Follow
Kirvun (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti
Kirvun ja lähialueen sukututkimusprojekti.
Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin:
Karjalankannas
Kirvun kyläprojekteja
Ahola I Apula I Eijala I Haikola I Hannukkariikonen I Hauhiala I Ihaksela I Iiliälä I Inkilä I Jantula I Jänikselä I Karvala I Kauppila I Keskiselkä I Kirvu I Kohtamaa I Kuismala I Lahdenmaa I Lietlahti I Läylölä I Maamäki I Matikkala I Merola I Mertjärvi I Meskala I Montola I Nahkurila I Neitajoki I Niukkala I Paavilanmäki I Paksujalkala I Pirilänniemi I Riikola I Roinila I Rätykylä I Sairala I Sunikkariikonen I Tietävälä I Torajärvi I Vallittula I Vasikkala I Vehkapää I Veitsjoki I Virola I Vorniola
Kirvun sijainti kartalla.
Lähipaikkakuntien projekteja
Paikkakuntaprojektit
Paikkakuntaprojektit
Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi
Suuremmat kokonaisuudet
Johdanto Kirvuun
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirvu
Kirvu (ruots. Kirvus) on Karjalankannaksen länsiosassa sijainnut entinen suomalainen kunta, jonka kirkonkylän nimi on venäjäksi nykyään erisnimeä tarkoittava adjektiiviattribuuri Svobodnoje (Svobodnoje selo, Vapaa kylä). Kirvu sijaitsee Neuvostoliitolle 1940 ja 1944 luovutetulla alueella. Kirvun maapinta-ala oli 650,9 km² ja asukasluku 8 721 (1939). Koko Viipurin läänissä asui tuolloin 657 057 (josta Viipurissa 74 403) ja Suomessa 3 888 443 henkeä.
Maantiede Kirvun alueella oli runsaasti pieniä järviä ja jokia. Kirvun suurimmat järvet olivat kunnan länsirajalla sijainnut Mertjärvi, joka laski vetensä Vuoksen päähaaraan sekä kunnan etelärajalla sijainneet Helisevänjärvi ja siihen laskeva Juoksemajärvi. Juoksemajärveen päätyi kunnan halki luode–kaakko suunnassa virrannut Helisevänjoki, joka tuo vedet muun muassa Kirvujärvestä, Torajärvestä, Äksjärvestä ja Suolijärvestä. Helisevänjärveen puolestaan laskee kunnan halki luode–kaakko suunnassa virrannut Kuunjoki, joka toi vedet muun muassa Kuunustaisesta, Korsjärvestä ja Alajärvestä.
Kirvu tunnettiin maatalousoppilaitoksesta, Sairalan opistosta ja Kirvun luonnonparantolasta. Kirvussa oli neljä huopatehdasta ja muuta pienimuotoista teollisuutta.
Kirvun kirkon tuuliviirikukko.
Kunnan poikki etelästä koilliseen kulki rautatie reittiä Leinjärvi–Sairala–Inkilä–Ojajärvi.
Väestö: Tilastollisen vuosikirjan mukaan Kirvun kunnan alueella asui kirkonkirjojen ja siviilirekisterin mukaan vuoden 1920 lopussa kaikkiaan 10 324 henkeä. Vuonna 1930 kunnassa oli kirjoilla 9 929 ihmistä, joista läsnäolevaksi luokiteltiin 9 809.[2] Vuoden 1939 lopussa Kirvun kunnan alueella asui 8 721, joista henkikirjoitettuja oli tammikuun 1940 alussa 8 136 henkeä.
Kirvun väestö sijoitettiin jatkosodan jälkeen Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueelle Kärkölään, Mäntsälään, Orimattilaan ja Pukkilaan.
Kylät: Ahola, Apula, Eijala, Haikola, Hannukkariikonen, Hauhiala, Ihaksela, Iiliälä, Inkilä, Jantula, Jänikselä, Karvala, Kauppila, Keskiselkä, Kirvu, Kohtamaa, Kuismala, Lahdenmaa, Lankila, Lietlahti, Läylölä, Maamäki, Matikkala, Merola, Mertjärvi, Meskala, Montola, Mömmölä, Nahkurila, Niukkala, Paavilanmäki, Paksujalka, Pirilänniemi, Riikola, Roinila, Rätykylä, Sairala, Sunikkariikonen, Tietävälä, Torajärvi, Vallittula, Vasikkala, Vehkapää, Veitsijoki, Virola, Vorniola.
Naapuri Laatokan Karjalassa: Hiitola
Linkit: