Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Christer Bertilsson (aft.1635 - 1718)
    Biografia "Punna oli 1500-luvulla kylän varakkain talo. V. 1540 sen omisti Jons Laurinpoika, jonka poika ja seuraaja oli Jons Jooninpoika Seppä eli Jons Punda (Pund). V. 1571 on Viimeksimainitulla he...
  • Johan Michelsson Enroth (1719 - 1800)
    Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 - Henkilötiedot * kl. 1746 Johan Enroth Johannes Michaelis 7159. * 15.6.1719. Kotipaikaksi mainitaan ensin Mouhijärvi (1737), sitten Tyrvää (1746). Porin triviaalikou...
  • Jöran Jöransson Yleen (1696 - 1767)
    Syntymä- ja vihkimistiedot aikajanalla Uudenkaupungin kaupunki- ja maaseurakunnan arkisto > Rippikirjat 1737-1757 - 1737-1757, jakso 6, sivu 11-12: Jöran Yleen; Kansallisarkisto: / Viitattu 18....
  • Matts Jöransson Yleen (1701 - 1775)
    Syntymä- ja vihkitiedot aikajanalla Ugissa ainakin vuodesta 1733 Asutuksen yleisluettelo - Uusikaupunki - 1720-1779, jakso 5, sivu 5: 1720-1739 ; Jör. Pätäx , Joh. Hakåis , Matts Yleen , Jöran...
  • Johan Michelsson Björkroos (1763 - d.)
    Nykyrko RK1758-1763 s.197 Johan Michelsson kirjattu pois Pyrrilästä 1788 MIstä tullut? Alla paikkakunta on kirjattu mutta ...: "Ifr R.... 1789? (Voisiko olla Pyrrilä) >> Nykyrka , luultavasti Kalan...

Projekti perustettu 21.8.2017

Arvid Arvidsson Pellmarck, (Taulusta 13, isä Arvid Simola) Porvari Uudessakaupungissa, syntynyt 24.6.1704 Hattula,Pelkola, kuollut Uusikaupunki. Mainitaan Pelkolan Kartanossa eli Simolassa 1739-1746 rippikirjassa Arvid Arvidsson. Aluksi myös nimellä Arvid Pelcolin borgare i Nystad.http://www.karisalmi.fi/lakkonen.htm

"uusikaupunkilainen porvari Johan Mattsson Nästi" https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=7400

Projekti perustettu 21.8.2017

Kuningas Kustaa II Aadolf perusti kaupungin vuonna 1617.

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Uudenkaupungin porvareita; kaupan ja käsityön harjoittajia ja heidän Geni-profiilejaan.

Paikkakuntien porvariprojekteja

Porvarit Hamina I
Porvarit Hämeelinna I
Porvarit Kokkola I
Porvarit Kristiina I
Porvarit Kurkijoki I
Porvarit Käkisalmi I
Porvarit Lappeenranta I
Porvarit Naantali I
Porvarit Nevanlinna I
Porvarit Oulu I
Porvarit Pietarsaari I
Porvarit Pori I
Porvarit Porvoo I
Porvarit Raahe I
Porvarit Rauma I
Porvarit Savonlinna I
Porvarit Sortavala I
Porvarit Tammisaari I
Porvarit Turku I
Porvarit Uusikaupunki I
Porvarit Vaasa I

Porvaristo Suomessa Ruotsin vallan aikana Suomessakin porvarissääty oli yksi neljästä valtiosäädystä. Muut olivat aatelisto, papisto ja talonpojat. Porvaristolla ja kaupungeilla oli eräitä varsinkin elinkeinojen harjoittamista koskevia erioikeuksia, jotka vahvistettiin vielä 23. helmikuuta 1789 annetulla vakuutuksella. Suomen sodan ja Porvoon valtiopäivien jälkeen Suomessa jatkettiin Ruotsin perustuslain mukaisia valtiopäivämuotoja. Porvoon valtiopäivien 1809 jälkeen valtiopäivät kokoontuivat seuraavan kerran 1860.

Suomessakin kaupungit olivat sääty-yhteiskunnassa porvariston johtamia itsehallinnollisia alueita, joissa noudatettiin kaupunginlakia. Kaupungin johtoelin oli raati. Se koostui pormestarista ja raatimiehistä. Raadilla oli myös tuomiovaltaa ja se pyrki turvaamaan sujuvan kaupankäynnin muiden kaupunkien kanssa ja ulkomaille.[2] Porvariston vaikutusvaltaisin ryhmä oli ulkomaankauppaa harjoittava valtaporvaristo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Porvaristolla oli kaupan ja käsityön harjoittamiseen yksinoikeus. Kaupan merkityksen vahvistuminen ja hallinnon vaatimukset loivat tarpeen perustaa uusia kaupunkeja. Suurvaltakauden rasituksista porvaristo joutui kantamaan osan valtakunnan verotaakasta. Porvaristo jakautui 1600-luvulla niin sanottuun valtaporvaristoon ja pikkuporvareihin. Porvarissäädyn jäsenten ohella kaupungeissa asui porvarissäätyyn kuulumattomia, kuten virkamiehiä, työväkeä ja merimiehiä. Keskiajan lopulla Suomessa oli kuusi kaupunkia. Kaupunkilaitoksen kehittyessä 1600-luvun alussa ripeästi kaupunkeja oli vuonna 1660 jo 22. Kaupungit olivat pieniä, mutta porvariston määrä kuitenkin kasvoi. http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/saaty.html

Vuonna 1879 säädettiin useita lakeja elinkeinovapauden toteuttamiseksi. Tällöin porvariston säätyerioikeudet kumottiin siltä osin, kuin ne koskivat porvareita henkilöinä.[3] Osa kaupunkeja julkisyhteisöinä koskevista erioikeuksista kuitenkin pysyi voimassa sen jälkeenkin ja kumottiin lopullisesti vasta vuonna 1995.[4] Vuoden 1879 jälkeen äänioikeus porvarissäädyn vaaleissa edellytti muun muassa asumista kaupungissa ja tiettyä varallisuusasemaa, mutta ei enää erityisten porvarisoikeuksien hankkimista. Säätyvaltiopäivät jatkoivat määräaikaisia ja ylimääräisiä valtiopäiväkokoontumisia vuoteen 1906, jolloin ne päättivät eduskuntauudistuksesta. Ensimmäinen valtiosäädyt korvaavan eduskunnan vaalit järjestettiin 1907. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Arvid Arvidsson Pellmarck, (Taulusta 13, isä Arvid Simola) Porvari Uudessakaupungissa, syntynyt 24.6.1704 Hattula,Pelkola, kuollut Uusikaupunki. Mainitaan Pelkolan Kartanossa eli Simolassa 1739-1746 rippikirjassa Arvid Arvidsson. Aluksi myös nimellä Arvid Pelcolin borgare i Nystad.http://www.karisalmi.fi/lakkonen.htm

Lähteet

"uusikaupunkilainen porvari Johan Mattsson Nästi" https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=7400

Uudenkaupungin porvarissukuja, Cajander, K.A.
http://digi.kirjastot.fi/files/original/8b52ba946ea1e4ad5dc0d36b7b8...

Projekti perustettu 21.8.2017

Arvid Arvidsson Pellmarck, (Taulusta 13, isä Arvid Simola) Porvari Uudessakaupungissa, syntynyt 24.6.1704 Hattula,Pelkola, kuollut Uusikaupunki. Mainitaan Pelkolan Kartanossa eli Simolassa 1739-1746 rippikirjassa Arvid Arvidsson. Aluksi myös nimellä Arvid Pelcolin borgare i Nystad.http://www.karisalmi.fi/lakkonen.htm

"uusikaupunkilainen porvari Johan Mattsson Nästi" https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=7400