Please wait.
loading...
Helisevän länsirannasta levisivät Matikkalan ja Hauhialan kylän maat. Hauhialan puolella laski lahden pohjukkaan Sukslammista alkanut, Kirvun ja Suksniittyjen läpi virtaava Kuismanjoki ja pienen matkan päässä siitä Kuhajoki, jota myöden Torajärven ja Juoksemajärven vedet Alakosken kautta yhtyivät Helisevän vesistöön. Siitä etelään Hauhialan talot loppuvat ja metsäiset asumattomat rannat alkavat...
Montola oli yksi kuudesta kylästä (Hannukkariikonen, Suniriikonen, Meskala, Iiliälä ja Vasikkala), jota kutsuttin yhteisellä nimellä Ylikuunu, nimi johtui siitä että se sijaitsi Kuunjoen yläjuoksun varrella, kun joen alajuoksun seudun asutusaluetta nimitettin Alakuunuksi. Nimet ovat hyvin vanhoja Ylikuunu mainitaan ensikerran vuonna 1557, jolloin siellä oli 38 taloa. Se todistaa, että asutus pa...
Kirvun huomattavampia ja suurimpia asutuskeskuksia oli laaja Sairalan kylä kunnan etelä-osassa Torajärven ja Juoksemajärven alueilla. Viljavat maat, kalaisat vedet ja riistarikkaat metsät olivat houkutelleet sinne hyvin varhain asukkaita, mm. Sairasia, joista kylä on saanut nimensä. Sairasen suku, tavataan vielä 1557 maakirjassa Korpilahden kylässä, Sairalan naapurissa. Joko he ovat sinne muut...
Tähän projektiin on tarkoitus liittää profiileja Jatkosodan jälkeen Hämeenläänin Koskelle asutetuista Karjalan siirtolaisista ja heidän jälkeläisistä. Projektiin liitetään profiilit vain niistä henkilöistä jotka ovat asuneet Hl. Koskella. Heidän esivanhemmista pyritään tekemään mahdollisimman kattavat sukupuut joiden profiilit liitetään ao. paikkakuntaprofiileihin. Hämeenläänin Koskelle asute...
Inkilän seudun eli Kuunjoen alajuoksun ympärille muodostuneilla kylillä oli vanhastaan yhteinen nimi, Alakuunu. Kun sitten eräs Karjalan radan pysäkeistä sijoitettiin sen keskustaan, Inkilään, hävisi vanha Alakuunun nimitys lopulta kokonaan käytännöstä. Sitä nimitettiin myös ennen vanhaan Juoinpääksi (Kuujoen pääksi). Inkilän seudulla oli Inkisten suku ikivanhaa. Inkinen piti 1500-luvun loppupu...
Inkilän seudun eli Kuunjoen alajuoksun ympärille muodostuneilla kylillä oli vanhastaan yhteinen nimi, Alakuunu yksi kylistä oli Kuismala. Kuismalassa oli 1500-luvulla Kuismien talo. Vuonna 1635 oli kylässä kaksi tilaa, toinen autio, Olli Kuisman perheineen viljellessä toista tilaa. Kuismala kuului Erik Andersson Trana, till Räisälä läänityksiin. Ennenpitkään 1600-luvun puolivälissä ruvettiin a...
Läylölä on hyvin vanhaa asutusaluetta, joka vuoden 1543 maakirjassa on luettu Alakuunun piiriin. Läylölä oli alkuun Läylösten kantatalon paikka, josta sitten talojen jakaanmuttua muodostui suuri kylä. Hallikaisen suku esiintyy kylässä samoihin aikoihin 1500-luvulla, mutta heitä ei enää tavata 1635, jolloin kylässä oli kuusi taloa ja niistäkin neljä autiona. Toista tilaa viljeli Martti Tuomaanpo...
Inkilän seudun eli Kuunjoen alajuoksun ympärille muodostuneilla kylillä oli vanhastaan yhteinen nimi, Alakuunu, yksi kylistä oli Merola. Merolassa ei ollut kuin yksi tila 1600-luvulla, jossa vuonna 1635 isännöi Olli Meronen. Se kuului ensin 1630-1640-luvuilla Erik Andersson Trana, till Räisälä rälssitiloihin ja sen jälkeen Alakuunun rälssiin, joka oli lahjoitettu maaherra Jakob Törnsköld, till ...
Losi-ukon mukaan, oli kaksi Hyväkkä-nimistä veljestä tullut Matikkalaan eli Hovin kylään Inkeristä. Hovin herra oli viitannut kädellä lahden yli toiselle rannalle ja sanonut: "Tuolla Lahdenmaalla ei vielä asu ketään", ja niin olivat veljekset asettuneet sinne Äitlahden ja Harjulahden väliselle kankaalle (Näin kertoi Antti Jantunen Aulikki Ylöselle). Asiakirjat tukevat tarinaa, vuoden 1635 maaki...
Kirvun kaakkoisosassa, lännessä Kuunjoen ja Kuunjärven, etelässä Helisevän pohjoisrannan sekä idässä Kaukolan ja Kirvun rajan välisellä alueella sijaitsi peräkkäin pitkin joen vartta kolme kylää, Paavilanmäki, Haikola ja Lahdenmaa, jotka muodostivat yhteisen jakokunnan. Sen alueet olivat vesistörikkaita, järviä, lampia ja jokia oli hyvin runsaasti ja loppumattomiin metsäisiä taipaleita ja soita...
Ihakselassa oli vuonna 1635-1641 kolme taloa, joista kaksi oli autiona tai vähissä varoissa niin, ettei niistä pystynyt suorittamaan veroa, vain yksi taloista oli täysin viljemty. Sen isäntänä toimi vuonna 1641 oli Mikko Ihakselan poika Taneli. Henkikirjojen mukaan asui kylässä 1635 vain Ihaksia, Taneli, Matti, Tuomas, Tahvo ja Heikki Ijas eli Ihas. Vielä 1668 ei kylässä ollut kuin yksi viljelt...
Matikkala kuului myös 1630-1640i Erik Andersson Trana, till Räisälä läänityksiin, yhtään Matikkaa ei tuolloin enää kylässä asunut, kylän taloa kaksi viljeli Liukkoset ja taloa yksi Heikki Pekanpoika Jantunen. Nämä olivat paenneet tiloiltaan 1628 ja 1638-1639. Matikkala oli pantu Inkilään vuoden 1653-54 tienoissa rakennetun hovin alamaiseksi joten 1600-luvun puolivälissä ei kylässä ollut asukkai...
Alakuunuksi ennen sanotulla alueella Jantulan kylä luettiin Hauhialan vuonna 1543. Jantula oli 1553 omana kylänä, jolloin Tuomas ja Juho Jantusella oli siellä 1/2 veron suuruiset kantotilat. Koko Jantula oli 1635 yhtä ainoata tilaa, joka mainitaan vanhana perintö- ja ratsutilana vuonna 1682. Vuonna 1660 sai maaherra Jakob Törnsköld, till Runstorp joukon tiloja Kuunjoen-Helisevän varrella sijai...
Iiliälä oli yksi kuudesta kylästä (Hannukkariikonen, Suniriikonen, Meskala, Montola ja Vasikkala), jota kutsuttin yhteisellä nimellä Ylikuunu, nimi johtui siitä että se sijaitsi Kuunjoen yläjuoksun varrella, kun joen alajuoksun seudun asutusaluetta nimitettin Alakuunuksi. Nimet ovat hyvin vanhoja Ylikuunu mainitaan ensikerran vuonna 1557, jolloin siellä oli 38 taloa. Se todistaa, että asutus pa...
Tietävälä is an old village in Kirvu, Karelian Isthmus and mentioned in the land registers in 1557. At that time there were 25 houses in the village where large families lived in the Karelian style. Before the wars, the village had about five hundred inhabitants. Old Kirvun Tietävälä was unified and social activities were lively. Six evenings a week there were activities at the youth club and o...
The N-FT212265 (N-FT10472 in Yfull) is branch of the haplogroup N-M231, this haplogroup appears in Northern Europe, and throughout both the European and Asian parts of Russia. Haplogroup N is a descendant haplogroup of Haplogroup NO, and is believed to have first appeared in Siberia, Mongolia, or China approximately 15,000 to 20,000 years ago. It is believed to have been transported across Eur...
Kirvun kaakkoisosassa, lännessä Kuunjoen ja Kuunjärven, etelässä Helisevän pohjoisrannan sekä idässä Kaukolan ja Kirvun rajan välisellä alueella sijaitsi peräkkäin pitkin joen vartta kolme kylää, Paavilanmäki, Haikola ja Lahdenmaa, jotka muodostivat yhteisen jakokunnan. Sen alueet olivat vesistörikkaita, järviä, lampia ja jokia oli hyvin runsaasti ja loppumattomiin metsäisiä taipaleita ja soita...
Ajatus perustaa tämä projekti lähti liikkeelle jouluna 2019 isältäni saamasta valokuvasta. Kuva on otettu luultavasti 1952 Erkki Kuisman häistä ja on tämän projektin projektikuvana.======Projektissa on tarkoitus esitellä Sommernäsin kartano Orimattilassa ja sen sodan jälkeen ostaneet 7 kirvulaista evakkoperhettä. Pappani Toivo Salli oli yksi noista seisemästä ja on kuvassa eturivissä oikealla.=...