Projekti on rakenteilla.

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Kurkijoen porvareita; kaupan ja käsityön harjoittajia ja heidän Geni-profiileitaan.

Vasta reduktio esittää meille Kurkijoen kaupungin, joka ei ollut mikään kaupunkipahanen vaan yhdyskunta, jossa oli yli 100 porvaria ja lisäksi erilaista virkamieskuntaa sekä työväestöä, joten kaupungin väkiluku oli huomattavasti yi puolen tuhannen. Osa porvareista oli vanhoja kurkijokelaisia, osa viipurilaisia kauppiassukuja, joiden suonissa oli saksalaista vertakin. Kurkijoen ja Hiitolan historia s.223. Kuten jo mainittu, oli Kurkijoella vanhoja kauppiassukuja, jotka olivat Venäjän vallan alla harjoittaneet kauppaa Lopotissa.s. 226

Porvaristo Suomessa Ruotsin vallan aikana Suomessakin porvarissääty oli yksi neljästä valtiosäädystä. Muut olivat aatelisto, papisto ja talonpojat. Porvaristolla ja kaupungeilla oli eräitä varsinkin elinkeinojen harjoittamista koskevia erioikeuksia, jotka vahvistettiin vielä 23. helmikuuta 1789 annetulla vakuutuksella. Suomen sodan ja Porvoon valtiopäivien jälkeen Suomessa jatkettiin Ruotsin perustuslain mukaisia valtiopäivämuotoja. Porvoon valtiopäivien 1809 jälkeen valtiopäivät kokoontuivat seuraavan kerran 1860.

Suomessakin kaupungit olivat sääty-yhteiskunnassa porvariston johtamia itsehallinnollisia alueita, joissa noudatettiin kaupunginlakia. Kaupungin johtoelin oli raati. Se koostui pormestarista ja raatimiehistä. Raadilla oli myös tuomiovaltaa ja se pyrki turvaamaan sujuvan kaupankäynnin muiden kaupunkien kanssa ja ulkomaille.[2] Porvariston vaikutusvaltaisin ryhmä oli ulkomaankauppaa harjoittava valtaporvaristo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Porvaristolla oli kaupan ja käsityön harjoittamiseen yksinoikeus. Kaupan merkityksen vahvistuminen ja hallinnon vaatimukset loivat tarpeen perustaa uusia kaupunkeja. Suurvaltakauden rasituksista porvaristo joutui kantamaan osan valtakunnan verotaakasta. Porvaristo jakautui 1600-luvulla niin sanottuun valtaporvaristoon ja pikkuporvareihin. Porvarissäädyn jäsenten ohella kaupungeissa asui porvarissäätyyn kuulumattomia, kuten virkamiehiä, työväkeä ja merimiehiä. Keskiajan lopulla Suomessa oli kuusi kaupunkia. Kaupunkilaitoksen kehittyessä 1600-luvun alussa ripeästi kaupunkeja oli vuonna 1660 jo 22. Kaupungit olivat pieniä, mutta porvariston määrä kuitenkin kasvoi. http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/saaty.html

Vuonna 1879 säädettiin useita lakeja elinkeinovapauden toteuttamiseksi. Tällöin porvariston säätyerioikeudet kumottiin siltä osin, kuin ne koskivat porvareita henkilöinä.[3] Osa kaupunkeja julkisyhteisöinä koskevista erioikeuksista kuitenkin pysyi voimassa sen jälkeenkin ja kumottiin lopullisesti vasta vuonna 1995.[4] Vuoden 1879 jälkeen äänioikeus porvarissäädyn vaaleissa edellytti muun muassa asumista kaupungissa ja tiettyä varallisuusasemaa, mutta ei enää erityisten porvarisoikeuksien hankkimista. Säätyvaltiopäivät jatkoivat määräaikaisia ja ylimääräisiä valtiopäiväkokoontumisia vuoteen 1906, jolloin ne päättivät eduskuntauudistuksesta. Ensimmäinen valtiosäädyt korvaavan eduskunnan vaalit järjestettiin 1907. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Kurkijoen kaupungin porvarit

Kurkijoen kihlakunnan historia:

A

Ahlholm Florens 1692 Käkisalmessa porvarina
Ambrosiuksenpoika, Antti 1696-1702 (Muhelo)

B

Behm, Hannu muutti 1682 Käkisalmeen
Behm Ivar Yrjönpoika

E

Engenhagen, Henrik oli jo v. 1675 Kurkijoella

H

Hannukainen, Nuutti Heikinpoika tuli v. 1675 Kurkijoelle
Hartikka Nuutti, kuoli tappelussa 1691
Heikinpoika, Juho 1684-
Heiskanen, Henrik 1698-1708
Homanen, Jaakko Juhonpoika 1681-1683
Homanen, Yrjö 1681-1683
Honkanen, Ivar Yrjönpoika 1681-1683
Huttunen, Antti 1681-1683
Häkli, Antti Tynnepoika 1683
Häkli Tynne 1683-
Hämäläinen, Jaakko Jaakonpoika 1681-1683

I

Ijäs Antti 1681-83
Ijäs Risto, 1681-1683
Ijäs, Tuomas Tuomaanpoika
Ives, Hannu Eskonpoika
Iivanapoika, Abraham 1681-1683
Iivanapoika, Kosta 1681-1683
Iivanapoika, Triffo 1681-183

J

Jakonen, Pekka 1681-1683
Javanainen, Martti Laurinpoika 1683-1686
Jempe, Matthias 1684-
Jevsenpoika, Huotari 1682-1683
Josefinpoika, Aukusti tullut v.1683

P

Pirhu (=Pirhonen), Kasper 1681-1685
Pirhu (=Pirhonen), Matti 1681-1685
Pirhu (=Pirhonen), Pekka 1681-1685 kuoli v.1685

Projekti on rakenteilla.

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Kurkijoen porvareita; kaupan ja käsityön harjoittajia ja heidän Geni-profiilejaan.

Paikkakuntien porvariprojekteja

Porvarit Hamina I Porvarit Hämeelinna I Porvarit Kokkola I Porvarit Kristiina I Porvarit Kurkijoki I Porvarit Käkisalmi I Porvarit Lappeenranta I Porvarit Naantali I Porvarit Nevanlinna I Porvarit Oulu I Porvarit Pietarsaari I Porvarit Pori I Porvarit Porvoo I Porvarit Raahe I Porvarit Rauma I Porvarit Savonlinna I Porvarit Sortavala I Porvarit Tammisaari I Porvarit Turku I Porvarit Uusikaupunki I Porvarit Vaasa I

Vasta reduktio esittää meille Kurkijoen kaupungin, joka ei ollut mikään kaupunkipahanen vaan yhdyskunta, jossa oli yli 100 porvaria ja lisäksi erilaista virkamieskuntaa sekä työväestöä, joten kaupungin väkiluku oli huomattavasti yi puolen tuhannen. Osa porvareista oli vanhoja kurkijokelaisia, osa viipurilaisia kauppiassukuja, joiden suonissa oli saksalaista vertakin. Kurkijoen ja Hiitolan historia s.223. Kuten jo mainittu, oli Kurkijoella vanhoja kauppiassukuja, jotka olivat Venäjän vallan alla harjoittaneet kauppaa Lopotissa.s. 226

Porvaristo Suomessa Ruotsin vallan aikana Suomessakin porvarissääty oli yksi neljästä valtiosäädystä. Muut olivat aatelisto, papisto ja talonpojat. Porvaristolla ja kaupungeilla oli eräitä varsinkin elinkeinojen harjoittamista koskevia erioikeuksia, jotka vahvistettiin vielä 23. helmikuuta 1789 annetulla vakuutuksella. Suomen sodan ja Porvoon valtiopäivien jälkeen Suomessa jatkettiin Ruotsin perustuslain mukaisia valtiopäivämuotoja. Porvoon valtiopäivien 1809 jälkeen valtiopäivät kokoontuivat seuraavan kerran 1860.

Suomessakin kaupungit olivat sääty-yhteiskunnassa porvariston johtamia itsehallinnollisia alueita, joissa noudatettiin kaupunginlakia. Kaupungin johtoelin oli raati. Se koostui pormestarista ja raatimiehistä. Raadilla oli myös tuomiovaltaa ja se pyrki turvaamaan sujuvan kaupankäynnin muiden kaupunkien kanssa ja ulkomaille.[2] Porvariston vaikutusvaltaisin ryhmä oli ulkomaankauppaa harjoittava valtaporvaristo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Porvaristolla oli kaupan ja käsityön harjoittamiseen yksinoikeus. Kaupan merkityksen vahvistuminen ja hallinnon vaatimukset loivat tarpeen perustaa uusia kaupunkeja. Suurvaltakauden rasituksista porvaristo joutui kantamaan osan valtakunnan verotaakasta. Porvaristo jakautui 1600-luvulla niin sanottuun valtaporvaristoon ja pikkuporvareihin. Porvarissäädyn jäsenten ohella kaupungeissa asui porvarissäätyyn kuulumattomia, kuten virkamiehiä, työväkeä ja merimiehiä. Keskiajan lopulla Suomessa oli kuusi kaupunkia. Kaupunkilaitoksen kehittyessä 1600-luvun alussa ripeästi kaupunkeja oli vuonna 1660 jo 22. Kaupungit olivat pieniä, mutta porvariston määrä kuitenkin kasvoi. http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/saaty.html

Vuonna 1879 säädettiin useita lakeja elinkeinovapauden toteuttamiseksi. Tällöin porvariston säätyerioikeudet kumottiin siltä osin, kuin ne koskivat porvareita henkilöinä.[3] Osa kaupunkeja julkisyhteisöinä koskevista erioikeuksista kuitenkin pysyi voimassa sen jälkeenkin ja kumottiin lopullisesti vasta vuonna 1995.[4] Vuoden 1879 jälkeen äänioikeus porvarissäädyn vaaleissa edellytti muun muassa asumista kaupungissa ja tiettyä varallisuusasemaa, mutta ei enää erityisten porvarisoikeuksien hankkimista. Säätyvaltiopäivät jatkoivat määräaikaisia ja ylimääräisiä valtiopäiväkokoontumisia vuoteen 1906, jolloin ne päättivät eduskuntauudistuksesta. Ensimmäinen valtiosäädyt korvaavan eduskunnan vaalit järjestettiin 1907. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Kurkijoen kaupungin porvarit

Kurkijoen kihlakunnan historia:

A

Ahlholm Florens 1692 Käkisalmessa porvarina
Ambrosiuksenpoika, Antti 1696-1702 (Muhelo)

B

Behm, Hannu muutti 1682 Käkisalmeen
Behm Ivar Yrjönpoika

E

Engenhagen, Henrik oli jo v. 1675 Kurkijoella

H

Hannukainen, Nuutti Heikinpoika tuli v. 1675 Kurkijoelle
Hartikka Nuutti, kuoli tappelussa 1691
Heikinpoika, Juho 1684-
Heiskanen, Henrik 1698-1708
Homanen, Jaakko Juhonpoika 1681-1683
Homanen, Yrjö 1681-1683
Honkanen, Ivar Yrjönpoika 1681-1683
Huttunen, Antti 1681-1683
Häkli, Antti Tynnepoika 1683
Häkli Tynne 1683-
Hämäläinen, Jaakko Jaakonpoika 1681-1683

I

Ijäs Antti 1681-83
Ijäs Risto, 1681-1683
Ijäs, Tuomas Tuomaanpoika
Ives, Hannu Eskonpoika
Iivanapoika, Abraham 1681-1683
Iivanapoika, Kosta 1681-1683
Iivanapoika, Triffo 1681-183

J

Jakonen, Pekka 1681-1683
Javanainen, Martti Laurinpoika 1683-1686
Jempe, Matthias 1684-
Jevsenpoika, Huotari 1682-1683
Josefinpoika, Aukusti tullut v.1683

P

Pirhu (=Pirhonen), Kasper 1681-1685
Pirhu (=Pirhonen), Matti 1681-1685
Pirhu (=Pirhonen), Pekka 1681-1685 kuoli v.1685

1682-1682 Käkisalmen läänin ja Inkerin tilejä - 9741 Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja henkikirja, 1/2 f. 1-1785 1682-1682, jakso 444, sivu 664: Cronoborgs Stads Borgare; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5953579902&aineistoI... / Viitattu 10.8.2023