Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Väinö Johannes Matinpoika Järvenpää (1895 - 1948)
    Rippikirja Pihlajavesi: SSHY: Pihlajavesi > rippikirja, 1900-1909 > 128: Iso Kömi No 7 Järvenpää torppa, sivu 130 Kuoli Aunuksessa luonnollisen kuoleman.
  • Hilma Maria Matintytär Järvenpää (1891 - d.)
    Rippikirja Pihlajavesi: SSHY: Pihlajavesi > rippikirja, 1900-1909 > 128: Iso Kömi No 7 Järvenpää torppa, sivu 130
  • Eero Onni Matinpoika Järvenpää (1905 - 1938)
    Rippikirja Pihlajavesi: SSHY: Pihlajavesi > rippikirja, 1900-1909 > 128: Iso Kömi No 7 Järvenpää torppa, sivu 130 Järvenpää Eero Matinpoika, s. 1905 Suomi VaL Pihlajavesi, Kanadasta 1931, as. Karjala...
  • Lauri Isoaho (1896 - d.)
    Lähti Amerikkaan. Lähde?
  • Maria Josefiina Juhontytär Ryönänkoski (1853 - d.)
    Pihlajavesi > syntyneet, 1834-1857 > 93: 1853 Dec, 1854 Jan Pihlajavesi > rippikirja, 1842-1856 > 197: Pihlajavesi by Kömi rotan, Kömi No 7 backstugusittare, Ryönänkoski torp, Aittolampi torp,Vuorila...

Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä!

Tämä Pihlajaveden kyläpuu -paikkakuntaprojektia tarkentava projekti kokoaa Pihlajavedeltä Pohjois-Amerikkaan 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa muuttaneiden henkilöiden profiileja. Projektin tarkoituksena on paitsi saada aikaan kattava pihlajaveteläisten siirtolaisten profiilikokoelma myös yhdistää sukulaisia rapakon molemmin puolin. Projektiin voi liittää sekä siirtolaisiksi jääneitä että takaisin kotimaahan palanneita.

Projektiin liittyminen: Valitse Geniin kirjautuneena ollessasi tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin.

Profiilien lisääminen projektiin: Valitse profiilisivulla Toiminnot > Lisää projektiin.

Siirtolaisuus Pihlajavedellä

Pihlajaveden siirtolaisuuden huippu sattui vuoteen 1909. Tällöin kunnasta muutti ulkomaille 42 henkeä eli 18,6 ‰ väestöstä. Pihlajaveden siirtolaisuus ylitti huippuvuotenaan varsinaisen siirtolaisuusalueen Etelä-Pohjanmaan arvon muutamalla kymmenesosapromillella ja oli koko maan arvoon verrattuna kolminkertainen. Keuruulla siirtolaisuus oli huipussaan vuonna 1913, jolloin ulkomaille siirtyi 11,5 ‰ kunnan asukkaista. Tämä oli hieman alle Vaasan läänin keskiarvon, mutta noin kaksinkertainen koko maan arvoon verrattuna. Pihlajavesi oli pohjalaisempi kunta kuin Keuruu, mikä selittänee osaltaan siirtolaisuuden suuremman määrän.

Pihlajaveden ja Keuruun siirtolaisuudesta suurin osa suuntautui Amerikkaan, jonne matkasi yli 90 % lähtijöistä. Venäjälle heistä muutti noin 5 %. Lähtijöistä suurin osa oli parhaassa iässä olevia nuoria miehiä. Pihlajaveden ja Keuruun alueelta vuonna 1919 lähteneistä 123 henkilöstä 65 % oli miehiä. Sukupuolijakauma vastasi täsmälleen koko maan jakautumaa. [1]

Siirtolaisuusinstituutin tietokannassa on 248 pihlajavetisten passitietoa [2]. Katso luettelo täältä.

Lähteet

  • [1] Teppo Vihola: Keuruun ja Pihlajaveden historia 1860 - 1917, Vanhan Ruoveden historia, s. 42-45
  • [2] Siirtolaisuusinsituutti, Siirtolaisrekisteri

Lisätietoa