Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Project Tags

view all

Profiles

  • Aleksi Simonen (1913 - 1914)
    Hautavaara, Suojärvi. Kuolema / Death / Смерт: Veskelyksen ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, kuolleet v. 1914: Veshkelitsa Orthodox Parish, metrics books, Deaths year 1914: Вешкельский право...
  • Anni (Anna) Vasileintytär Komsa (1883 - d.)
    Talollisen tytär. Potkuselkä, Veskelys, Petroskoi, Aunus, Venäjä.
  • Ivan Malja (1910 - d.)
    Hautavaara, Suojärvi.
  • Arseni Malja (1908 - d.)
  • Nikolai Malja (1906 - d.)
    Hautavaara, Suojärvi.

Tämä projekti on Suojärven Hautavaaran kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

Johdanto Hautavaaran kylään karjalaksi

suomenkielinen versio alempana

Johdanto Hautavaaran kylään suomeksi

Suojärven pitäjän itärajalla, Hyrsylän mutkan pohjoispäässä vaarojen ympäröimänä oli Hautavaara. Sen kylänosia olivat Mäkikylä ja Alakylä. Hautavaara mainitaan 1500-luvulla kahden talon kyläksi, silloin Utsimisjärven nimellä. Vuonna 1644 se oli autio ja sai uudestaan asukkaita 1720 -luvulla. Vuoden 1722 henkikirjan mukaan kylässä oli kaksi taloa ja saman vuosikymmenen lopulla jo viisi. Seuraavan vuosisadan alun kartassa taloja on merkitty 22 ja talvisodan alkaessa niita oli jo 66.

Kylässä toimi maamiesseura vuodesta 1938 ja Marttayhdistys perustettiin vuonna 1929. Kylä sai kansakoulun vuonna 1899 ja erillinen koulutalo rakennettiin kyläläisten omin voimin metsänhoitaja Einari Mäntyvaaran johdolla. Venäläinen koulu aloitti toimintansa yksiluokkaisena yhden opettajan ministerikouluna vuonna 1911 ja se toimi sisäopistona.

Kylän asukkaiden yhteinen mylly mainitaan vuoden 1753 maakirjassa. Vuonna 1764 myllyveron maksajat olivat Andrei Jefiminpoika (Peuran tila n:o 3) ja Gaurila Dimitreinpoika (Maljan tilo n:o 1). Vuosina 1867 ja 1876 myllärinä oli Andrei Agapeinpoika (Porokan tila n:o 4). Maljoilla ja Brelolla oli 1930-luvulla kotitarvesaha.

Vuoden 1722 henkikirjassa kahdesta talosta toisen isännäksi oli merkitty Ivan Timofeinpoika ja hänellä poika Matfei. Toiseen taloista oli kirjattu Ivanin vävy Afanasei Fedotinpoika, joka oli saapunut Aunuksen puolelta Säämäjärveltä. Matfein pojanpoika Jegor Ivaninpoika sai vävykseen Agap Feodorinpojan, jonka poika Andrei Agapeinpoika toimi kylässä 1800-luvulla myllärinä. Vasilei Andreinpojan perillisillä on sukunimenä Porokka. Agapin isä Feodor Jefiminpoika mainitaan vuoden 1753 maakirja itsellisenä, kuten veljensä Vlasi Jefiminpoika.

Matfei Ivaninpojan toisen pojanpojan Issakka Ivaninpojan vaimon veli Averkei Markinpoika muutti Kaipaasta samaan taloon 1700-luvun lopulla vävyksi ja heillä tunnetaan sukunimi Tavi. Taville avioitui kotivävyksi Lietteen kylästä Stepan Mihailinpika Juppi 1800-luvun lopulla.

Afanasei Fedotinpojan perillisiä ei ollut kylässä enää 1900 -luvulla, mutta hänen veljenpojallaan Nikolai Nikolainpojalla oli kolme poikaa; Ivan, Matfei ja Jeremei. Juda Ivaninpojan pojista Parfentei Judaninpojan jälkeläiset ovat sukujaan Mäkkeleitä, Mitrofan Judanpojan Kukkoja ja Jeudokim Judanpojan Vapekko -nimisiä. Agafia Jeudokimintyttären avioton poika Jefim Bogdanpoika otti käyttöön sukunimen Salmi. Jermei Nikolainpojan tyttärenpojalla, Nikolailla, esiintyy sukunimi Naakka.

Kuudennes kylän taloista kuului Malja-suvulle ja heidän vävyilleen. Niin Malja- kuin myös Peura-Jakovuo-Jakosuo -suvun esi-isällä Romanilla oli Hautavaaran kylässä kahden veljeksen Jefim Romaninpojan ja Vasilei Romaninpojan jälkeläisiä 1720 -luvun lopulla. Jefimillä oli kolme poikaa, joista vanhimman, Ivanin, jälkeläiset käyttivät Peura -sukunimeä. Juda Andreipoika sai vävyn, Domentei Jefiminpojan, Kaipaalta Kulju-suvusta ja hänenkin jälkeiläisillä on Peura sukunimi. Suvun mukaan kylän korkeinta mäkeä kutsuttiin Kuljunmäeksi. Ivan Jefiminpoika Peura Ivan Jefiminpojan] poika Vasilei Ivaninpoika Mursinin jälkeläisillä, Vasilein pojan pojalla Dimitreillä esiintyy nimi Mursu. Fedot Jefiminpojan perilliset käyttivät sukunimenä patronyyminimiä Fedotov, Jakovlev ja Jeussonen. Pedri Fedotanpojan poika Domentei Pedrinpoika oli arvovaltainen herrastuomari. Jakovlevia suomennettiin 1930 -luvulla Jakovuoksi ja Jakosuoksi sekä Fedotovia Valpeksi.

Jefim Romaninpojan veljenpojan Dimitrei Vasileinpojan pojalla, Gaurila Dimitreinpojalla, oli neljä poikaa; Varfolomei, Lazarei, Pavel ja Ivan.

Gaurilan jälkeläiset pitivät Malja -nimestä ja jopa Terentei Lazareinpojan kokonniemeläinen vävy Jefim Osipanpoika otti sukunimekseen vaimonsa sukun nimen. Jefimin veli, Nikifor Kokonniemestä käytti nimeä Lemminkäinen. Siila Jefiminpoika Maljalle tuli kotivävyksi Mihail Jevseinpoika Hämynen Evanniemeltä. Varfolomein sukuun tuli vävy Ivan Sumkin Aunuksen Kurmoilasta ja Pavelin sukuun Petter Semeninpoika Saveljev Maaselän kylästä Aunuksesta. Nimi suomennettiin Salolatvaksi.

!750 -luvulla kylässä eli Tšikuttaja-Tikka-Komša-Kontti-Korjola -suvun esi-isä Andrei Filatinpoika. Hänen kuudella pojallaan oli jälkeläisiä Hutavaarassa. Jemeljan Andreinpojan pojan Pavelin suvussa esiintyy nimeä Komscha. Suvusta löytyy myös Tšikuttaja ja 1900 -lukua lähestyttäessä Kontti ja Korjola. Pavel Jemeljanpojalle, muutti 1830 -luvulla kotivävyksi Danila Avraminpoika Kärki Vegaruksesta. Feodor Andreipojan pojanpojan Maksim Timofeinpojan perilliset käyttivät nimeä Tikka.

Kokonniemeltä muutti kylään 1760 -luvulla Filat Ignateinpoika, jonka pojanpoika Vasilei Fomanpoika sai vävykseen Nikolai Andreinpoika Tuupasen vuoden 1869 lopulla. Nikolain veli, Neofit eli Nehpoi Andreifpoika Tuupanen, oli aikaisemmalta nimeltään Dobrinin ja saapunut Suojärvelle Vienan Karjalasta. Toisen vävyn Vasilei Fomanpoika sai Kaipaan kylästä, Prokko Akimanpoika Joskan, jonka veljet Kaipaan kylästä käyttivät Pahka -sukunimeä. Kolmas vävy Vasilei Fomanpojan perheeseen muutti Suistamolta, Mitrofan Filipinpoika Pahkin.

Sihvosen veljeksiä oli 1800-luvun alussa kaksi Ivan Pedrinpoika ja Andrei Pedrinpoika Sihvonen. Andrei sai kotivävykseen Mihei Fedotinpoika Brelon, kun aviopari muutti Kotajärveltä Hautavaaraan 1880 -luvulla. Isojaon aikoihin muutti myös Jefim Grigoreinpoika Harakka perheineen Kuikkaniemestä. Vielä 1900-luvun alussa kylää saatiin uusia asukkaita. Vuonteleleesta muutti Pohor Feodorinpoika Koivunen kotivävyksi Kärjille. Samoihin aikoihin kylän asukkaina oli myls Simosen perhe. Timofei Dimitreinpoika Simonen oli kotoisin Korpiselän Tolvajärveltä ja hänen vaimonsa Irinju oli Leppäniemen Sissosia. Simosten talo toimi Hautavaaran postina.[1]


Kylän tiedot kasattu seuraavista lähteistä:
[1] Suojärven historia III. 2011. Omal Mual Vierahal Mual. Suojärven pitäjäseura ry.


Johdanto kirjoitettu 3.8.2019/Tarja Kyyrönen