Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Puistola – kylä Helsingin maalaiskunnassa ja Helsingissä

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Tauno Ensio Wathén (1932 - 1999)
  • Ragnar Valdemar Olsoni (1898 - 1941)
    VII. Ragnar Waldemar• Olsoni (son till Rurik 0., tab. 53), f. i Jaakkima 9. 5. 1898. Elev i Savonlinnan lyseo 1914, avgick från kl. V. Tekniska studier i Heidelberg och Mannheim; ingenjörsexamen i Mann...
  • Yrjö Taito Stigell (1882 - 1956)
    Yrjö Stigell toimi Puistola n VPK:n ensimmäisenä palopäällikkönä 1929-1930. Pori maaseurakunta rippikirja 1891-1900 (MKO98-128) Sivu 806 Rauma Langi, itsellisiä ; SSHY / Viitattu 23.11.2020 Helsingin...
  • Erkki Ilmari Verhala (1910 - 1942)
    Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokanta== Sotilasarvo: korpraali Joukko-osasto: Kenttätykistörykmentti 9, 4. patteri (4./KTR 9) Haavoittui: 16.07.1942 Syväri voimalaitos Siviilisääty: naim...
  • Olavi Armas Verhala (1910 - 1959)
    Asui Helsingin Puistolassa . Hauta Malmin hautausmaalla Helsingin raastuvanoikeuden arkisto - Perukirjakortisto 1951-1960 (Ap:47), jakso 192: Verhala Olavi Armas; Kansallisarkisto: / Viitattu 7.12.2021

Fastböle eller Parkstad – by i Helsinge och Helsingfors

Tervetuloa Puistolan sukupuuta rakentamaan!

Tähän Puistolan sukututkimusprojektiin on tarkoitus koota ja esitellä Puistolassa eläneitä ja vaikuttaneita henkilöitä, myös kuvia ja tarinoita heistä. Henkilöprofiileista rakentuu yhdessä Puistolan sukupuu, joka on osa Genin maailmanlaajuista sukupuuta. Katso myös Geni-ohjeet ja Uudenmaan alueprojekti.

Puistola - Fastböle - Parkstad

Puistolan kylä, sittemmin Helsingin kaupungin liitosalue ja lopulta kaupunginosa, syntyi Helsingin pitäjän Tapaninkylään Krogars- ja Ullas-nimisistä tiloista lohkotuille maille, joita Ab Parkstad-Vanda-Puistokylä -niminen yhtiö oli vuonna 1906 alkanut myydä palstatiloiksi. Tontit siirtyivät ostajan omistukseen vasta kun oli maksettu viimeinenkin osamaksuerä, ja sen piti tapahtua viimeistään kymmenen vuoden kuluttua varauksesta.

Puistokyläyhdistyksen isännöitsijänä toimi vuosina 1906-1910 lehtimies, kirjailija ja aktivisti Konni Zilliacus, joka myös oli yksi yhdistyksen perustajista.

Aina 1900-luvun alkuun saakka Puistolan alue oli ollut malmilaisten talojen takamaita - metsiä ja niittyjä. 1860-luvulla rautatien rakentaminen ja rautatieliikenteen alkaminen 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välillä teki alueesta kiinnostavan myös kasvavalle Helsingille.

Asuntoalueen nimenä oli aluksi Puistokylä tai Puisto. Puistolaksi nimi vakiintui lopullisesti 1930-luvulla. Lähellä sijainneen Fast­bölen rauta­tie­aseman nimeksi Puistola oli vahvistettu jo vuonna 1926. Aseman mukaan myös Puistolan asunto­alueen ruotsin­kielisenä nimenä oli pitkään Fastböle, vaikka se varsinaisesti tarkoitti pohjoisempana, nykyisen Vantaan alueella sijainnutta kylää, jonka suomenkielinen nimi nykyisin on Kuninkaala.

Palstat olivat yleensä sen verran suuria, että niillä oli mahdollista harjoittaa monenlaista kotitarveviljelyä ja alueesta kehittyikin nimensä mukainen vehreä puisto- ja puutarhakaupunki.

Helsingin 12-osainen asemakaavallinen kartta, kaupungin rajat ennen ja jälkeen 1.1.1946 Helsingin kaupungin Kiinteistötoimiston mittausosasto 1948

Lähteitä ja lisätietoja:

Puistola-Seuran julkaisemat Alueoppaat
https://kaupunginosat.fi/puistola/puistola/
https://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kuvapolut/Puistola/index.html

Hekin ovat eläneet Puistolassa

Puistolassa on asunut useita eri taiteenalojen edustajia. Kirjailijoita asui varsinkin Suuntimotiellä Ampujan huvilassa. Kansanedustaja Mikko Ampuja oli testamentannut talonsa vähävaraisille työläiskirjailijoille. Myöhemmin huvilassa on asunut myös esim. kuvataiteilijoita.

Projektisivun kuva: Puistolan vanha asema 1940-luvulla. Kuva Esko Nygren http://pandora.lib.hel.fi/puistola_/wanha/historiaa.html''

Puustellin metsässä 1918 teloitettuja Puistolan asukkaita

Puistola eli Fastböle oli sata vuotta sitten yksi niistä pohjoisen radanvarren esikaupungeista, joilla Malmin, Tikkurilan ja Tapanilan ohella oli runsaasti työläisasutusta. Sisällissodan tapahtumista, väkivallastakaan ei täällä oltu mitenkään syrjässä, olihan sekä Malmilla että Tikkurilassa punakaartin osastot. Sodan päätyttyä valkoisen osapuolen voittoon sai hävinnyt osapuoli tai siihen mitenkään yhdistettävissä oleva väestö sitten kokea seuraukset monin tavoin nahoissaan. Radan länsipuolella ns. Puustellin metsässä sattunut operaatio tunnettiin pitkään vain paikallisten keskuudessa, perimätietona. Operaatio lienee alkanut työläisjunan pysäyttämisestä Puistolan asemalle sekä matkustajien pidättämisellä ja kuljettamisella läheiseen metsään. Osa vapautettiin (esim. perheenjäsenen tai naapurin ansiosta), mutta osa teloitettiin. Tapahtumasta on säilynyt useita erilaisia kuvauksia. Jussi Piilonen on koonnut Puistolan alueoppaassa 2018-19 julkaistuun artikkeliinsa listan Puustellin metsässä 16.-17.5.1918 teloitetuista henkilöistä. Ainakin nämä Puistolassa asuneet henkilöt ovat listassa:

Karl Johan Fredricsson Backman
Otto Wilhelm Filppus
Jalmari Lehtinen
Kustaa Kustaanpoika Salminen
Tuure Wilhelm Saloranta

Lähteenä mm. Puistolan alueopas 2018-19, Puustellin metsässä 16.–17.5.1918 teloitetut sekä perimätieto.

Aloitettu 9.11.2019