Follow
Alakuunu muodosti suuren seutukylän 1500-luvun alkupuolella. Sen alue käsitti myöhemmät, Inkilän, Paksujalan, Niukkalan, Eijalan, Kohtamaan, Läylölän, Ihakselan, Haikolan, Kuismalan, Jänikselän ja Paavilanmäen seudut, siis koko Kuunjoen Korsjärvestä ja lännestä Kirkonkylän maista aina Jantulan kylään asti. Alakuunu oli valtakunnan rajaseutua, kun vuoden 1721 Uudenkaupungin rauha halkaisi koko Kirvun kappeliseurakunnan kahtia.
Kun sitten eräs Karjalan radan pysäkeistä sijoitettiin sen keskustaan, Inkilään, hävisi vanha Alakuunun nimitys lopulta kokonaan käytännöstä. Sitä nimitettiin myös ennen vanhaan Juoinpääksi (Kuujoen pääksi).
Läylölä oli alkuun Läylösten kantatalon paikka, josta sitten talojen jakaanmuttua muodostui suuri kylä. Hallikaisen suku esiintyy kylässä samoihin aikoihin 1500-luvulla, mutta heitä ei enää tavata 1635, jolloin kylässä oli kuusi taloa ja niistäkin neljä autiona. Toista tilaa viljeli Martti Tuomaanpoika Kuisma ja toista Simo Pentinpoika Läylönen. Kuismat hävisivät Läylölästä 1670-luvulla ja noin kymmenen vuotta myöhemmin muuttivat Läylölään Akkaset, joita vuoden 1690 henkikirjassa oli kolme veljestä, Juho, Simo ja Tuomas perheineen. Heidän yhtiömieheksi tuli 1700 tienoilla Tahvo Heikinpoika Inkinen, joka muutaman vuoden kuluttua erosi heistä perustaen tai ottaen autiotilan viljeltäväkseen.
Pennat lienevät tulleet yhtä matkaa Akkasten kanssa, koska heidät mainitaan kylän asukkaina ensimmäisen kerran vuonna 1690. Noin kymmenen vuotta myökemmin valitsivat Jantuset Läylölän uudeksi asuinpaikakseen.
Pikkuvihan jälkeen 1743 siirtyi Matti Paksujalka kylään erään Inkisen muutaman vuosikymmenen ajan viljelemälle tilalle, joten taloja oli vuonna 1743 jo seitsemän, kun Pennat noin vuonna 1733 olivat eronneet kahdeksi taloksi. Vuosien 1780-1818 välillä muuttivat Laalot entiselle Paksujalan tilalle naapurikylästä Nahkurilasta. Vuonna 1818 oli Läylölässä kaikkiaan 21 taloa.
Läylölän talon ja viimeiset omistajat
Harjula, August Laaksonen, Simo Matinpoika Akkanen
Heinäaho, Yrjö Akkanen, Kalle Lukkari,
Kytömetsä, Väinö Laalo, Erkki Hiltunen, Antti Kostela-Klimoff
Montola, Einari Viljara
Tommola, Tuomas ym. Laalo ja Senja Hallikainen
Läheaho, Juho Jääskeläinen, Antti Virolainen, Petter Karvinen, Matti Inkinen
Niemelä, Pentti Hallikainen
Lehmusharju, Ida Teräväinen
Mäenpää, Pietari Nousiainen, Konstantin Larikka
Rantala, Tuomas ja Juhannes Ovaska
Läylönen, Martti Koivumäki
Mäkelä, Akseli Koivumäki, Viktor Koivumäki
Luukallio, Ville Kuparinen
Koivula, Liisa Ovaska
Jantunen, Antti Jnatunen
Jokela, Mikko Jantunen, Konstantin Ojanpuro
Saarela, Pekka Kosonen
Pohjola ym. tilat, Oni Pohjolainen
Juhola, Vappu Kukkonen
Ylätalo, Juho, Matti ja Mikko Ovaska
Suurpenna, Antti Vesterinen, Pietari Penna perilliset,
Hiekkaharju, Onni Valkonen, Juho Käkönen
Verekselä, Oskari Kamunen
Aarrekallio, Pärtty Jantunen, Matti Kaija
Anttila, Antti Nissinen, Maria Inkinen
Koivikko, Paavo Inkinen
Läheoja, Juho Inkinen
Krisaarenmaa, Matti Inkinen
Paakki, Eino Paakki
Nuoloja, Simo Kokki
Lähde Kirvun kirja/ Aulikki Ylönen 1954