Kirvun (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Kirvun ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin:
Karjalankannas

Kirvun kyläprojekteja

Ahola I Apula I Eijala I Haikola I Hannukkariikonen I Hauhiala I Ihaksela I Iiliälä I Inkilä I Jantula I Jänikselä I Karvala I Kauppila I Keskiselkä I Kirvu I Kohtamaa I Kuismala I Lahdenmaa I Lietlahti I Läylölä I Maamäki I Matikkala I Merola I Mertjärvi I Meskala I Montola I Nahkurila I Neitajoki I Niukkala I Paavilanmäki I Paksujalkala I Pirilänniemi I Riikola I Roinila I Rätykylä I Sairala I Sunikkariikonen I Tietävälä I Torajärvi I Vallittula I Vasikkala I Vehkapää I Veitsjoki I Virola I Vorniola

Kirvun sijainti kartalla.

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Suuremmat kokonaisuudet

Karjala -projekti

Suomi ja Karjala -projekti

Johdanto Kirvuun

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirvu

Kirvu (ruots. Kirvus) on Karjalankannaksen länsiosassa sijainnut entinen suomalainen kunta, jonka kirkonkylän nimi on venäjäksi nykyään erisnimeä tarkoittava adjektiiviattribuuri Svobodnoje (Svobodnoje selo, Vapaa kylä). Kirvu sijaitsee Neuvostoliitolle 1940 ja 1944 luovutetulla alueella. Kirvun maapinta-ala oli 650,9 km² ja asukasluku 8 721 (1939). Koko Viipurin läänissä asui tuolloin 657 057 (josta Viipurissa 74 403) ja Suomessa 3 888 443 henkeä.

Maantiede Kirvun alueella oli runsaasti pieniä järviä ja jokia. Kirvun suurimmat järvet olivat kunnan länsirajalla sijainnut Mertjärvi, joka laski vetensä Vuoksen päähaaraan sekä kunnan etelärajalla sijainneet Helisevänjärvi ja siihen laskeva Juoksemajärvi. Juoksemajärveen päätyi kunnan halki luode–kaakko suunnassa virrannut Helisevänjoki, joka tuo vedet muun muassa Kirvujärvestä, Torajärvestä, Äksjärvestä ja Suolijärvestä. Helisevänjärveen puolestaan laskee kunnan halki luode–kaakko suunnassa virrannut Kuunjoki, joka toi vedet muun muassa Kuunustaisesta, Korsjärvestä ja Alajärvestä.

Kirvu tunnettiin maatalousoppilaitoksesta, Sairalan opistosta ja Kirvun luonnonparantolasta. Kirvussa oli neljä huopatehdasta ja muuta pienimuotoista teollisuutta.

Kirvun kirkon tuuliviirikukko.

Kunnan poikki etelästä koilliseen kulki rautatie reittiä Leinjärvi–Sairala–Inkilä–Ojajärvi.

Väestö: Tilastollisen vuosikirjan mukaan Kirvun kunnan alueella asui kirkonkirjojen ja siviilirekisterin mukaan vuoden 1920 lopussa kaikkiaan 10 324 henkeä. Vuonna 1930 kunnassa oli kirjoilla 9 929 ihmistä, joista läsnäolevaksi luokiteltiin 9 809.[2] Vuoden 1939 lopussa Kirvun kunnan alueella asui 8 721, joista henkikirjoitettuja oli tammikuun 1940 alussa 8 136 henkeä.

Kirvun väestö sijoitettiin jatkosodan jälkeen Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueelle Kärkölään, Mäntsälään, Orimattilaan ja Pukkilaan.

Kylät: Ahola, Apula, Eijala, Haikola, Hannukkariikonen, Hauhiala, Ihaksela, Iiliälä, Inkilä, Jantula, Jänikselä, Karvala, Kauppila, Keskiselkä, Kirvu, Kohtamaa, Kuismala, Lahdenmaa, Lankila, Lietlahti, Läylölä, Maamäki, Matikkala, Merola, Mertjärvi, Meskala, Montola, Mömmölä, Nahkurila, Niukkala, Paavilanmäki, Paksujalka, Pirilänniemi, Riikola, Roinila, Rätykylä, Sairala, Sunikkariikonen, Tietävälä, Torajärvi, Vallittula, Vasikkala, Vehkapää, Veitsijoki, Virola, Vorniola.

Naapuri Laatokan Karjalassa: Hiitola

Linkit:

• https://kirvu.fi/
• https://www.luovutetunetelakarjalanpitajat.fi/Pitajat/Kirvu/Perusti...

  ---

Juureni on äidin isän puolelta vahvasti Kirvun Hämäläisissä. Varhaisin löytämäni merkintä on Viipurin ja Porvoon läänien savuluettelossa 1545 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2661423) josta löysin Anders Hemeleinsin. Syntynyt ennen 1525. Antti Hämäläinen Mistä Andersin suku Kirvuun on tullut, ei ole tiedossa. Hänestä polku johtaa maa- ja tosikirjojen kautta Lietlahden kylän Hämäläisiin. Antti on näillä näkymin kanta-isäni tuossa sukuhaarassa. Mainittakoon, että Lietlahden kylä on kirjattu ensimmäisen kerran kylänä maakirjoihin 1571, yhden manttaalin ja yhden savun kokoisena, Lauri Hansinpoika Hämäläisen hallinnoimana. Vuonna 1910 savuja kylässä oli jo 33 ja asukkaita 165. Kylän pinta-ala oli n.1500 hehtaaria ja rajoittui etelässä Mertjärveen ja pohjoisessa Tietävälään. Lauri ja esi-isänsä lienee asustelleet siellä jo paljon aiemmin ennen kylän perustamista. Lietlahdesta Hämäläisiä siirtyi myös Tietävälään, Mertjärvelle, Roinilaan ja Vehkäpäähän.

Olen ajan oloon kaivellut kaikki Kirvun Hämäläiset tietokantaani, joita on nyt vajaat 2300. Muita kanta-isiäni on Kirvun suvuissa mm. Karjalainen, Munukka, Veijalainen, Inkinen, Kyyhkynen, Kuisma ja Virolainen. Antreassa Kopra ja Hyväkkä. Jääskessä Kykkänen ja Ruokolahdella Luumi.

Sukututkimusterveisin, -Markku->