Projekti on aloitettu 10.4.2020.

Tervetuloa yhteistyökumppaniksi

Asikkala, Särkijärven kylä -projektiin! (Toiminnot > Liity projektiin)

Kun lisäät kylässä asuneen henkilön profiilin projektiin, tarkista että syntymäpaikkatiedot ovat oikeassa kohdassa, mikä helpottaa jatkossa projektiin liitettyjen profiilien tarkastelua ja lajittelua (ks. ohje: paikkatiedon tallennus profiiliin).

Tärkeää on, että lisätystä profiilista löytyy myös lähdetiedot, kts. ohje

Projektin yhteistyökumppanina voit myös täydentää projektisivun kuvausta ylhäältä kuvan yläpuolelta kohdasta "Muokkaa"

SÄRKIJÄRVI

Kalkkistenkosken seutu on Asikkalan ikivanhaa eräasutusta. Kosken rannoilta ja siihen liittyvästä Särkijärven (Särkjärven, SAY:ssä nimenä myös Hanskala) kylästä on tehty useita arkeologisia esinelöytöjä. Vanhimmat muinaislöydöt ovat kampakeraamiselta ajalta Kotasaaresta noin 3 500 eKr.

Kalkkinen, Pulkkila ja kirkonkylän Vedentausta ovat naapurikylinä vilkastuttaneet syrjäistä kylää. Kalkkistenkoski ja Päijänteen ja Kymijoen rantaviiva ovat antaneet oman tärkeän merkityksensä Särkijärvelle. Särkijärveä ei vielä keskiajalla mainittu kylänä. Kylän ensimmäiset asukkaat asettuivat kahteen taloon, Mattilaan ja Marttilaan, kuten jo ensimmäisestä vuodelta 1539 olevasta maakirjasta käy ilmi. Särkijärven ympäristö osoittautui jo varhain oivalliseksi viljelymaaksi. Vuonna 1777 alkanut isojako teki mahdolliseksi kylän talojen jakautumisen. Isojaon päättyessä vuonna 1900 kylässä oli yhteensä jo kymmenen taloa (ks.alla).

Särkijärven kylä sai vuonna 1907 oman koulun, mikä vilkastutti kylää koulun loppumiseen, vuoteen 1966 asti. Perheet olivat suuria 1900-luvulla, ja kylästä lähti suuri joukko nuoria muualle Suomeen ja jopa Amerikkaan asti. Sukutilat kuitenkin säilyivät pääsääntöisesti sukupolvelta toiselle, ja niinpä useissa särkjärveläisissä taloissa on sukutillakunniakirjoja.

Kalkkisten silta valmistui vuonna 2000, jolla Särkjärvi yhdistyi aiemman lossiyhteyden sijasta Kalkkisten kylään. Särkijärveltä Kopsuon kautta Vesivehmaalle kulkevan entisen vuoristoratamaisen tien oikominen, kunnostus ja päällystäminen nopeuttaa matka-aikaa Lahteen. Särkijärven kylällä on edelleen elinvoimaa, jota rantojen kesäasutus piristää

Talot ja torpat

Särkijärvi 1: Mattila (myöh. Tommola)

* Tuomas Hannunpoika Mattila (ennen 1520-jälkeen 1563) (isäntänä 1539-63)
* Nuutti Tuomaanpoika Mattila (n. 1540-jälkeen 1588) (isäntänä 1563-88)
* Matti Nuutinpoika Mattila (jälkeen 1560-jälkeen 1612) (isäntänä 1587-1612)
(Matin isäntävuodet Ylä- ja Ala-Tommolan sukutilakunniakirjoista, SAY:ssä Matti näkyvissä vain vuodet 1609-1612)
* Pekka Matinpoika Mattila (n. 1580-jälkeen 1639) (isäntänä 1613-39)
(Ylä- ja Ala-Tommolan sukutilakunniakirjoissa Pekan isäntävuodet 1612-33, jonka jälkeen vuoteen 1646 asti tila merkitty Pekan perikunnalle)
* Risto Pekanpoika Mattila (16xx-1654) (isäntänä 1647-54)
* Sipi Pekanpoika Mattila (16xx-n. 1686) (isäntänä 1654-n. 1686)
* Tuomas Sipinpoika Mattila (välillä 1640-50 -1721) (isäntänä 1686-1704)
* Sipi Tuomaanpoika Mattila/Tommola (n. 1677-1749) (isäntänä 1704-33)
* Matti Sipinpoika Mattilla/Tommola (1705-60) (isäntänä 1733-53)
* Mikko Matinpoika Mattila/Tommola (1731-93) (isäntänä 1753-92)
(Mikon jälkeen Ala-Tommolan sukulinja erkaantui omaksi sukuhaarakseen)
* Kustaa Mikonpoika Tommola (1754-1818) (isäntänä 1792-1818)

Ylä-Tommola

Ala-Tommola

Uusi-Tommola

Mikkola/Tohtori

Yli-Mikkola

Ali-Mikkola

Särkijärvi 2: Marttila

Yli-Marttila

Ali-Marttila

Ylä-Rusila

Ali-Rusila

Särkijärvi, käsityöläisiä

Särkijärvi, itsellisiä

Kirjallisuutta

• Riihikoski, Urho. Muistoissa Särkijärvi. Saarijärven Offset Oy, 2008.