Sivusto on rakenteilla.
Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Raahen porvareita; kaupan ja käsityön harjoittajia ja heidän Geni-profiileitaan.
Porvaristo Suomessa Ruotsin vallan aikana Suomessakin porvarissääty oli yksi neljästä valtiosäädystä. Muut olivat aatelisto, papisto ja talonpojat. Porvaristolla ja kaupungeilla oli eräitä varsinkin elinkeinojen harjoittamista koskevia erioikeuksia, jotka vahvistettiin vielä 23. helmikuuta 1789 annetulla vakuutuksella. Suomen sodan ja Porvoon valtiopäivien jälkeen Suomessa jatkettiin Ruotsin perustuslain mukaisia valtiopäivämuotoja. Porvoon valtiopäivien 1809 jälkeen valtiopäivät kokoontuivat seuraavan kerran 1860.
Suomessakin kaupungit olivat sääty-yhteiskunnassa porvariston johtamia itsehallinnollisia alueita, joissa noudatettiin kaupunginlakia. Kaupungin johtoelin oli raati. Se koostui pormestarista ja raatimiehistä. Raadilla oli myös tuomiovaltaa ja se pyrki turvaamaan sujuvan kaupankäynnin muiden kaupunkien kanssa ja ulkomaille.[2] Porvariston vaikutusvaltaisin ryhmä oli ulkomaankauppaa harjoittava valtaporvaristo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo
Porvaristolla oli kaupan ja käsityön harjoittamiseen yksinoikeus. Kaupan merkityksen vahvistuminen ja hallinnon vaatimukset loivat tarpeen perustaa uusia kaupunkeja. Suurvaltakauden rasituksista porvaristo joutui kantamaan osan valtakunnan verotaakasta. Porvaristo jakautui 1600-luvulla niin sanottuun valtaporvaristoon ja pikkuporvareihin. Porvarissäädyn jäsenten ohella kaupungeissa asui porvarissäätyyn kuulumattomia, kuten virkamiehiä, työväkeä ja merimiehiä. Keskiajan lopulla Suomessa oli kuusi kaupunkia. Kaupunkilaitoksen kehittyessä 1600-luvun alussa ripeästi kaupunkeja oli vuonna 1660 jo 22. Kaupungit olivat pieniä, mutta porvariston määrä kuitenkin kasvoi. http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/saaty.html
Vuonna 1879 säädettiin useita lakeja elinkeinovapauden toteuttamiseksi. Tällöin porvariston säätyerioikeudet kumottiin siltä osin, kuin ne koskivat porvareita henkilöinä.[3] Osa kaupunkeja julkisyhteisöinä koskevista erioikeuksista kuitenkin pysyi voimassa sen jälkeenkin ja kumottiin lopullisesti vasta vuonna 1995.[4] Vuoden 1879 jälkeen äänioikeus porvarissäädyn vaaleissa edellytti muun muassa asumista kaupungissa ja tiettyä varallisuusasemaa, mutta ei enää erityisten porvarisoikeuksien hankkimista. Säätyvaltiopäivät jatkoivat määräaikaisia ja ylimääräisiä valtiopäiväkokoontumisia vuoteen 1906, jolloin ne päättivät eduskuntauudistuksesta. Ensimmäinen valtiosäädyt korvaavan eduskunnan vaalit järjestettiin 1907. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo
Patruunia ja porvareita. Muisteluita ja Raahen porvareiden henkilöhistoriaa Kirjastovirman sivuilla: http://www.kirjastovirma.fi/raahe/wanharaahe/patruunia
Raahen kaupungin porvarit
H
Hedman Matthias Matts Hedman
J
Jurvelius Mikael (1659-1722) Michel Jacobsson Jurvelius
Jurvelius Mikael (1696-1757) Mikael Michelsson Jurvelius
Jurvelius Mikael (1738-1789) Mikael Jurvelius
K
Kello Petter (n. 1651-1697) Pehr Pehrsson Kello
Kiellin (Kello) Petter (1682-1769) Petter Kiellin (Kello)
S
Sovio Matts Matts Mattsson Sovio
T
Tammelander Johan Johan Michaelsson Tammelander
Å
Åhs Hans Hans Larsson Åhs
Sivusto on rakenteilla.
Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Raahen porvareita; kaupan ja käsityön harjoittajia ja heidän Geni-profiileitaan.
Raahen projektit
- Paikkakunta Raahe, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Raahe, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
- Raahen ja Saloisten pappisluettelo Raahen ja Saloisten pappisluettelo
- Meriliikenteen ammattilaiset, Raahe, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Meriliikenteen ammattilaiset, Raahe, Pohjois-Pohjanmaa
- Raahesta Amerikkaan muuttaneet - Migrants from Raahe to America Raahesta Amerikkaan muuttaneet - Migrants from Raahe to America
Paikkakuntien porvariprojekteja
Porvarit Hamina I
Porvarit Hämeelinna I Porvarit Kokkola I Porvarit Kristiina I Porvarit Kurkijoki I Porvarit Käkisalmi I Porvarit Lappeenranta I Porvarit Naantali I Porvarit Nevanlinna I Porvarit Oulu I Porvarit Pietarsaari I Porvarit Pori I Porvarit Porvoo I Porvarit Raahe I Porvarit Rauma I Porvarit Savonlinna I Porvarit Sortavala I Porvarit Tammisaari I Porvarit Turku I Porvarit Uusikaupunki I Porvarit Vaasa I
Porvaristo Suomessa Ruotsin vallan aikana Suomessakin porvarissääty oli yksi neljästä valtiosäädystä. Muut olivat aatelisto, papisto ja talonpojat. Porvaristolla ja kaupungeilla oli eräitä varsinkin elinkeinojen harjoittamista koskevia erioikeuksia, jotka vahvistettiin vielä 23. helmikuuta 1789 annetulla vakuutuksella. Suomen sodan ja Porvoon valtiopäivien jälkeen Suomessa jatkettiin Ruotsin perustuslain mukaisia valtiopäivämuotoja. Porvoon valtiopäivien 1809 jälkeen valtiopäivät kokoontuivat seuraavan kerran 1860.
Suomessakin kaupungit olivat sääty-yhteiskunnassa porvariston johtamia itsehallinnollisia alueita, joissa noudatettiin kaupunginlakia. Kaupungin johtoelin oli raati. Se koostui pormestarista ja raatimiehistä. Raadilla oli myös tuomiovaltaa ja se pyrki turvaamaan sujuvan kaupankäynnin muiden kaupunkien kanssa ja ulkomaille.[2] Porvariston vaikutusvaltaisin ryhmä oli ulkomaankauppaa harjoittava valtaporvaristo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo
Porvaristolla oli kaupan ja käsityön harjoittamiseen yksinoikeus. Kaupan merkityksen vahvistuminen ja hallinnon vaatimukset loivat tarpeen perustaa uusia kaupunkeja. Suurvaltakauden rasituksista porvaristo joutui kantamaan osan valtakunnan verotaakasta. Porvaristo jakautui 1600-luvulla niin sanottuun valtaporvaristoon ja pikkuporvareihin. Porvarissäädyn jäsenten ohella kaupungeissa asui porvarissäätyyn kuulumattomia, kuten virkamiehiä, työväkeä ja merimiehiä. Keskiajan lopulla Suomessa oli kuusi kaupunkia. Kaupunkilaitoksen kehittyessä 1600-luvun alussa ripeästi kaupunkeja oli vuonna 1660 jo 22. Kaupungit olivat pieniä, mutta porvariston määrä kuitenkin kasvoi. http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/saaty.html
Vuonna 1879 säädettiin useita lakeja elinkeinovapauden toteuttamiseksi. Tällöin porvariston säätyerioikeudet kumottiin siltä osin, kuin ne koskivat porvareita henkilöinä.[3] Osa kaupunkeja julkisyhteisöinä koskevista erioikeuksista kuitenkin pysyi voimassa sen jälkeenkin ja kumottiin lopullisesti vasta vuonna 1995.[4] Vuoden 1879 jälkeen äänioikeus porvarissäädyn vaaleissa edellytti muun muassa asumista kaupungissa ja tiettyä varallisuusasemaa, mutta ei enää erityisten porvarisoikeuksien hankkimista. Säätyvaltiopäivät jatkoivat määräaikaisia ja ylimääräisiä valtiopäiväkokoontumisia vuoteen 1906, jolloin ne päättivät eduskuntauudistuksesta. Ensimmäinen valtiosäädyt korvaavan eduskunnan vaalit järjestettiin 1907. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo
Patruunia ja porvareita. Muisteluita ja Raahen porvareiden henkilöhistoriaa Kirjastovirman sivuilla: http://www.kirjastovirma.fi/raahe/wanharaahe/patruunia
Raahen kaupungin porvarit===
A
Ahlholm Samuel (1726 - 1790) Samuli Antinpoika Ahlholm
Alfström Anders ( - kaupungin ensimmäisiä asukkaita)
B
Berg Isak Henrik (1743 - 1791) Isak Henrik Juhonpoika Bergh
Bergström Johan Georg ( - 1760)
Björn Lars ( - 1734)
Blackman Åke (n. 1651 - 1705) Åke Nilsson Blackman
Brander Gustaf Joakim (1700 - 1800 -luku)
Brunell Sven ( - 1692) Sven Brunell
C
Carlenius (Carlén) Matias (1655 - 1682) Mathias Olofsson Carlenius
Corte Henrik (n. 1620 - 1680) Henrik Henrikinpoika Corte
Corte Henrik (n. 1647 - 1706) Henrik Henrikinpoika Corte
Corte Gabriel (n. 1680 - 1728) Gabriel Henrikinpoika Corte
E
Enqvist Petter (1718 - 1778) Petter Johansson Enqvist
F
Fellman Jakob (1752 - 1803) Jacob Nilsson Fellman
Floor Erik (n. 1659 - 1706) Eric Larsson Floor
Forbus Hans (n. 1622 - 1710) Hans Forbus
Forbus Kaspar Hansson ( - 1697) Caspar Hansson Forbus
Franzén Zachris Zachrison (1787 - 1852) Kauppaneuvos Zachris Zachrisson Franzén
Freitag Alexander (1716 - 1770) Alexander Frans Diedrichsson Freitag
Freitag Baltzar (1720 - 1795) Baltzar Diedrichsson Freitag
Freitag Didrick (1760 - )
Freitag Franz Diedrich (1675 - 1728) Frantz Diedrich Freitag
Frieman Johan (1728 - 1790) Johan Olofsson Frieman
Frieman Olof (1691 - 1774) Olof Sylvestersson Frieman
G
Gråå Henrik
H
Hattman Olof (1694 - 1751) Olli Laurinpoika Hattman
Hedberg Petter ( - 1777)
Hedman Anders (1734 - 1803) Anders Mattsson Hedman
Hedman Matthias (1694 - 1752) Matts Hedman
Heikel Henrik Jakob (1700 - 1800 -luku)
Hårdh Karl Mikael (1736-1796) Carl Michael Carlsson Hård,Hårdh
J
Junelius Anders (n. 1655 - 1693) Anders Thomasson Junelius
Junelius Hans (1600 - 1700 -luku) Hannu Joosepinpoika Junelius
Junelius Peer (1600- 1700 -luku) Petter Johansson Junelius
Junelius Petter (1701 - 1761) Petter Johansson Junelius
Junell (Pappila) Anders (1600 - 1700 -luku) Anders Andersson Pappila, Junell
Junell Matts (1766 - 1843) Matias Petterinpoika Junell
Junneli (Pappila) Johan (1600 - 1700 -luvuilla) Johan Johansson Junneli
Jurvelius Jakob (1665 - 1731) Jaakko Jaakonpoika Jurvelius
Jurvelius Joseph (1702 - 1749) Joseph Mickelsson Jurvelius
Jurvelius Mikael (1659 - 1722) Michel Jacobsson Jurvelius
Jurvelius Mikael (1696-1757) Mikael Michelsson Jurvelius
Jurvelius Mikael (1738 - 1789) Mikael Jurvelius
Jurvelius Mikael (1777 - 1828) Mikael Jurvelius
Järnfors, Johan (1699 - 1786) Juho Simonpoika Järnfors
K
Kaisula Matts ( - ) Matti Matinpoika Kaisula
Kellin Henrik (1727 - 1761) Henrik Pehrsson Kiellin
Kello Pehr Pehrsson (n. 1651 - 1697) Pehr Pehrsson Kello
Kemi Johan ( - kuollut isovihan aikana)
Kiellin (Kello) Petter (1682 - 1769) Petter Kiellin (Kello)
Kinman (Kinnunen) Hans (n. 1668 - 1708) Hannu Pekanpoika Kindman
Kindman (Kinnunen) Per (n. 1618 - 1692) Pekka Pekanpoika Kinnunen
Kluvensich (Klowensich) Henrik (1701 - 1757) Henrik Henriksson Klowensich
Kopp Jakob (1600 - 1700 -luku)
Kranck Karl (n. 1603 - 1695) Carl Hannunpoika Kranck
Kröger Henrik (1691 - 1736) Henrik Kröger
Kröger Johan (1661 - 1699) Johan Kristiansson Kröger
Kröger Sven Henrik (1734 - 1798) Sven Henrik Henriksson Kröger
Kulju Olof (n. 1650 - 1710) Olli Jaakonpoika Kulju
L
Lacka Zacharias Mattsson (1733 - 1771) Zacharias Matinpoika Lacke
Lang Jakob (1737 - ) Jaakko Pekanpoika Lang
Lang Johan (1745 - 1823) Johan Josefsson Lang
Lang Josef ( - n. 1684) Juuso Matinpoika Langi
Lang Josef (n. 1669 - 1742) Juuso Juusonpoika Langi
Laureus Henrik (1700-luku)
Laureus Johan (1726 - 1784) Johan Olofsson Laureus
Letzle Jakob ( - ) Jakob Wijkmansson Letzle
Liljefors Matts (1700-luku)
Lithovius Samuel (1704 - 1765) Samuel Mikaelsson Lithovius
Lundström Olof (1754 - 1828) Olof Lundström
M
Magander Johan (1717 - ) Johan Eliasson Magander
Mathesius Anders (1685 - 1719) Anders Andersson Mathesius
Maunula Mårten Mattsson (n. 1673 - k. isovihan aikaan) Martti Matinpoika Maunula
Mentzer Carl (1736 - 1805) Carl Gustafsson Mentzer
Montin Abraham (1735 - 1809) Abraham Michelsson Montin
Murmestare Henrik (1600 - 1700 -luku)
Mårtensson Thomas (n. 1600 - n. 1689) Tuomas Martinpoika
N
Nessler Jonas ( - 1760) Jonas Nessler
Niskanen (Niskainen) Anders (n. 1625 - ) Antti Pekanpoika Niskanen
Nordberg Jacob Nilsson (1722 - 1752) Jakob Nilsson Nordberg
Nordberg Olof Nilsson (1721 - k.) Olof Nilsson Nordberg
Nordman Henrik ( - 1701)
Norlander Abraham (1700-luku)
Nyberg Abraham (1700-luku)
Näbb Gustaf (1685 - 1757) Gustaf Näbb
O
Olsbo Hans ( - 1716) Hans Andersson Olsbo
P
Paldan (Palden) Olof (1705 - ) Olavi Olavinpoika Palden
Palm Daniel ( - kuoli pakomatkalla isovihan aikaan) Daniel Zachrisson Palm
Palm Zachris (n. 1641 - 1690) Zachris Danielsson Palm
Palo Olof (n. 1666 - 1744 Olli Ollinpoika Palo
Puuriainen (Puurainen) Matts ( - 1697) Matts Eskilsson Puuriainen
R
Rahm Erik (n. 1666 - 1740) Erik Johansson Rahm
Richard Asmund (1600 - 1700 -luku)
Ruuskanen Simon (1600-luku)
Röring (Roering) Johan (1721 - 1782) Johan Jakobsson Roering
S
Schough Johan (1656 - 1701) Johan Fulmosson Schoug
Schroderus Johan (1724 - 1775) Johan Abrahaminpoika Schroderus
Schytte Olof (1700-luku)
Simelius (Simi) Jakob (1697 - 1769) Jaakko Heikinpoika Simelius
Simulander Jakob (1700-luku)
Sinius Henrik (1685 - 1713) Henrik Johaninpoika Sinius
Solven Josef (1760 - )
Sovelius Fredrik (1778 - 1837) Fredrik Sovelius
Sovelius Fredrik (1822 - 1897) Fredrik Fredriksson Sovelius
Sovelius Johan (1699 - 1765) Johan Hansson Sovelius
Sovelius Matts (1726 - 1795) Mathias Sovelius
Sovelius Nils (1737 - 1802) Nils (Nicolaus) Johansson Sovelius
Sovio Hans (1763 - 1710 Hannu Matinpoika Sovio
Sovio Matts ( - n. 1674) Matts Bertilsson Sovio
Sovio Matts (1649 - 1715) Matts Mattsson Sovio
Sovio (Soudio) Matts (1679 - 1709) Matti Matinpoika Sovio
Sovio Mickel ( - n. 1685) Mikko Pertunpoika Sovio
Sovio Mickel (1660 - 1710) Mikko Matinpoika Sovio
Skytte Jonas ( - kaupungin ensimmäisiä asukkaita)
Stenius Abraham (1744 - 1812) Abraham Jeremiaanpoika Stenius
Stoorman Isak ( - 1735) Isak Storman
Stoorman Johan Reinhold ( - 1743)
Sundelin Jonas (1600 - 1700 -luku)
Söderman Mickel (1600 - 1700 -luku)
T
Tammelander Johan (1641 - 1702) Johan Michaelsson Tammelander
Thomasson, Josef (n. 1600-luku) Josef Tuomaanpoika
Thomasson, Johan (1600-luku) Johan Tomasson
Toppi Anders (1600-luku) Antti Antinpoika Toppi
Turdfjäll Henrik (n. 1640 - n. 1689) Henrik Turdfjäll (Turbecchius)
V, W
Walling Matts ( - 1713) Matts Niklasson Walling
Wallman Thomas (1700-luku)
Wijkman Johan Henrik (n. 1698 - 1751) Johan Henrik Wijkman
Vilander Matias ( - 1815)
Å
Åhs Hans (n. 1662 - 1700) Hans Larsson Åhs
Åhs Johan (n. 1697 - 1746) Johan Pehrsson Åhs
Ö
Öhrn Gustaf (n. 1634 - 1702) Kustaa Simonpoika Öhrn
Stadga om rikets borgerskaps trolovningar, bröllop, barnadop och begravningar, samt klädedräkter https://sv.wikipedia.org/wiki/Stadga_om_rikets_borgerskaps_trolovni...
Sivusto on rakenteilla.
Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Raahen porvareita; kaupan ja käsityön harjoittajia ja heidän Geni-profiileitaan.
Porvaristo Suomessa Ruotsin vallan aikana Suomessakin porvarissääty oli yksi neljästä valtiosäädystä. Muut olivat aatelisto, papisto ja talonpojat. Porvaristolla ja kaupungeilla oli eräitä varsinkin elinkeinojen harjoittamista koskevia erioikeuksia, jotka vahvistettiin vielä 23. helmikuuta 1789 annetulla vakuutuksella. Suomen sodan ja Porvoon valtiopäivien jälkeen Suomessa jatkettiin Ruotsin perustuslain mukaisia valtiopäivämuotoja. Porvoon valtiopäivien 1809 jälkeen valtiopäivät kokoontuivat seuraavan kerran 1860.
Suomessakin kaupungit olivat sääty-yhteiskunnassa porvariston johtamia itsehallinnollisia alueita, joissa noudatettiin kaupunginlakia. Kaupungin johtoelin oli raati. Se koostui pormestarista ja raatimiehistä. Raadilla oli myös tuomiovaltaa ja se pyrki turvaamaan sujuvan kaupankäynnin muiden kaupunkien kanssa ja ulkomaille.[2] Porvariston vaikutusvaltaisin ryhmä oli ulkomaankauppaa harjoittava valtaporvaristo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo
Porvaristolla oli kaupan ja käsityön harjoittamiseen yksinoikeus. Kaupan merkityksen vahvistuminen ja hallinnon vaatimukset loivat tarpeen perustaa uusia kaupunkeja. Suurvaltakauden rasituksista porvaristo joutui kantamaan osan valtakunnan verotaakasta. Porvaristo jakautui 1600-luvulla niin sanottuun valtaporvaristoon ja pikkuporvareihin. Porvarissäädyn jäsenten ohella kaupungeissa asui porvarissäätyyn kuulumattomia, kuten virkamiehiä, työväkeä ja merimiehiä. Keskiajan lopulla Suomessa oli kuusi kaupunkia. Kaupunkilaitoksen kehittyessä 1600-luvun alussa ripeästi kaupunkeja oli vuonna 1660 jo 22. Kaupungit olivat pieniä, mutta porvariston määrä kuitenkin kasvoi. http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/saaty.html
Vuonna 1879 säädettiin useita lakeja elinkeinovapauden toteuttamiseksi. Tällöin porvariston säätyerioikeudet kumottiin siltä osin, kuin ne koskivat porvareita henkilöinä.[3] Osa kaupunkeja julkisyhteisöinä koskevista erioikeuksista kuitenkin pysyi voimassa sen jälkeenkin ja kumottiin lopullisesti vasta vuonna 1995.[4] Vuoden 1879 jälkeen äänioikeus porvarissäädyn vaaleissa edellytti muun muassa asumista kaupungissa ja tiettyä varallisuusasemaa, mutta ei enää erityisten porvarisoikeuksien hankkimista. Säätyvaltiopäivät jatkoivat määräaikaisia ja ylimääräisiä valtiopäiväkokoontumisia vuoteen 1906, jolloin ne päättivät eduskuntauudistuksesta. Ensimmäinen valtiosäädyt korvaavan eduskunnan vaalit järjestettiin 1907. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvaristo
Patruunia ja porvareita. Muisteluita ja Raahen porvareiden henkilöhistoriaa Kirjastovirman sivuilla: http://www.kirjastovirma.fi/raahe/wanharaahe/patruunia
Raahen kaupungin porvarit===
H
Hedman Matthias Matts Hedman
J
Jurvelius Mikael (1659-1722) Michel Jacobsson Jurvelius
Jurvelius Mikael (1696-1757) Mikael Michelsson Jurvelius
Jurvelius Mikael (1738-1789) Mikael Jurvelius
K
Kello Petter (n. 1651-1697) Pehr Pehrsson Kello
Kiellin (Kello) Petter (1682-1769) Petter Kiellin (Kello)
S
Sovio Matts Matts Mattsson Sovio
T
Tammelander Johan Johan Michaelsson Tammelander
Å
Åhs Hans Hans Larsson Åhs