Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Kallainen, Muolaa

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Josefina Wilhelmina Heikintytär Teerikangas (1878 - 1914)
    Pietarin Pyhän Marian seurakunnan arkisto - Pietarin suomalaisen Pyhän Marian seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luettelo 1876-1882 (I C:15), jakso 128: 1878 Mai; Kansallisarkisto: / Viitattu 23.4....
  • Maria Vilhelmina Sarin (1834 - 1904)
    Avioliitto, puoliso Heikki Teerikangas Vihitty Pietarissa 23.10.1866 Pietarin Pyhän Marian seurakunnan arkisto - Vihittyjen luettelo 1834-1891 (I Eb:2), jakso 66, sivu 122-123: 1866; Kansallisarkis...
  • Heikki Matinpoika Teerikangas (1837 - 1904)
    Kaustisen seurakunta - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1806-1846, jakso 145, sivu 287-288: 1837 Aug, Sept; Kansallisarkisto: / Viitattu 11.4.2019 I avioliitto, puoliso Engla Charlotta Sarin Vi...
  • Rosa Elisabeth Heikintytär Teerikangas (1875 - 1929)
    Pietarin Pyhän Marian seurakunnan arkisto - Pietarin suomalaisen Pyhän Marian seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luettelo 1867-1875 (I C:14), jakso 354: 1875 / 6; Kansallisarkisto: / Viitattu 11.4....

Kallainen oli pieni idyllinen maalaiskylä Lehtokylän koulupiirin itäpuolella, noin kahden kilometrin etäisyydellä Valkjärvelle johtavasta maantiestä. Kylä oli erillään muista kylistä siten, että se ei sijoittunut minkään läpikulkutien varrelle, vaan sinne piti aina "mennä". Kylaän kuului 17 taloa, ja asukasluku oli noin 95 henkilöä. Sijainti oli maastollisesti koulupiirin korkeimpia, 115-120 metriä merenpinnasta, ja näkymät olivat Jaarilan kylän yli kauas etelään ja länteen.

Kylää ympäröivät lehto-ja havumetsät, jotka olivat hyviä marja-ja sienimaita. Jaarilankin asukkaat kävivät näillä runsailla marjamailla poimimassa mustikoita ja sieniä talvivarastoksi kellareihinsa.

Kylässä 1930-luvulla toimineet Taipaleen saha ja mylly vilkastuttivat osaltaan liikennettä ja elämää kylässä. Kyläläisten toimeentulo perustui muutoin omavaraistalouteen ja käsityöläisammatteihin.

Vuoden 1871 kartassa ja vanhoissa ruotsinkielisten virkamiesten tekemissä asiakirjoissa esiintyy nimi Kallais. Kansan käyttämänä muotona on ollut sittemmin Kallainen. Kallaisten kylää kansa on kutsunut myös 1600-luvulta periytyvällä rinnakkaisnimellä Toukkari, joka johtuu mahdollisesta 1600-luvulla paikalla olleesta Toukkari-nimisestä talosta. Metsäalue Muolaan Kallaisissa on nimeltään Toukkarinkangas. Muolaan Peikolan ja Harvolan kylissä oli Toukkari-nimisiä taloja.

Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan.