Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • count Dmitri Alexandrovitch Cheremetev (1885 - 1963)
    Граф Дми́трий Алекса́ндрович Шереме́тев (1885—1963) — поручик Кавалергардского полка, камер-юнкер, масон. Шереметев,_Дмитрий_Александрович
  • Elisabeth Alexandrovna Countess Scheremeteva (1884 - 1962)
    Замужем за графом С.П.ЗУБОВЫМ, затем за штаб-ротмистром В.И.ДЕРФЕЛЬДЕНОМ, третий муж АХИЛЛ АНДРОННИКОВ, Запись:274867
  • Count Alexander Dmitrijevich Sheremetev (1859 - 1931)
    Count Aleksandr Dmitriyevich Sheremetev (11 March [O.S. 27 February] 1859 – 18 May 1931) was a Russian composer, conductor and entrepreneur. He founded his own private symphony orchestra in 1882, and f...

Villa Harjula oli suuri puinen huvila Tyrisevän kylässä Terijoella silloisessa Suomessa. Rakennuttajaa ei tiedetä,, mutta se on todennäköisesti ollut Aleksandr Scheremetjeffin suku. Rakentamisaikaakaan ei tiedetä varmasti, mutta se ajoittuu välille 1870-1900. Tiedot tarkentuvat myöhemmin. Harjulan allue oli Uudenkirkon ja Terijoen kuntien rajalla. Harjula ja Tyrisevän kylä kuuluivat aluksi Uuteenkirkkoon, mutta liitettiin vuonna 1927 Terijokeen, johon ne kuuluivat elimelllisesti jo aikaisemmin.

Harjula sijaitsi korkealla mäntyharjulla Suomenlahden rannassa. Rantaviiva oli enimmäkseen hiekkarantaa. Huvilan vierellä oli mereen laskeva pieni joki. Harjulan tila oli täynnä kauniita maisemia, puistoteitä, siltoja ja polkuja.

Omistajaluettelo

  • 1800-luvulla Scheremetjeffin suku
  • 1890? - 1925 Aleksander Scheremetjeff
  • 1925 -1939 Rautatieläisten lepokotiyhdistys ry (huvila tuhoutui talvisodassa)

Scheremetjeffien aika 1800-luvulta vuoteen 1925

photos.geni.com/p10/4273/8120/53444837fc236804/1859-131_Alexandr_Sheremetev_original.jpgAleksander Scheremetjeff (1859-1931) Harjula oli vuoteen 1925 saakka kreivi Aleksandr Scheremetjeffin (Alexander Sheremetev) omistuksessa ja käytössä. Hän pakeni suomalaisen vaimonsa Maria Heydenin ja lapsiensa kanssa punaista terroria Terijoen huviloilleen vuonna 1917 menetettyään muun omaisuutensa.

Scheremetjeff oli filantrooppi ja lahjoittaja sekä myös kenraali, säveltäjä ja kapellimestari. Hän johti ensimmäisenä Sibeliusta ja Richard Straussia Pietarissa ja esitteli heidän uusia teoksiaan.

1920-luvulla pariskunta myi asuntonaan pitämänsä Harjulan ja muutti Suomesta ensin Belgiaan ja sieltä edelleen Pariisiin, jossa he kuolivat 1930-luvulla rutiköyhinä.

Heidän poikansa George taisteli Venäjällä valkoisten puolella, mutta joutui lopulta peräytymään Pariisiin jossa hän toimi suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitschin sihteerinä.


photos.geni.com/p13/c4/56/98/13/53444859cc391655/uo_original.jpgRautatieläisten lepokoti Harjula, Terijoki (1920-1939 finna.fi)

Rautatieläisten lepokoti Harjula 1925 -1939

Scheremetjeffit myivät Harjulan vuonna 1925 Rautatieläisten lepokotiyhdistys ry:lle, minkä Valtionrautateiden henkilökunta oli juuri perustanut. Lepokotiyhdistyksen tehtävä oli tarjota asiakkaille täysihoitoa ja virkistystä. Vieraaksi kelpasi kuka tahansa. Lepokotiyhdistyksen jäseniksi liittyneet Valtionrautateiden työntekijät perheineen saivat hinnoista alennusta. Täysihoitovieraita oli useita satoja vuosittain.

Paljon Harjulan kuvia

Talvisodassa muistorikas Harjulan huvila tuhoutui. Rautatieläisten lepokotiyhdistys jatkoi jo välirauhan loppuvaiheesta alkaen toimintaa Särkisalossa sijaitsevassa Kanervalassa, jonka se oli ostanut Greta Grönblomilta 25.4.1941.





Вилла Харьюла, Терийоки






(Text in Finnish)

Villa Harjula oli suuri puinen huvila Tyrisevän kylässä Terijoella silloisessa Suomessa. Rakennuttajaa ei tiedetä,, mutta se on todennäköisesti ollut Aleksandr Scheremetjeffin suku. Rakentamisaikaakaan ei tiedetä varmasti, mutta se ajoittuu välille 1870-1900. Tiedot tarkentuvat myöhemmin. Harjulan allue oli Uudenkirkon ja Terijoen kuntien rajalla. Harjula ja Tyrisevän kylä kuuluivat aluksi Uuteenkirkkoon, mutta liitettiin vuonna 1927 Terijokeen, johon ne kuuluivat elimelllisesti jo aikaisemmin.

Harjula sijaitsi korkealla mäntyharjulla Suomenlahden rannassa. Rantaviiva oli enimmäkseen hiekkarantaa. Huvilan vierellä oli mereen laskeva pieni joki. Harjulan tila oli täynnä kauniita maisemia, puistoteitä, siltoja ja polkuja.



photos.geni.com/p13/13/d7/b0/1c/5344484e1607cbb5/22_original.jpgVilla Harjula 1920-luvulla (Kuva Museovirasto finna.fi)

photos.geni.com/p13/b5/0d/b8/2c/5344484e1769bcc1/22_original.jpgHarjulan huvila 1920- tai 1930-luvulla. (Postikorttikuva)

photos.geni.com/p13/81/20/6c/a0/5344484ef72fd75e/m44_kuvkuvv660108_44_original.jpgHarjulan huvilan näköalatasanne meren suuntaan, 1925. (Kuva Museovirasto)


Omistajaluettelo

  • 1800-luvulla Scheremetjeffin suku
  • 1890? - 1925 Aleksander Scheremetjeff
  • 1925 -1939 Rautatieläisten lepokotiyhdistys ry (huvila tuhoutui talvisodassa)


Scheremetjeffien aika 1800-luvulta vuoteen 1925

Harjula oli vuoteen 1925 saakka kreivi Aleksandr Scheremetjeffin (Alexander Sheremetev) omistuksessa ja käytössä. Hän pakeni suomalaisen vaimonsa Maria Heydenin ja lapsiensa kanssa punaista terroria Terijoen huviloilleen vuonna 1917 menetettyään muun omaisuutensa.

Scheremetjeff oli filantrooppi ja lahjoittaja sekä myös kenraali, säveltäjä ja kapellimestari. Hän johti ensimmäisenä Sibeliusta ja Richard Straussia Pietarissa ja esitteli heidän uusia teoksiaan.



photos.geni.com/p13/51/67/c0/03/534448512224fa29/1903_ball_-_alex_original.jpgAleksandr Sheremetjeff (oik.), Maria Heyden (kesk.) ja heidän vanhin tyttärensä Elisabeth (vas.), 1903.


1920-luvulla pariskunta myi asuntonaan pitämänsä Harjulan ja muutti Suomesta ensin Belgiaan ja sieltä edelleen Pariisiin, jossa he kuolivat 1930-luvulla rutiköyhinä.

Heidän poikansa George taisteli Venäjällä valkoisten puolella, mutta joutui lopulta peräytymään Pariisiin jossa hän toimi suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitschin sihteerinä.



photos.geni.com/p13/c2/3b/86/dc/5344484ef721f0c7/m44_kuvkuvv660108_38_original.jpgJokinäkymä, Harjula 1925-1929. (Kuva Museovirasto)

photos.geni.com/p13/a7/23/72/f3/5344484ef72fd75b/m44_kuvkuvv660108_35_original.jpgHarjulan autosilta, 1925-1929. Joen yli kulki myös monia kävelysiltoja. (Kuva Museovirasto)

photos.geni.com/p13/88/6c/38/1d/5344484ef7150c3d/cc_original.jpgJoen ylittävällä kävelysillalla veturinkuljettaja Robert Virtanen (2. oikealta) ja vaimo Hilda Virtanen (1. oikealta), Harjula 1925-1929. (Kuva Museovirasto)


Rautatieläisten lepokoti 1925 -1939

Scheremetjeffit myivät Harjulan vuonna 1925 Rautatieläisten lepokotiyhdistys ry:lle, minkä Valtionrautateiden henkilökunta oli juuri perustanut. Lepokotiyhdistyksen tehtävä oli tarjota asiakkaille täysihoitoa ja virkistystä. Vieraaksi kelpasi kuka tahansa. Lepokotiyhdistyksen jäseniksi liittyneet Valtionrautateiden työntekijät perheineen saivat hinnoista alennusta. Täysihoitovieraita oli useita satoja vuosittain.



photos.geni.com/p13/9e/de/40/e9/5344484e91b727b0/1_original.jpgHarjulan lepokodin mainos Suomen matkailijayhdistyksen esitteessä 1938.


photos.geni.com/p13/6f/8b/26/53/5344484ef6d036af/m44_kuvkuvv660108_26_original.jpgHarjulan pihalla mm. veturinkuljettaja Robert Virtanen (penkillä keskellä) ja tytär Sally Lehmusmäki (penkillä oikealla), 1925-1929. (Kuva Museovirasto)

photos.geni.com/p13/27/50/76/86/5344484ef6c5650c/m44_kuvkuvv660108_49_original.jpgHarjulan vieraita n. 1926. (Kuva Museovirasto)


Talvisodassa muistorikas Harjulan huvila tuhoutui. Rautatieläisten lepokotiyhdistys jatkoi jo välirauhan loppuvaiheesta alkaen toimintaa Särkisalossa sijaitsevassa Kanervalassa, jonka se oli ostanut Greta Grönblomilta 25.4.1941.


Lähteitä