Please wait.
loading...
Veitsjoella olivat vanhimmat suvut vuosien 1543-44 ja 1557 mukaan Kontulainen, Savolainen, Veijalainen, Sarvi, Parjanen, Kuosa, Leiniä, Kaikko ja Nokireki. Tietävälän puolella esiintyy henki- ja maakirjoissa samoja sukunimiä, on luultavaa että kysymys on samoista tilallisista tai että he ovat ulkokyläläisinä viljelleet maita Veitsjoen puolella. Mitään selviä kylien rajoja ei ollut, joten kylien...
Kuten monet Kirvun kylistä on Vallittula saaneet nimensä niissä asuneista suvuista. Vallittu oli esihistoriallinen heimopäällikkö ja nimi senvuoksi hyvin mielenkiintoinen, siitä päätellen Vallittulan kylän asutus olisi ikivanhaa. Vielä 1635 oli eräs kylän tiloista Martti Laurinpoika Vallituisen hallussa, Martti oli silloin iältään yli 60 vuotta. Hänellä oli Yrjö-niminen poika, joka oli otettu ...
Sunikkariikonen oli yksi kuudesta kylästä (Hannukkariikonen, Iiliälä, Meskala, Montola ja Vasikkala), jota kutsuttin yhteisellä nimellä Ylikuunu, nimi johtui siitä että se sijaitsi Kuunjoen yläjuoksun varrella, kun joen alajuoksun seudun asutusaluetta nimitettin Alakuunuksi. Nimet ovat hyvin vanhoja Ylikuunu mainitaan ensikerran vuonna 1557, jolloin siellä oli 38 taloa. Se todistaa, että asutus...
Rätykylässä oli vuosina 1543-1557 kaksi taloa, joissa asui Ahtisia, Lankisiä ja Iilisiä. 1600-luvulla heitä ei siellä enää asunut. Vuonna 1635 oli kylässä neljä taloa, joista yksi oli Olli Puhalla, toinen Lasse Pekanpoika Rantapekolla, kolmas Heikki Rantapekolla ja neljäs autiona. Heikki Rantapekonkin tila joutui pian autioksi ja sen yhdisti Paavo Ovaska Riikolassa haltuunsa ottaman Olli Antinp...
Roinilassa oli 1635 viisi taloa ja niistä kolme viljeltyä, Yksi Suni Suninpoika Roinisen hallussa, toinen Tuomas Huuhkalla ja kolmas Risto Ollinpoika Roinisella. Roinisilta tila siirtyi 1750-luvun lopussa eräänn viljelijälle ja sitten 1770-luvulla Komille. Roinin talo oli vuonna 1670 jaettu siten, että vanhin poika Juho jäi tilalle, mutta nuorempi Pentti sai hakea itselleen paikan mistä halusi....
Riikola ei vanhimmissa maakirjoissa mainita eri kylänä. Riikosen sukua sensijaan tavataan Keskikylässä (Keskiselässä) ja Ylikuunussa, mistä kylistä joku suvun jäsenistä todennäköisesti on siirtynyt Tamjärven taakse ja sen mukaan koko kylä on saanut nimen. Vuonna 1629 erär Heikki Ollinpoika Riikosen siirtyi viljelemään yhtä kylän tiloista, mikä sitten oli hänen hallussaan kaksikymmentä vuotta ja...
Kaikkein vanhimmissa maakirjoissa ei mainita Pirilänniemen lainkaan. Alakuunun eli myöhemmin Inkilän asemaseudun ympärillä olleen kylän asukkaita oli vuonna 1557 mm. Piriläinen, joka ilmeisesti on asunut Torajärven rannalla ja näin antanut koko kylälle nimen. Vuonna 1635, jolloin uusi järjestelmä tuli maa- ja henkikirjojen pidossa käytöntöön, ei Piriläistä enää mainita siellä asukkaana. 1634 ol...
Nahkurilassa olivat Nahkurit hallinneet kylää 1600-luvulle, jonka puolivälissä tiloja oli kolme, mutta vain kaksi viljeltyä. Joskus 1680-luvulla oli Lauri Eskonpoika Nahkurin leski ottanut itselleen "puusniekan" Simo Yrjönpojan, todennäköisesti sukunimeltään Laalo, jonka poikapuolet eli Lauri Nahkurin kolme poikaa, ottivat isäpuolensa nimen. Toinen Nahkurin tiloista joutui juuri ennen pikkuvika...
Montola oli yksi kuudesta kylästä (Hannukkariikonen, Suniriikonen, Meskala, Iiliälä ja Vasikkala), jota kutsuttin yhteisellä nimellä Ylikuunu, nimi johtui siitä että se sijaitsi Kuunjoen yläjuoksun varrella, kun joen alajuoksun seudun asutusaluetta nimitettin Alakuunuksi. Nimet ovat hyvin vanhoja Ylikuunu mainitaan ensikerran vuonna 1557, jolloin siellä oli 38 taloa. Se todistaa, että asutus pa...
Mertjärvi oli vanhimpien maakirjojen mukaan suuri kylä, jossa 1543 oli yhdeksän taloa, vuonna 1544 12 taloa ja vuonna 1557 19 taloa, josta neljä oli ulkokyläläisten viljeltävänä. Vuonna 1635 oli kylässä seitsemän tilaa ja yksi niistä, Rouhiaisen tila autiona, ja yhdestä oli isäntä kahta vuotta aikaisemmin muuttanut Äyräpäähän. Muut viisi taloa olivat, Siiroilla, Heijoilla, Mennoilla ja Hämäläis...
Alakuunu muodosti suuren seutukylän 1500-luvun alkupuolella. Sen alue käsitti myöhemmät, Inkilän, Paksujalan, Niukkalan, Eijalan, Kohtamaan, Läylölän, Ihakselan, Haikolan, Kuismalan, Jänikselän ja Paavilanmäen seudut, siis koko Kuunjoen Korsjärvestä ja lännestä Kirkonkylän maista aina Jantulan kylään asti. Alakuunu oli valtakunnan rajaseutua, kun vuoden 1721 Uudenkaupungin rauha halkaisi koko K...
Lietlahti oli Hämäläisten suvun valta-aluetta niin, että sitä sanottiinkin Hämeenkyläksi. Se luettiin vanhemmissa maakirjoissa 1543-44 Kirkonkylän alueeseen. Vuonna 1635 siellä oli kaksi Hämäläisten taloa. Nämä hallitsivat kylää yksinään 1700-luvun loppupuolelle, jolloin Lietlahteen ilmestyivät Henttoset ja Vesteriset, todennäköisesti aluksi yhtiömieheksi Hämäläisille. Sen jälkeen on kylään sii...
Losi-ukon mukaan, oli kaksi Hyväkkä-nimistä veljestä tullut Matikkalaan eli Hovin kylään Inkeristä. Hovin herra oli viitannut kädellä lahden yli toiselle rannalle ja sanonut: "Tuolla Lahdenmaalla ei vielä asu ketään", ja niin olivat veljekset asettuneet sinne Äitlahden ja Harjulahden väliselle kankaalle (Näin kertoi Antti Jantunen Aulikki Ylöselle). Asiakirjat tukevat tarinaa, vuoden 1635 maaki...
Alakuunu muodosti suuren seutukylän 1500-luvun alkupuolella. Sen alue käsitti myöhemmät, Inkilän, Paksujalan, Niukkalan, Eijalan, Kohtamaan, Läylölän, Ihakselan, Haikolan, Kuismalan, Jänikselän ja Paavilanmäen seudut, siis koko Kuunjoen Korsjärvestä ja lännestä Kirkonkylän maista aina Jantulan kylään asti. Alakuunu oli valtakunnan rajaseutua, kun vuoden 1721 Uudenkaupungin rauha halkaisi koko K...
Keskiselän (Keskikylä, Keskinen) ensimmäiset asukkaat maakirjojen mukaan, olivat vuonna 1543 Antti, Maunu, Olli, Lauri, Suni ja Juho Riikonen. Suvun hallussa kylän talot olivat 1500-luvun loppupuolelle, sillä 1600-luvun alussa ei enää yhtään Riikosta mainita Keskisen kylässä. Taloista kahta vuonna 1635 viljeli Heikki Keskinen ja Lauri Poikselkä kahden ollessa autiona. Näistä oli toinen tila vuo...
Alakuunu muodosti suuren seutukylän 1500-luvun alkupuolella. Sen alue käsitti myöhemmät, Inkilän, Paksujalan, Niukkalan, Eijalan, Kohtamaan, Läylölän, Ihakselan, Haikolan, Kuismalan, Jänikselän ja Paavilanmäen seudut, siis koko Kuunjoen Korsjärvestä ja lännestä Kirkonkylän maista aina Jantulan? (Vorniolan) kylään asti. Alakuunu oli valtakunnan rajaseutua, kun vuoden 1721 Uudenkaupungin rauha ha...
Alakuunu muodosti suuren seutukylän 1500-luvun alkupuolella. Sen alue käsitti myöhemmät, Inkilän, Paksujalan, Niukkalan, Eijalan, Kohtamaan, Läylölän, Ihakselan, Haikolan, Kuismalan, Jänikselän ja Paavilanmäen seudut, siis koko Kuunjoen Korsjärvestä ja lännestä Kirkonkylän maista aina Jantulan kylään asti. Alakuunu oli valtakunnan rajaseutua, kun vuoden 1721 Uudenkaupungin rauha halkaisi koko K...
Alakuunu muodosti suuren seutukylän 1500-luvun alkupuolella. Sen alue käsitti myöhemmät, Inkilän, Paksujalan, Niukkalan, Eijalan, Kohtamaan, Läylölän, Ihakselan, Haikolan, Kuismalan, Jänikselän ja Paavilanmäen seudut, siis koko Kuunjoen Korsjärvestä ja lännestä Kirkonkylän maista aina Jantulan kylään asti. Alakuunu oli valtakunnan rajaseutua, kun vuoden 1721 Uudenkaupungin rauha halkaisi koko K...
Apuset, Simo ja Juho, myivät vuonna 1634 tilansa Hännikäisen veljeksille, jotka vasta vuonna 1655 hakivat kaupalle lainhuudon. Näihin aikoihin Hännikäiset ottivat myös sukunimekseen Apusen käytten aluksi vuorotellen kumpaakin, kunnes sitten kokonaan siirtyivät jälkimmäsen nimen käyttöön. Jokirinteen tilan mailla, noin neljä kilometriä asuinrakennuksesta oli vanha talonpaikka, jossa kasvoi jylh...
Virolan kyässä oli kaksi numeroa 3 ja 4 joista jälkimmäistä nimitettiin Saarenmaaksi. Se sijaitsi Torajärven päässä kirkolle vievän tien varrella. Isojaon aikana Kirvu kuului Jääskeen, jossa myös oli Virolan kylä, Kirvun Virola sai jälkimmäiset numeron ja Jääsken Virola numerot 1 ja 2. Virola on hyvin vanha kylä ja mainittu jo ensimmäisissä maakirjoissa. Kanta-asukkaansa Virolaisen mukaan on k...
Torajärveä ei mainita vanhimmissa maa- ja henkikirjoissa. Se luettiin Sairalan kylään, minkä jakokuntaan se myös isojaon aikaan kuului. Vuonna 1635 oli Suni Kopran hallussa kylän ainoa talo, mikä noin kahden vuosikymmenen kuluttua joutui Tahvo Kultamiehelle ja sitten 1635 Martti Eskonpoika Puusniekalle. Kylää nimitettiin usein 1600- luvulla Puusniekakkalaksi asujansa mukaan. Puusniekat hallitsi...
Alakuunu muodosti suuren seutukylän 1500-luvun alkupuolella. Sen alue käsitti myöhemmät, Inkilän, Paksujalan, Niukkalan, Eijalan, Kohtamaan, Läylölän, Ihakselan, Haikolan, Kuismalan, Jänikselän ja Paavilanmäen seudut, siis koko Kuunjoen Korsjärvestä ja lännestä Kirkonkylän maista aina Jantulan kylään asti. Alakuunu oli valtakunnan rajaseutua, kun vuoden 1721 Uudenkaupungin rauha halkaisi koko K...
Ihakselassa oli vuonna 1635-1641 kolme taloa, joista kaksi oli autiona tai vähissä varoissa niin, ettei niistä pystynyt suorittamaan veroa, vain yksi taloista oli täysin viljemty. Sen isäntänä toimi vuonna 1641 oli Mikko Ihakselan poika Taneli. Henkikirjojen mukaan asui kylässä 1635 vain Ihaksia, Taneli, Matti, Tuomas, Tahvo ja Heikki Ijas eli Ihas. Vielä 1668 ei kylässä ollut kuin yksi viljelt...
Kirvun (Kirvunkylä, Kirkonkylä) monet vuoden 1557 taloista eivät säilyneet kovien vainojen läpi samojen isäntien hallussa, vaan asukkaat ovat tiheään vaihtuneet vuosisatojen kuluessa. Varsinkin teki 25 vuotta kestänyt sota 1570-1595 suuria aukkoja kylän asutukseen, kun monet isännistä vietiin vankeina Venäjälle tuntemattomiin kohtaloihin. Alkupuolella 1600-lukua viljeli kylän pariakymmentä talo...
Kirvun huomattavampia ja suurimpia asutuskeskuksia oli laaja Sairalan kylä kunnan etelä-osassa Torajärven ja Juoksemajärven alueilla. Viljavat maat, kalaisat vedet ja riistarikkaat metsät olivat houkutelleet sinne hyvin varhain asukkaita, mm. Sairasia, joista kylä on saanut nimensä. Sairasen suku, tavataan vielä 1557 maakirjassa Korpilahden kylässä, Sairalan naapurissa. Joko he ovat sinne muut...