Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan kirkonkylässä asuneiden henkilöiden profiileille.
Kivennavan kirkonkylä koostui kolmesta välittömästi toisiinsa liittyvistä kylistä: Kirkonkylä, Tiilimaankylä ja Linnanmäenkylä. Seudun asutus oli vanhaa. Jo 1500-luvun alkupuolella oli Linnanmäellä pienehkö puulinnoitus Ruotsin rajalinna Novgorodin suuntaan. Vuonna 1939 kirkonkylässä oli taloja noin sata. Kirkkomäki oli kylän keskeisin kohta. Mäen päällä sijaitsi puusta rakennettu maalausten koristelema ristikirkko, joka lienee ollut kuudes samalle paikalle rakennettu kirkko.
Kirkonkylä oli Kivennavan hallinnollinen keskus. Pitäjäntupa sijaitsi Kirkonmäellä, pappila Linnanmäellä, jonka laidalla myös Kirkonkylän kansakoulu sijaitsi. Suurin osa kirkonkylä asukkaista sai elantonsa maata viljelemällä. Kivennavan Saha Oy oli tärkeä työpaikka.
Valokuva: Kivennavan kirkko. Kuvaaja Matti Poutvaara 1930-luku. Lähde: Museovirasto - Musketti, historian kuvakokoelma, Karjalan Liiton kokoelma
Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan.
Projekti perustettu 27.10.2019 / Mirja Mappes
Varhaisia kantaisiä
- Samuel Påhlsson Kukkonen
- Tuomas Skyttä
- Yrjö Porvali
- Yrjö Simonpoika Kansonen
- Esko Eerikinpoika Kääpä
- Sipi Hirvonen
Kylä ja talot 1939
Kartta Kyläkartta aukeaa klikkaamalla laatikoita kylän kohdalla
Omistajat