Tämä projekti on Suojärven Lietteen kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

• Lietteen kyläkartta
• Lietteen asutusluettelo
• Tarinoita suomeksi ja karjalaksi
• Lietteenkyläläisiä sukuja
• Lietteeseen liittyviä kuvia, artikkeleita, asiakirjoja ja videoita
• Suojärven paikkakuntaprojekti

Johdanto Lietteen kylään karjalaksi

suomenkielinen versio alempana

Johdanto Lietteen kylään suomeksi

Lietteen kylä sijaitsi Suojärven länsirannalla, kohdassa, jossa tie Sortavalan suunnasta saapuu lähelle järven rantaa. Tie kaartaa oikealle kohti Suvilahtea, jonne kylästä on matkaa kolme kilometriä. Lietteenranta oli vanha ehätyspaikka, josta järven ylittämällä pääsi nopeammin Kaipaan kylään.

Liete eli Lietteinen oli pieni kylä, joka sai asukkaansa 1760-luvulla. 1800-luvun alussa tehdyn kartan mukaan silloiset kymmenen taloa sijoittuivat nykyisestä risteysalueesta Annantehtaan suuntaan ja rantaan päin ja lisäksi Tikkusenniemessä oli yksi talo. Vuonna 1914 kylässä oli 13 taloa. 1930-luvun lopulla Lietteen kylään kuului viitisenkymmentä taloa. Kylän talot sijaitsivat Lietteenrannan tuntumassa vähän ylempänä mäkien päällä tien molemmin puolin.

Kylä oli myös yksi pitäjän kestikievarin sijoituspaikoista, ennen kuin majatalo muutettiin vuoden 1918 jälkeen Annantehtaalle. Majataloa pidettiin jo 1850-luvulla tila n:o1:ssä asuneen suvun toimesta ja viimeisin kestitalo oli Päivärinteen talo.
Kylässä ei ollut omaa tsasounaa eikä hautausmaata. Asukkaat kuuluivat Annantehtaan kreikkalaiskatoliseen seurakuntaan ja nuoret kävivät kristinoppikoulua Karatsalmen kylässä Annantehtaan kirkossa. Siellä käytiin myös vihillä, mutta vainajat haudattiin useimmiten Kaipaan hautausmaalle.

Koulu saatiin Lietteen välikylään vuonna 1925, ja vuosina 1912-1917 kylässä oli venäläinen ministerikoulu vuokratiloissa Jelosen talossa. Kylän lapset kävivät koulua myös ”Timperin sahan” ruokalarakennuksessa tai Revon talossa Lietteen välikylässä.
Lietten kylässä pidettiin vuonan 1913 venäjän kielen kurssi johon osallistui 15 oppilasta. Opettajana oli venäläisen koulun opettaja Konstantin Ivaninpoika Kamenev.

1920-1930 luvulla toimi kylässä opintokerho, joka alkuaikoina kuului Pohjois-Karjalan opiston alaisuuteen. Opintokerhon johtajana toimi Johannes Päivärinne ja myöhemmin Mikko Partanen. Samat miehen johtivat muös kylän partiopoikia.
Kylän postina toimi Starostan talo. Kauppoja kylässä oli kaksi, Averkoffin kauppa ja Vasili Jupin pieni kotona toiminut sekatavarakauppa. Jupeilla oli pihapiirissä myös sirkkelisaha, jonka voimanlähteenä oli höyrykone Lokomobiili. Mylly puolestaan toimi riihen yhteydessä hieman kauempana asuinrakennuksesta. Mikko Sorsallakin oli aikanaan kauppa aivan Sortavalan tien risteyksessä, mutta hän menetti tilansa ja muutti ”Timperin” sahan alueelle. Sorsan kauppatalo oli kylän suurimpia taloja, kuten Päivärinteenkin, jossa Stepan Päivärinne myös piti aittakauppaa.

Rajavartiolaitoksella oli kylän perukoilla alue, johon rakennettiin vuoden 1936 tai 1937 aikana varastorakennuksia. Varastoja hoitaneella kersantilla oli siellä asunto ja sivutyönään hän harjoitti kettujen tarhausta.

Vuoden 1764 maakirjan mukaan kylään asettui Afanasei Fokanpoika ja veljensä Lasar. Heidät mainitaan jo vuoden 1753 maakirjassa Kaipaan talonpojan Foka Iisakinpojan lapsina. Kolmannen veljeksen Foma (Foka) Fokanpojan jälkeläisiä ei kylässä ollut. Feodor Afanaseinpojan pojanpoika Agap Ivaninpoika otti nimekseen Härkönen. Agapin veljen Ivan Ivaninpojan hantsakanniemeläinen vävy Aleksei Jestafeinpoika Pässinen-Päivärinne sai tilan n:o 1 isännyyden ja muita saman perheen vävyjä olivat kuikkaniemeläinen Feodor Agafoninpoika Kurki-Reima, kaipaalainen Andrei Gavrilinpoika Starosta ja vuontelelainen Prokopei Kyyrönen. Feodor Afanasein toinen pojanpoika Afanasi Vasilinpoika muutti Kaipaan kylään ja hänen jälkeläisensä käyttivät sukunimeä Lohi. Ivan Vasilinpoika Bolshoi jäi kylän populiksi eli tilattomaksi.

Lasar Afanaseinpojan pojanpoika Kuisma Ivaninpoika oli vanhauskoinen. Hänen pojanpoikansa Grigorei Vasilinpojan jälkeläiset käyttivät sukunimeä Ahven.
Myös Tikku-Partanen suvun esi-isä Timofei Afanaseinpoika maintaan vuoden 1753 maakirjassa Kaipaan asukkaana. Liekkö tämä ollut siksi, että Lietteen kylällä ei vielä tuolloin ollut omaa nimeä vai muuttivatko he todella asumaan eri paikkaan. Semen Timofeinpojan pojanpoika Feodor Samuelinpoika otti nimekseen Partanen, kun serkku Jefim Kondrateinpoika piti ilmeisesti vanehmman Tikku.-sukunimen. Laurentei Semeninpojan leskeksi jääneen miniän kautta tuli kylään kotivävyksi Vaaksauksesta Mihail Taraseinpoika Juppi. Kaipaan kylässä asuneen lotjatyömies Laurentin toinen poika Mihail Laurenteinpoika muutti Hyrsylän kylään ja hänen lapsensa ottivat nimekseen Laurinen.

Isojako vaikutti kylän elämään. Tikanniemeltä muuttivat Partaset Rajaselkään, Feodor Jegorinpoika Jelosen perhe muutti Kivijärveltä 1880-luvun puolivälissä ja kiertokoulun opettaja Ilja Sorsan veljen Ivan Alekseinpoika Sorsan perhe asettui kylään Hukkalasta joskus 1890-luvulla.

Lietteen välikylä

Lietteen välikyläksi kutsuttiin Siuojärven länsirannan, Suvilahden asemalta Annantehtaalle menevän tien molemmin puoli levittäytyvää aluetta. Välikylä alkoi rautatien pohjoispuolelta, veturitallien jälkeen. Jyrkän mutkan jälkeen alue jatkui tien oikelalla puolella Carelia Timber Oy:n eli ”Timperin” saha-alueelle asti.

Asukkaansa kylä sai ympäri Suomea. Sinne saapui jo 1920-luvun alussa rautatietä rakentamaan tulleiden perheitä ja rautatien valmistuttua muuttoliike kasvoi. Osa jäi pysyvästi asumaan Suojärvelle, toiset taas asuivat Suojärvellä muutaman vuoden ja muuttivat eteenpäin.
Asukaat olivat pääasiassa tavallisia työläisperheitä: rautatieläisiä, sahatyöntekijöitä ja metsätyöläisiä. Lisäksi välikylässä asui käsityöläisiä ja muita ammatinharjoittajia: suutareita, maalareita, teurastaja, autoilijoita, parturi, myymälänhoitajia ja kulkukauppiaita.

Uskonnoltaan usimmat välikyläläiset olivat evenkeliluterilaisia, mutta kylässä asui lisäksi eri Suojärven kylistä ja myös Suistamolta, Impilahdesta ja Salmista saapuneita ortodokseja. Muista asukasryhmistä voisi mainita romanit, joita asui sekä Leitteen kylässä että Lietteen välikylässä.[1]

Tietoa kylästä löytyy myös Suojärven Pitäjäseuran sivulta: https://suojarvi.fi/kylat/liete/

Kylän tiedot kasattu seuraavista lähteistä:
[1] Suojärven historia III. 2011. Omal Mual Vierahal Mual. Suojärven pitäjäseura ry.