

Tämä projekti on Suojärven Eloniemen kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.
suomenkielinen versio alempana
Eloniemen kylä sijaitsi Suojärven itärannalla Nilonsaaresta kaakkoon, Kaipaan kylän pohjoispuolella ja Kuikkaniemen kylän eteläpuolella. Eloniemi mainitaan ensimmäisen kerran nimeltä vuoden 1787 rippikirjassa. Tuolloin kylässä eli jo viisi perhettä. Talojen määrä ei kuitenkaan kasvanut yhdeksää suuremmaksi. Kylässä ei ollut omaa tsasounaa eikä hautausmaata, joten asukkaat haudattiin läheisin Kaipaan hautausmaahan.
Kylän kuutta taloa asuivat 1700-luvun lopulla Tuukki-Kuljut, Stjonku-Elotiet ja Häkki-Häkkiset. Tuukki-suvun esi-isä Anton Danilanpoika ja veljensä Kuisma Danilanpoika mainitaan jo vuoden 1753 maakirjassa isäntinä Kaipaan tiloilla n:o 9 ja n:o 10. Heidän isänsä Danila Ivaninpoika mainitaan jo vuoden 1722 henkikirjassa. Häkki.suvun esi-isä Grigorei Panteleimoninpoika mainitaan Kaipaan populina eli tilattomana. Stjonkun esi-isä on Lietteen itsellinen Savelei Grigorienpoika ja hänen pojanpoikansa Osippa Andreinpojan jälkeläiset elivät Eloniemen kylässä. Nimeä muutettiin 1930-luvulla Elotieksi. Panteleimon Saveleinpoika eli Kaipaan populina ja hänen pojanpoikansa Andrei Gaurilanpoika avioitui Lietteen kylään, jossa tunnemme heidät Staarosta -nimisinä. Trofim Panteleinpoika muutti Kotajärvelle ja hänen jälkeläisensä ovat Huttusia.
Samat suvut asuttivat Eloniemeä 1900-luvulle asti. Härköset muuttivat 1910-luvulla isännän kuoltua Kaipaaseen ja Kokonniemeen. Häkkilän tilaa asui sittemmin Kuisma Jemeljaninpoika, jonka vävy oli Vegaruksen Martiskaisten sukua, Feodor Martiskainen, mutta otti appensa Kulju-sukunimen. Kuisma Kulju polveutui Kuisma Danilanpojasta, kuten myös Parkinselän Kuljut, joten he olivat samaa sukua Tuukkien kanssa. Muita vävyjä tuli kylään mm. Karjalan pakolaisina. Kylään muutti 1900-luvun alussa myös eräs Kuljun sukulaisperhe, Tavi, Kaipaan kylästä. [1]
Kylän tiedot kasattu seuraavista lähteistä:
[1] Suojärven historia III. 2011. Omal Mual Vierahal Mual. Suojärven pitäjäseura ry.