan itäpuolinen Naatikkavaara (432 m), n. 10 km kirkonkylän eteläpuolella oleva Salmivaara ja sen itäpuolella vesireittien välissä Mustavaara sekä Marjovaara. Marjovaarasta kaakkoon on yli 10 km pitkä vaarajakso, jonka korkein huippu on Iivaara (469 m).

Kuusamon itäisten järvien Kiitämän, Suininhin ja Vuotungin vedet virtaavat koilliseen pitkin Kuusinjokea, joka yhdessä Oulankajoen kanssa laskee Paanajärveen valtakunnan rajan taakse. Osa tämän joen koskista on kahlittu Vuotunkiin 1956 rakennetulla Myllykosken voimalaitoksella. Eteläisin Vienanmereen laskeva vesistö on Pistojoen reitti, jonka kautta laskevat Kuusamon pitäjän keskiosan suuret järvet Kuusamo- ja Muojärvi sekä Joukamojärvi. Kirpistö on ihmisten tekemä ns. bifurkaatiojärvi. Sen vedet laskevat kahtaalle: Kuusinkijokea pitkin Oulangan reittiin ja Pistojoen reittiä kaakkoon. Iijoen reitti kerää vedet pääosasta Etelä-Kuusamoa ja Posion eteläosista. Kuusamon kaakkoisosan vedet laskevat Suomussalmen reittiin. Alueen järvistä erikoisin on Julma Ölkky, jonka rantakallioiden jyrkät seinämät ovat paikoin yli 50 metrin korkuiset. Useimmissa Kuusamon järvissä näkyy selvästi seudun maankamaran muodoille ominainen suuntautuneisuus. Alaltaan pienet järvet sijaitsevat mannerjäätikön liikesuunnan mukaisissa painanteissa. Laajemmissa järvissä ilmenee samanlainen suuntaus niemissä ja saarissa sekä niiden väliin jäävissä järven selissä.

Matkailu

Suomen kunnista Kuusamossa on viidenneksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa luvuksi on ilmoitettu 6 300 kpl. Matkailijoille on tarjolla mm. koskenlaskua, patikointia, moottorikelkkailua, kalastusta, metsästystä ja laskettelua. Kunnassa sijaitsee Suomessa eläviin suurpetoihin keskittynyt eläintarha, Kuusamon Suurpetokeskus.

Ruka on Kuusamon talvimatkailun keskus, joka sijaitsee Kuusamosta noin 25 km pohjoiseen. Rukatunturin korkeus merenpinnasta on noin 490 metriä. Ruka ei kuitenkaan ole tunturi vaan vaara, sillä sen huipulla on kasvanut puita, jotka on hakattu pois rinteiden ja hissien tieltä. Se tosin saavuttaa yhtenäisen metsän rajan, joka on näillä Suomen eteläisimpinä pidettyjen tuntureiden leveyspiireillä useimmiten 400–450 metriä merenpinnan yläpuolella. Varsinaiset aidot Koillismaan avotunturit ovat jääneet rajan taakse mm. Nuorunen (577 m) ja Mäntytunturi (550 m).

Kuusamon kuuluisin vaellusreitti on pääosin Oulangan kansallispuistossa kulkeva Karhunkierros, jonka pituus on noin 70 kilometriä (Ristikalliolta) ja 80 km (Hautajärveltä, Sallan kunnan puolelta). Pienen Karhunkierroksen lähtö- ja päätepiste on Juuman kylässä ja sen pituus noin 12 km. Pienen Karhunkierroksen varrella on useita pysähdyspisteitä ja nähtävyyksiä, mm. Jyrävän putous, joka on yksi Suomen korkeimmista putouksista. Vuonna 2006 ensi-iltansa saaneen elokuvan Suden arvoitus kuvauksia suoritettiin Jyrävän putouksen juurella.

Kuusamon kylät

Alakitka, Heikkilä, Kirkonkylä, Lämsä, Poussu

Kuusamon naapurikuntia

Posio, Salla, Suomussalmi ja Taivalkoski.

Ystävyyskunnat

Hørning – Tanska,
Avestan kunta – Ruotsi,
Askøy – Norja,
Louhen piiri – Karjalan tasavalta, Venäjä

Pohjanmaa

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Tunnettuja kuusamolaisia

• Hannu Hautala, valokuvaaja
  
• Kaarlo Hänninen, filosofian tohtori, kirjailija, kansanedustaja 1924–1939
  
• Tuomo Hänninen, poliitikko
  
• AJ Kemppainen, laskettelija
  
• Tommi Kinnunen, kirjailija
  
• Anssi Koivuranta, mäkihyppääjä
  
• Meeri Koutaniemi, valokuvaaja
  
• Alexander Kuoppala, kuusamolaissyntyinen muusikko
  
• Markku Myllylä, Kalatalouden keskusliitto, toiminnanjohtaja
  
• Pirkko Määttä, hiihtäjä
  
• Kalevi Oikarainen, hiihtäjä, maailmanmestari, rajamies
  
• Jarkko Oikarinen, IRC:n keksijä
  
• Ville Paumola, lumilautailija
  
• Ulla Parviainen, kansanedustaja
  
• Jarkko Petosalmi, kuusamolaissyntyinen muusikko, mm. Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus
  
• Mikko Pätsi, jääkiekkomaalivahti
  
• Reino Rinne, toimittaja, kirjailija ja ympäristöaktivisti
  
• Taneli Ronkainen, jääkiekkopuolustaja
  
• Enni Rukajärvi, lumilautailija
  
• Pauli Saapunki, kansanedustaja, maakuntaneuvos
  
• Kepa Salmirinne, muusikko
  
• Eetu Takkula, kansanedustaja (Maalaisliitto)
  
• Tapio Tuomela, kuusamolaissyntyinen säveltäjä
  
• Veikko Törmänen, kuusamolaissyntyinen kuvataiteilija Oulussa
  
• Rock-yhtye Zero Nine, metalliyhtye A.R.G. sekä heavy-yhtye Drag-On on perustettu Kuusamossa.
  

Lähde: Wikipedia

JOHDATUS KUUSAMON HISTORIAAN

Paikkakuntaprojekti aloitettu elokuussa 2017. Huom! Älä poista päivämäärää.