Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Pihlainen, Kivennapa

view all

Profiles

  • Helena Tuomaantytär Muurilainen (1886 - 1927)
    Kivennavan seurakunnan arkisto - I C:11 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1884-1893, jakso 64, sivu 122-123: 1886; Kansallisarkisto: / Viitattu 26.7.2023 Kivennavan seurakunnan arkisto - I Aa:28 Ri...
  • Paavo Pietarinpoika Kirjavainen (1821 - 1897)
    Kivennapa synt. ja kastetut 1807-1823 jakso115 Syntymätieto Kivennavan seurakunnan arkisto - I C:5 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1807-1823, jakso 115: 1821 Julii - Augustii; Kansallisarki...
  • Ristiina Kustaantytär Lempinen (1828 - 1894)
    Kivennavan seurakunnan arkisto - I C:6 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1824-1840, jakso 38: 1828 September - October; Kansallisarkisto: / Viitattu 11.10.2024 Kivennavan seurakunnan arkisto - I Aa...
  • Matti Paavonpoika Kirjavainen (1862 - 1915)
    Syntymä: Kivennavan seurakunnan arkisto - I C:9 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1861-1871, jakso 16, sivu 14: 1862 April; Kansallisarkisto: / Viitattu 10.10.2024 Kivennavan seurakunnan arkisto - ...
  • Aina Kirjavainen (1899 - 1981)
    Kivennavan seurakunnan arkisto - Lastenkirjat 1900-1909 (I Ab:16, Kivennapa - Raivola), jakso 202: Pihlainen Nro 1 Kirjavainen; Kansallisarkisto: / Viitattu 8.11.2020 Terijoen seurakunnan arkisto - ...

Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Pihlaisten kylässä asuneiden henkilöiden profiileille.

Pihlainen oli kylä Kivennavan pitäjässä. Kylä sijaitsi kirkonkylästä 15 kilometriä luoteeseen, Muolaan ja Valkjärven pitäjien rajalla. Pihlaista lähinnä olivat Muolaan Jaarila ja Karhula. Kivennavan puolella lähimpiin kyliin Rantakylään ja Ahjärvelle oli matkaa, Ahjärvi oli kirkonkylään kuljettaessa matkan varrella, mutta aivan loppumatkassa. Pihlainen oli iso kylä, ennen talvisodan alkamista kylässä oli 73 taloa.

Pihlaisissa ei ole näkyvissä jälkiä suomalaisasutuksesta. Talojen kivijalatkin on siirretty muuhun käyttöön paria poikkeusta lukuun ottamatta. Niitä käytettiin rakennusmateriaalina Punainen lokakuu -nimiseen kolhoosiin. Kolhoosin asukkaat tulivat Kirovin alueelta Ukrainasta. Kolhoosi käytti Pihlaisten maita viljelyksiin.

Kolhoosin tilalle rakennettiin 1950-luvulla ohjustukikohta. Malinovkaan sijoitettiin puolentoistasataa ilmatorjuntaohjusta suojaamaan Leningradia. Varsinainen ohjustukikohta sijoittui entisen Pihlaisten kylän itäpuolelle, osa varuskuntarakennuksista rakennettiin vanhan suomalaiskylän eteläosiin. Ohjussiilot on sijoitettu laajalle alueelle betonitien varteen. Ohjustukikohtaan rakennettiin myös iso kerrostaloalue.

1990-luvulla ohjustukikohta tyhjennettiin, koska kiinteiden ilmatorjuntaohjusten aika oli ohi. Kerrostaloalueella asutaan kuitenkin edelleen monessa talossa. Ilmatorjuntavaruskunnasta jäi muistoksi Laatokan rannalta Pihlaisiin eli Malinovkaan rakennettu betonitie. Tätä tietä pääsee edelleen ajamaan alueelle. GoogleMapsin satelliittikuvissa erottuvat ohjustukikohdan rakenteet selvästi.

Valokuva: Pihlaisten kylä v.1920-30 luku. Lähde: Museovirasto - Musketti, historian kuvakokoelma, Karjalan Liiton kokoelma

Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan.

Projekti perustettu 27.10.2019 / Mirja Mappes

Varhaisia kantaisiä

Kylä ja talot 1939

Kartta Kyläkartta aukeaa klikkaamalla laatikoita kylän kohdalla
Omistajat