Follow
Regementet var ursprungligen roterat med 1000 nummer och 8 kompanier i Viborgs län Siffrorna i tabellen nedan speglar regementes styrka efter freden i Nystad 1721 då Sverige fick avträda större delen av Viborgs län samt södra delen av Kexholms län. Detta innebar att upptagningsområdet för regementet minskade drastiskt. Regementet byter samtidigt namn till Kymmenegårds regemente. Före 1721 räknade regementet 1000 nummer, efter 1721 endast 553 st.
Efter freden i Åbo 1743 avträddes ytterligare landområden ur regementets område, nu delar av Kymmenegårds län (områden öster om den västligaste grenen Kymmene älv) samt delar av Savolax (Nyslott med angränsande områden av Savolax, vid sjön Saimen). Efter 1742 återstod endast 92 nummer ur regementet.
Observera: de militära rekryteringsområdena respekterade inte alltid landskaps- eller ens sockengränser. Viborgs läns regemente & Kymmenegårds regemente omfattade t.ex. hela nyländska Pyttis/Strömfors och de flesta byar i Lappträsk, men inte Rudom (Ingermansby) eller Porlom byar.
Viipurin läänin jalkaväkirykmentti oli Ruotsin kuningaskunnan jalkaväkirykmentti Suomessa 1625-1721. Siihen kuuluivat alkuperäisessä kokoonpanossaan Henkikomppania sekä Everstiluutnantin, Majurin, Vehkalahden, Elimäen, Ruokolahden, Lappveden ja Äyräpään komppaniat. (1)
Suuren Pohjan sodan päättänyt Uudenkaupungin rauha 1721 jakoi rykmentin ruodut ja niistä jäi Venäjän hallintaan 431, jolloin Majurin ja Äyräpään komppaniat menettivät kaikki ruotunsa. Lisäksi upseerien ja aliupseerien puustelleista jäi noin viisikymmentä rajan taakse. Uudelleenjärjestelyjen jälkeen jäljelle jääneistä muodostettiin Kymenkartanon läänin jalkaväkirykmentti, jonka vahvuus oli viisi komppaniaa (569 ruotua). Joukko-osaston nimi muutettiin 1727 Kymenkartanon jalkaväkipataljoonaksi. (1)
Pikkuvihan päättäneessä Turun rauhassa rykmentti menetti jälleen ruotuja. Nyt jäljelle jäi enää 92 Elimäen komppaniaan kuulunutta ruotua. Pataljoonan nimi kuitenkin säilytettiin, vaikka sen vahvuus olikin vain vajaa komppania. Hallinnollisesti se kuitenkin liitettiin Uudenmaan läänin jalkaväkirykmenttiin, kunnes se siirrettiin 1776 Savon läänin jalkaväkirykmenttiin nimettynä Kymenkartanon läänin kevyeksi jalkaväkipataljoonaksi. Pataljoona palasi 1791 Uudenmaan rykmentin jääkäripataljoonaan, jossa se oli lakkauttamiseensa saakka 1809. (1)
Huomaa: Sotilaalliset rekrytointialueet eivät välttämättä noudattaneet senaikaista lääninjakoa tai pitäjänrajoja. Viipurin ja myöhemmin Kymenkartanon läänin jalkaväkirykmentin rekrytointialue käsitti esim. Pyhtään/Ruotsinpyhtään sekä useimmat kylät Lapinjärvellä, mutta ei Rutumin (Ingermanninkylän?) eikä Porlammen kyliä. Samoin alue käsitti pikkuvihaan asti Mäntyharjun pitäjän Viipurin läänin puoleisen osan, ei Savon eikä Hämeen puoleisia osia.
Komentajat
Viipurin läntinen jalkaväkirykmentti
1625-1634 Hans Wrangel
1634-1637 Casper Ermis
1637-1643 Evert Taube
1643-1660 Anders Koskull
1660-1665 de la Chateur
1665-1680 Otto Reinhold Taube
Viipurin itäinen jalkaväkirykmentti
1630-1633 Jacob Skott
1633-1646 Reinhold Wrangel
1646-1656 Erik Stenbock
1647-1656 Francis Johnston
1656-1660 Patrick Ogilwie
1660-1678 Col. Anders Munck, af Sommernäs
1678-(1686) Gen. Mauritz Vellingk
Viipurin läänin jalkaväkirykmentti
1678-1686 Gen. Mauritz Vellingk
1687-1688 Mauritz von Gertten (hukkui)
1688-1689 Constantin Rubzoff
1689-1700 Zachris Aminoff (erosi tehtävästä)
1700-1710 Vapaaherra Gustaf Adolf Mellin till Kulju (kuollut)
1710-1713 Col. Adolf Fredrik von Krusenstierna (kaatui)
---virka avoinna ---
1719-1721 eversti Christoffer Conrad von Bildstein
Kymenkartanon läänin jalkaväkirykmentti
1721–1727: Col. Samuel Samuelsson Wallenstierna
1727–1739: Friherre Adam Johan Giertta
Kymenkartanon kevyt jalkaväkipataljoona
1780-1781 Carl Henrik Furumarck
1781-1788 Pehr af Enehjelm
1790-1791 Col. Adam Hierta