Tämä projekti on Suojärven Nasareinvaaran kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

• Pönttösenvaaran ja Nasareinvaaran kyläkartta
• Nasareinvaaran asutusluettelo
• Tarinoita suomeksi ja karjalaksi
• Nasareinvaaralaisia sukuja
• Nasareinvaaraan liittyviä kuvia, artikkeleita, asiakirjoja ja videoita
• Suojärven paikkakuntaprojekti

Johdanto Nasareinvaaran kylään karjalaksi

suomenkielinen versio alempana

Johdanto Nasareinvaaran kylään suomeksi

Nasareinvaaraa kutsuttiin myös Jerosiksi. Se sijaitsi Suojärven pohjoispään luoteisosassa Helylänniemn ja Pöntösenvaaran välillä. Asutus sijaitsi Suojärveä kiertävän tien läheisyydessä Nasareinvaaran ja Suojärven välisessä maastossa.

Kylällä ei ollut omaa tšasounaa, hautausmaata eikä koulua. Kylästä kuljettiinkin asioilla ja koulussa Varpakylässä ja Salonkylässä. Kylässä oli jatkosodan aikana kenttähautausmaa, jonka ympärillä oli aita ja haudoilla valkoiset ristit. Kylässä toimi opintokerho Siiri Tepposen johdolla.

Virallinen nimi on tullut alueelle vuonna 1631 asuneen Nasarko Pavelinpojan mukaan. Jeronen nimi sai alkunsa Harakka-suvun Jermolai Iivananpojasta, joka saapui vuonna 1711 Aunuksen Säämäjärveltä Nasarenvaaran kylään. Foka Jermeinpojalla oli seitsemän poikaa. Heistä Taras Fokanpojan jälkeläisiä eli vielä 1900-luvulla sekä Nasarenvaaran kylässä että Savinistossa. Nasarainvaaralla kasvoivat Harakan veljekset, opettaja Mikko Haapala ja opettaja, kunnallismies Iivo Honkala sekä kunnallismies Simo Harakka. Heidän isänsä Akima Jaakonpoika oli vanhauskoisen Mihaila Taraseinpojan pojanpoika. Ivan Jaakopojan lapsia asui Saviniston tienhaarassa Sirhan mökissä. Martin Fokanpojan pojanpojan Mihail Kondrateinpojan Kiril-nimisen pojan perillisillä esiintyy sukunimeä Schara tai Suara. Myös he asuivat jossain auleella, ehkä Saviniston tienhaarassa Sirhan mökissä

Tepposten esi-isä Stepan Parfenteinpoika muutti kylään 1780-luvun vaiheessa Vegaruksesta. Siellä hänellä oli veli Ivan Parfanteinpoika. Stepanin vaimo oli nimeltään Ustinia Afanaseintytär, joka oli kylässä jo 1700-luvun puolivälissä eläneen populi Afanasei Kononinpojan tytär.

Rumpunen-Rummukainen -suvun esi-isä Nikifor Filipinpoika mainitaan ensi kerran vasta vuonna 1787 rippikirjassa. Hänen vaimonsa oli Malania Afanasintytär, joka myös saattoi olla Afanasi Kononinpojan tytär. Nikiforin pojanpojan, Petr Savvanpojan Sidor -niminen poika muutti 1800-luvun loppupuolella Vuonteleen kylään ja hänen jälkeläisemsä ovat Rumpusia tai Rummukaisia, eikä muita Rumpusia kylässä 1900-luvulla elänyt. Paramon Savvanpojan poika Petr avioitui Nasareinvaasta Leppäniemen kylään ja käytti Sinisalo- nimeä. Vuoden 1787 rippikirjassa sekä Jyrkiset, Rumpuset että Tepposet mainitaan saman pihan asukkaina.

Kanasten kylä

Nasarenvaaran lähellä oli pieni agia, jota kutsuttiin Kanasten kyläksi. 1870-luvun lopulla Matfei Timofeinpoika tuli Salonkylästä kotivävyksi Rumpusille ja perhe otti sukunimen Kana. Matfei oli alunperin Salonkylän Peiposia.[1]


Tietoa kylästä löytyy myös Suojärven Pitäjäseuran sivulta: https://suojarvi.fi/kylat/nasareinvaara/

Kylän tiedot kasattu seuraavista lähteistä:
[1] Suojärven historia III. 2011. Omal Mual Vierahal Mual. Suojärven pitäjäseura ry.