Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Pihlainen, Kivennapa

view all

Profiles

  • Aina Kirjavainen (1899 - 1981)
    Kivennavan seurakunnan arkisto - Lastenkirjat 1900-1909 (I Ab:16, Kivennapa - Raivola), jakso 202: Pihlainen Nro 1 Kirjavainen; Kansallisarkisto: / Viitattu 8.11.2020 Terijoen seurakunnan arkisto - ...
  • Anna Maria Villentytär Murtonen (1880 - 1923)
    Kivennavan seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1872-1883 (I C:10), jakso 125: 1880 Februari - Mars; Kansallisarkisto: / Viitattu 29.8.2019 Avioliitto, puoliso Esaias Mäkeläinen ...
  • Mikko Tuomaanpoika Hiiri (1887 - 1942)
    Kivennavan seurakunnan arkisto - Lastenkirjat 1880-1889 (I Ab:10, Kivennapa - Raivola), jakso 130, sivu 586-587: Pihlais 1; Hiiri, Kirjavainen, Pusa; Kansallisarkisto: / Viitattu 13.12.2020* Kivennavan...
  • Tauno Antinpoika Pyykkö (1919 - 1944)
    Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokanta== Sotilasarvo: sotamies Joukko-osasto: Jääkäripataljoona 3 (JP 3) Siviilisääty: naimaton Lapsia: 0 Kansalaisuus: Suomi Kansallisuus: Suomi Äidink...
  • Eino Antinpoika Pyykkö (1916 - 2004)
    Kivennavan seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1910-1918 (I C:14), jakso 226, sivu 515-516: 1916 marraskuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 29.5.2021 Kivennavan seurakunnan arkisto...

Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Pihlaisten kylässä asuneiden henkilöiden profiileille.

Pihlainen oli kylä Kivennavan pitäjässä. Kylä sijaitsi kirkonkylästä 15 kilometriä luoteeseen, Muolaan ja Valkjärven pitäjien rajalla. Pihlaista lähinnä olivat Muolaan Jaarila ja Karhula. Kivennavan puolella lähimpiin kyliin Rantakylään ja Ahjärvelle oli matkaa, Ahjärvi oli kirkonkylään kuljettaessa matkan varrella, mutta aivan loppumatkassa. Pihlainen oli iso kylä, ennen talvisodan alkamista kylässä oli 73 taloa.

Pihlaisissa ei ole näkyvissä jälkiä suomalaisasutuksesta. Talojen kivijalatkin on siirretty muuhun käyttöön paria poikkeusta lukuun ottamatta. Niitä käytettiin rakennusmateriaalina Punainen lokakuu -nimiseen kolhoosiin. Kolhoosin asukkaat tulivat Kirovin alueelta Ukrainasta. Kolhoosi käytti Pihlaisten maita viljelyksiin.

Kolhoosin tilalle rakennettiin 1950-luvulla ohjustukikohta. Malinovkaan sijoitettiin puolentoistasataa ilmatorjuntaohjusta suojaamaan Leningradia. Varsinainen ohjustukikohta sijoittui entisen Pihlaisten kylän itäpuolelle, osa varuskuntarakennuksista rakennettiin vanhan suomalaiskylän eteläosiin. Ohjussiilot on sijoitettu laajalle alueelle betonitien varteen. Ohjustukikohtaan rakennettiin myös iso kerrostaloalue.

1990-luvulla ohjustukikohta tyhjennettiin, koska kiinteiden ilmatorjuntaohjusten aika oli ohi. Kerrostaloalueella asutaan kuitenkin edelleen monessa talossa. Ilmatorjuntavaruskunnasta jäi muistoksi Laatokan rannalta Pihlaisiin eli Malinovkaan rakennettu betonitie. Tätä tietä pääsee edelleen ajamaan alueelle. GoogleMapsin satelliittikuvissa erottuvat ohjustukikohdan rakenteet selvästi.

Valokuva: Pihlaisten kylä v.1920-30 luku. Lähde: Museovirasto - Musketti, historian kuvakokoelma, Karjalan Liiton kokoelma

Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan.

Projekti perustettu 27.10.2019 / Mirja Mappes

Varhaisia kantaisiä

Kylä ja talot 1939

Kartta Kyläkartta aukeaa klikkaamalla laatikoita kylän kohdalla
Omistajat