Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Barthold Gabrielsson Vhael (c.1667 - 1723)
    Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: 16.12.1684 Barthold Vhaël Bartholdus Gabrielis, Ostrobotniensis 3196. * noin 1667. Vht: oululainen kauppias, raatimies Gabriel Vhael ja Elisabet Danielsdot...
  • Esaias Esaiaksenpoika Fellman (1783 - 1848)
    Esaias Esaiaksenpoika Fellman (6370) Kauppias Oulussa 1808, laivanvarustaja, s. 22.12.1783 Rovaniemi, kastettu 26.12.1783 Rovaniemi, k. 26.09.1848 Oulu, haudattu 26.09.1848 Oulu, kuolinsyy keuhkotauti ...
  • Jonas Adolf Johaninpoika Niska (1771 - 1828)
    Kauppias Oulussa 1797. Laivanvarustaja ja sahateollisuusmies. Kauppaneuvos 1819, s. 22.01.1771 Oulu, k. 04.01.1828 Oulu. Handlande i Uleå. (GS 835). Vanhemmat: Johan Niska, s. 29.12.1732 Oulu, kastet...
  • Moritz Georgsson Brauer (1700 - 1785)
    Kuolinsyy vanhuus ja raihnaus. Mauritz asui ilmeisesti avioliiton alussa Oulussa vaimoineen samassa asunnossa, jossa Anna oli asunut ensimmäisen miehensä kanssa. Ensimmäinen ehtoollisella käynti Ouluss...

Sivusto on rakenteilla.

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Oulun porvareita; kaupan ja käsityön harjoittajia ja heidän Geni-profiileitaan.


Porvaristo Suomessa Ruotsin vallan aikana Suomessakin porvarissääty oli yksi neljästä valtiosäädystä. Muut olivat aatelisto, papisto ja talonpojat. Porvaristolla ja kaupungeilla oli eräitä varsinkin elinkeinojen harjoittamista koskevia erioikeuksia, jotka vahvistettiin vielä 23. helmikuuta 1789 annetulla vakuutuksella. Suomen sodan ja Porvoon valtiopäivien jälkeen Suomessa jatkettiin Ruotsin perustuslain mukaisia valtiopäivämuotoja. Porvoon valtiopäivien 1809 jälkeen valtiopäivät kokoontuivat seuraavan kerran 1860.

Suomessakin kaupungit olivat sääty-yhteiskunnassa porvariston johtamia itsehallinnollisia alueita, joissa noudatettiin kaupunginlakia. Kaupungin johtoelin oli raati. Se koostui pormestarista ja raatimiehistä. Raadilla oli myös tuomiovaltaa ja se pyrki turvaamaan sujuvan kaupankäynnin muiden kaupunkien kanssa ja ulkomaille.[2] Porvariston vaikutusvaltaisin ryhmä oli ulkomaankauppaa harjoittava valtaporvaristo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Porvaristolla oli kaupan ja käsityön harjoittamiseen yksinoikeus. Kaupan merkityksen vahvistuminen ja hallinnon vaatimukset loivat tarpeen perustaa uusia kaupunkeja. Suurvaltakauden rasituksista porvaristo joutui kantamaan osan valtakunnan verotaakasta. Porvaristo jakautui 1600-luvulla niin sanottuun valtaporvaristoon ja pikkuporvareihin. Porvarissäädyn jäsenten ohella kaupungeissa asui porvarissäätyyn kuulumattomia, kuten virkamiehiä, työväkeä ja merimiehiä. Keskiajan lopulla Suomessa oli kuusi kaupunkia. Kaupunkilaitoksen kehittyessä 1600-luvun alussa ripeästi kaupunkeja oli vuonna 1660 jo 22. Kaupungit olivat pieniä, mutta porvariston määrä kuitenkin kasvoi. http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/saaty.html

Vuonna 1879 säädettiin useita lakeja elinkeinovapauden toteuttamiseksi. Tällöin porvariston säätyerioikeudet kumottiin siltä osin, kuin ne koskivat porvareita henkilöinä.[3] Osa kaupunkeja julkisyhteisöinä koskevista erioikeuksista kuitenkin pysyi voimassa sen jälkeenkin ja kumottiin lopullisesti vasta vuonna 1995.[4] Vuoden 1879 jälkeen äänioikeus porvarissäädyn vaaleissa edellytti muun muassa asumista kaupungissa ja tiettyä varallisuusasemaa, mutta ei enää erityisten porvarisoikeuksien hankkimista. Säätyvaltiopäivät jatkoivat määräaikaisia ja ylimääräisiä valtiopäiväkokoontumisia vuoteen 1906, jolloin ne päättivät eduskuntauudistuksesta. Ensimmäinen valtiosäädyt korvaavan eduskunnan vaalit järjestettiin 1907. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Lähteet:

http://www.oulu.ouka.fi/aikamatkaoulu/1600/oulu1600.htm http://www.oulu.ouka.fi/aikamatkaoulu/1600/kasityol_kauppiaat.htm http://www.oulu.ouka.fi/aikamatkaoulu/1600/porvariskulttuuri.htm

Sivusto on rakenteilla.

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Oulun porvareita; kaupan ja käsityön harjoittajia ja heidän Geni-profiilejaan.

Paikkakuntien porvariprojekteja

Porvarit Hamina I Porvarit Hämeelinna I Porvarit Kokkola I Porvarit Kristiina I Porvarit Kurkijoki I Porvarit Käkisalmi I Porvarit Lappeenranta I Porvarit Naantali I Porvarit Nevanlinna I Porvarit Oulu I Porvarit Pietarsaari I Porvarit Pori I Porvarit Porvoo I Porvarit Raahe I Porvarit Rauma I Porvarit Savonlinna I Porvarit Sortavala I Porvarit Tammisaari I Porvarit Turku I Porvarit Uusikaupunki I Porvarit Vaasa I

Oulun projektit

Paikkakunta Oulu, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Oulu
Papit Oulu, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Papit Oulu Papit Oulu
Porvarit Oulu; kauppa ja käsityöammatit, Suomi Porvarit Oulu Porvarit Oulu; kauppa ja käsityöammatit, Suomi
Suuri adressi 1899 - Oulun allekirjoittajat Suuri adressi 1899 - Oulun allekirjoittajat
Meriliikenteen ammattilaiset, Oulu Meriliikenteen ammattilaiset, Oulu
Oulu, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja Oulu, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja

Porvaristo Suomessa Ruotsin vallan aikana Suomessakin porvarissääty oli yksi neljästä valtiosäädystä. Muut olivat aatelisto, papisto ja talonpojat. Porvaristolla ja kaupungeilla oli eräitä varsinkin elinkeinojen harjoittamista koskevia erioikeuksia, jotka vahvistettiin vielä 23. helmikuuta 1789 annetulla vakuutuksella. Suomen sodan ja Porvoon valtiopäivien jälkeen Suomessa jatkettiin Ruotsin perustuslain mukaisia valtiopäivämuotoja. Porvoon valtiopäivien 1809 jälkeen valtiopäivät kokoontuivat seuraavan kerran 1860.

Suomessakin kaupungit olivat sääty-yhteiskunnassa porvariston johtamia itsehallinnollisia alueita, joissa noudatettiin kaupunginlakia. Kaupungin johtoelin oli raati. Se koostui pormestarista ja raatimiehistä. Raadilla oli myös tuomiovaltaa ja se pyrki turvaamaan sujuvan kaupankäynnin muiden kaupunkien kanssa ja ulkomaille.[2] Porvariston vaikutusvaltaisin ryhmä oli ulkomaankauppaa harjoittava valtaporvaristo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Porvaristolla oli kaupan ja käsityön harjoittamiseen yksinoikeus. Kaupan merkityksen vahvistuminen ja hallinnon vaatimukset loivat tarpeen perustaa uusia kaupunkeja. Suurvaltakauden rasituksista porvaristo joutui kantamaan osan valtakunnan verotaakasta. Porvaristo jakautui 1600-luvulla niin sanottuun valtaporvaristoon ja pikkuporvareihin. Porvarissäädyn jäsenten ohella kaupungeissa asui porvarissäätyyn kuulumattomia, kuten virkamiehiä, työväkeä ja merimiehiä. Keskiajan lopulla Suomessa oli kuusi kaupunkia. Kaupunkilaitoksen kehittyessä 1600-luvun alussa ripeästi kaupunkeja oli vuonna 1660 jo 22. Kaupungit olivat pieniä, mutta porvariston määrä kuitenkin kasvoi. http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/saaty.html

Vuonna 1879 säädettiin useita lakeja elinkeinovapauden toteuttamiseksi. Tällöin porvariston säätyerioikeudet kumottiin siltä osin, kuin ne koskivat porvareita henkilöinä.[3] Osa kaupunkeja julkisyhteisöinä koskevista erioikeuksista kuitenkin pysyi voimassa sen jälkeenkin ja kumottiin lopullisesti vasta vuonna 1995.[4] Vuoden 1879 jälkeen äänioikeus porvarissäädyn vaaleissa edellytti muun muassa asumista kaupungissa ja tiettyä varallisuusasemaa, mutta ei enää erityisten porvarisoikeuksien hankkimista. Säätyvaltiopäivät jatkoivat määräaikaisia ja ylimääräisiä valtiopäiväkokoontumisia vuoteen 1906, jolloin ne päättivät eduskuntauudistuksesta. Ensimmäinen valtiosäädyt korvaavan eduskunnan vaalit järjestettiin 1907. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Lähteet:

http://www.oulu.ouka.fi/aikamatkaoulu/1600/oulu1600.htm http://www.oulu.ouka.fi/aikamatkaoulu/1600/kasityol_kauppiaat.htm http://www.oulu.ouka.fi/aikamatkaoulu/1600/porvariskulttuuri.htm

https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_kauppaseura

Sivusto on rakenteilla.

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Oulun porvareita; kaupan ja käsityön harjoittajia ja heidän Geni-profiileitaan.


Porvaristo Suomessa Ruotsin vallan aikana Suomessakin porvarissääty oli yksi neljästä valtiosäädystä. Muut olivat aatelisto, papisto ja talonpojat. Porvaristolla ja kaupungeilla oli eräitä varsinkin elinkeinojen harjoittamista koskevia erioikeuksia, jotka vahvistettiin vielä 23. helmikuuta 1789 annetulla vakuutuksella. Suomen sodan ja Porvoon valtiopäivien jälkeen Suomessa jatkettiin Ruotsin perustuslain mukaisia valtiopäivämuotoja. Porvoon valtiopäivien 1809 jälkeen valtiopäivät kokoontuivat seuraavan kerran 1860.

Suomessakin kaupungit olivat sääty-yhteiskunnassa porvariston johtamia itsehallinnollisia alueita, joissa noudatettiin kaupunginlakia. Kaupungin johtoelin oli raati. Se koostui pormestarista ja raatimiehistä. Raadilla oli myös tuomiovaltaa ja se pyrki turvaamaan sujuvan kaupankäynnin muiden kaupunkien kanssa ja ulkomaille.[2] Porvariston vaikutusvaltaisin ryhmä oli ulkomaankauppaa harjoittava valtaporvaristo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Porvaristolla oli kaupan ja käsityön harjoittamiseen yksinoikeus. Kaupan merkityksen vahvistuminen ja hallinnon vaatimukset loivat tarpeen perustaa uusia kaupunkeja. Suurvaltakauden rasituksista porvaristo joutui kantamaan osan valtakunnan verotaakasta. Porvaristo jakautui 1600-luvulla niin sanottuun valtaporvaristoon ja pikkuporvareihin. Porvarissäädyn jäsenten ohella kaupungeissa asui porvarissäätyyn kuulumattomia, kuten virkamiehiä, työväkeä ja merimiehiä. Keskiajan lopulla Suomessa oli kuusi kaupunkia. Kaupunkilaitoksen kehittyessä 1600-luvun alussa ripeästi kaupunkeja oli vuonna 1660 jo 22. Kaupungit olivat pieniä, mutta porvariston määrä kuitenkin kasvoi. http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/saaty.html

Vuonna 1879 säädettiin useita lakeja elinkeinovapauden toteuttamiseksi. Tällöin porvariston säätyerioikeudet kumottiin siltä osin, kuin ne koskivat porvareita henkilöinä.[3] Osa kaupunkeja julkisyhteisöinä koskevista erioikeuksista kuitenkin pysyi voimassa sen jälkeenkin ja kumottiin lopullisesti vasta vuonna 1995.[4] Vuoden 1879 jälkeen äänioikeus porvarissäädyn vaaleissa edellytti muun muassa asumista kaupungissa ja tiettyä varallisuusasemaa, mutta ei enää erityisten porvarisoikeuksien hankkimista. Säätyvaltiopäivät jatkoivat määräaikaisia ja ylimääräisiä valtiopäiväkokoontumisia vuoteen 1906, jolloin ne päättivät eduskuntauudistuksesta. Ensimmäinen valtiosäädyt korvaavan eduskunnan vaalit järjestettiin 1907. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo

Lähteet:

http://www.oulu.ouka.fi/aikamatkaoulu/1600/oulu1600.htm http://www.oulu.ouka.fi/aikamatkaoulu/1600/kasityol_kauppiaat.htm http://www.oulu.ouka.fi/aikamatkaoulu/1600/porvariskulttuuri.htm