Hannu Kalevi Brelo

Laulaja ja muusikko, joka sävelsi ja sanoitti lauluja livvinkarjalan kielellä.

Juuka.

Syntymä / Birth / Рождение:

Hannu Kalevi Brelo syntyi 23.09.1953 Juuassa.

Kuolema / Death / Смерть:

Hannu Brelo kuoli 02.05.2012 Juuassa.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Hannu Brelo syntyi Juuassa vuonna 1953, syyskuun 23. päivänä, Brelon perheen nuorimpana lapsena. Perheellä olivat tuolloin takana sota, kodin menettäminen, evakkovuodet, muuttaminen Juukaan ja asettuminen asumaan Järvikylään. Perheen vanhin lapsi, Silja, oli kuollut vuonna 1949, ja Hannu täydensi nyt jäljelle jääneen kolmen vanhemman veljen, Soinin, Matin ja Karin, vankkaa joukkoa. [1]

Hannu syntyi aikana, jolloin ahkeroitiin pitkiä päiviä ja hartiapankilla mies- ja naisvoimin, rakennettiin uudisrakennuksia, viljeltiin ja raivattiin lisää peltoa. Hän kasvoi työhön. Luovutetussa Karjalassa kotinsa menettäneet perheet valmistivat kotejaan ja kontujaan tarttuakseen uudelleen kiinni elämään, viljelläkseen maata ja hankkiakseen elannon. Kuhnustan, Järvikylän ja Ahmovaaran alueella oli usea tuttu Suojärveltä lähtenyt hautavaaralaisperhe samoissa totisissa askareissa. Näiden perheiden keskinäinen yhteydenpito, apu ja kannustus auttoivat asettumaan uudelle seudulle, jossa vielä kanssakäyminen ja sopeutuminen kantaväen ja siirtoväen kesken ottivat ensiaskeleitaan. Ahkeruus palkitsi tekijänsä, yhä enemmän päästiin leivän syrjään kiinni peltoalan ja karjan kasvaessa. Elämä asettui uomiinsa, kyläyhteisössä vanhat ja uudet asukkaat löysivät toisensa ja saivat toisiltaan monia uusia vaikutteita, karjalaisesta vieraanvaraisuudesta alkaen. Näissä puitteissa Brelon pojat varttuivat ja aloittivat kukin vuorollaan koulunkäyntinsä. [1]

Brelon perheen äidinkieli ja kotikieli oli karjala. Suojärven Hautavaarassa puhutun karjalankielen livvin murre oli se kieli, jolla Hannu-poikakkin oli oppinut puhumaan. Koulunkäynnin aloittaminen toi ongelmia juuri kielen takia. Hannun lisäksi se olivat huomanneet jo aiemmin koulunsa aloittaneet veljet. Oli pakko opetella ja sisäistää suomen kieli ja sopeutua vallitsevaan tilanteeseen. [1, 2]

Isän kuolema 58-vuotiaana oli kova isku koko perheelle ja etenkin juuri murrosikään tulleelle Hannulle. Äiti joutui ottamaan päävastuun maatilastaan. Pojat tietysti auttoivat, milloin vain siihen oli mahdollisuus, Hannu muiden mukana. Jatko-opiskelut kotiteollisuuskoulun puuosastolla, valmistuminen puusepäksi ja asevelvollisuuden suorittaminen veivät Hannulta oman aikansa muualla. Hannun elämä oli, kuten monilla muillakin, hyvin vaihteleva. Hän kokeili useita polkuja elämässään. Siipiään hän kävi kokeilemassa myös suuremmassa maailmassa: hän oli muutaman vuoden Helsingissä Postin palveluksessa puuseppänä. [1]

Kotiseutu, Järvikylä, veti kuitenkin puoleensa ja sai miehen asettumaan aloilleen. Hannu oli pitkään kivimiehenä. Hän asensi Nunnanlahden vuolukiviuuneja ympäri Suomea. Lopulta musiikin ja esiintymisen viedessä voiton ajankäytöstä hän alkoi toimia tämän alan yksityisyrittäjänä ja löysi näin kypsällä iällä todellisen elämäntehtävänsä. [1]

Musiikki oli Hannun elämässä, samoin kuin koko Brelon suvussa, keskeisellä sijalla koko elämän ajan. Jo Karjalassa Hautavaarassa Hannun ukki Ivan Brelo oli tunnettu kanteleensoittaja. Hänet on tallennettu mm. Karjalaiset häät -elokuvaan 1920-luvun alussa soittamassa kannelta. Suvussa soitto- ja laulutaito on periytynyt Ivanin lastenlapsille ja näidenkin lapsille. Ei ole tarkkaa tietoa, milloin Hannu alkoi soittaa tai laulaa yleisölle, mutta esimerkiksi Ahmovaaran humppaorkesteri esiintyi ensi kertaa joskus 1970-luvun lopulla. 1980-luvulta alkaen aina kuolemaansa saakka Hannu esiintyi tarvittaessa serkkunsa Joukon kanssa Brelon pojat -yhtyeenä. [1, 2]

Karjalan kieli tuli mukaan esityksiin jo 1980-luvulla ja entistä voimakkaammin 1990-luvulla. Tuolloin kiinnostus karjalaisuuteen ja karjalan kieleen oli maassamme kovassa nousussa. Erityinen käännekohta oli Neuvostoliiton hajoaminen ja rajan avautuminen karjalaisten kotiseutumatkailulle lapsuuden rakkaisiin maisemiin. Näin Hannullekin tuli mahdollisuus äitinsä opastuksella veljiensä kanssa käydä vanhempien kotitalossa, joka vielä oli jäljellä, tosin uusin asukkain. Tämä matka herätti Hannun kuulemat kertomukset Hautavaarasta, siellä olleesta kodista ja luonnosta, uuteen elämään. Hannu elvytti oman jo taka-alalle jääneen äidinkielensä osaamista ja alkoi esiintyä sillä kielellä, luoda tekstiä ja tuoda karjalaisuutta kaikin tavoin esille. Yleisö kuunteli ja halusi sitä lisää. [1, 2]

Hannun varsinainen taiteilijaura alkoi ja sai aivan uuden nosteen, kun hän aloitti yhteistyön harmonikkataiteilija Mika Tarkkosen kanssa. Musiikin ammattilainen osasi oikealla tavalla ohjata ja kannustaa Hannua tämän valitsemalla tiellä. Tästä kertovat useat yhteistyönä syntyneet cd-levyt, joissa karjalan kieli on hyvin edustettuna. Hannu totesi kotisivullaan:

Karjalan kielen säilyminen ja perinteen vaaliminen on alkanut kiinnostaa onneksi myöskin nuorempaa sukupolvea. Toimintani tarkoituksena onkin lisätä mielenkiintoa tätä rikasta, moni-ilmeistä ja myöskin hauskaa kieltä kohtaan. [1, 2]

Vuodesta 2003 Hannu jäi vapaaksi taiteilijaksi. Useissa tapahtumissa Hannu mahdoliineineen ja Mika harmonikkoineen oli tuttu ja odotettu näky. Suurempiin tilaisuuksiin ja tansseihin Mika kokosi orkesterinsa soittamaan ja säestämään Hannua. Kahden sukujuuriltaan karjalaisen mužikan hedelmällinen yhteistyö katkesi Hannun poisnukkumiseen. [1, 2]

Hannu oli monipuolinen taiteilija. Hän oli sanoittaja, säveltäjä, laulaja, soittaja ja tuottaja. Hän mm. kuvasi kaikki tarvitsemansa kuvat, editoi filmejä ja videoita. Kaiken hän oli opetellut sitkeän yrittämisen ja erehdysten kautta. Suuri määrä kuva- ja haastattelumateriaalia jäi häneltä vielä julkaisematta. [1]

Hannu Brelo edusti aitoa karjalaista runonlaulajasukua, ja oli useissa yhteyksissä ujo ja hiljainen mutta esiintymislavalle päästyään kuin toisen luonnon saanut eloisan räiskyvä karjalan kielen ja kulttuurin puolestapuhuja. Jälkeensä hän jätti huomattavan kulttuuriperinnön. Musiikki- ja kuvatallenteiden myötä hän elää edelleen. [1, 2]

Diskografia [3]

• Ovat juureni Karjalassa (2003)
• Urai matkuniekka (2005)
• D’ieluo (2007)
• Kuaskuja ja suakkunoita I (2007)
• Karjalani (2008)
• Kuaskuja ja suakkunoita II (2008)
• Hannu Brelo pajattaa (2009)
• Keveästi Karjalasta (2010)

Viitteet:

• [1] Sulo Naakka: Hannu Kalevi Brelo. Oma Suojärvi 2/2012, ss. 14-15.
• [2] Kooste Reijo Savola.
• [3] Wikipedia: Hannu Brelo. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Hannu_Brelo]

  ---

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Juuan paikkakuntaprojekti
• Suojärven paikkakuntaprojekti
• Suojärven Hautavaaran kyläprojekti
• Hannu Brelo: Musta hebo [https://www.youtube.com/watch?v=sMBP-qT0UFA]
• Hannu Brelo: Rastavun'iekku [https://www.youtube.com/watch?v=-3MSXvKOcyE]
• Hannu Brelo: Evakon pajo [https://www.youtube.com/watch?v=aIWxw67Nr8U]
• Hannu Brelo: Laps' olen Karjalan [https://www.youtube.com/watch?v=ICoENeaAx50]
• Äänite "Hannu Brelo pajattaa", äänitetietokanta: [https://www.finna.fi/Record/viola.848379]
• Hannu Brelo: Pajoja Karjalasta - Läpileikkaus 2003-2007 julkaistuista lauluista. Nid. 38 s.
• Yle Uutiset 12.06.2009: Karjalankielen vaaliminen kiinnostaa jo nuoriakin. [https://yle.fi/uutiset/3-5266853]
• Karjal žurnualu: Karjalaine muuzikku- da runoperindö tänäpäi https://www.karjal.fi/verkolehti/2015/12/karjalaine-muuzikku-da-run...

  ---

Tämä profiili oli Karjalan 133. viikkoprofiili (24.06.2018-30.06.2018).