Helisevän länsirannasta levisivät Matikkalan ja Hauhialan kylän maat. Hauhialan puolella laski lahden pohjukkaan Sukslammista alkanut, Kirvun ja Suksniittyjen läpi virtaava Kuismanjoki ja pienen matkan päässä siitä Kuhajoki, jota myöden Torajärven ja Juoksemajärven vedet Alakosken kautta yhtyivät Helisevän vesistöön. Siitä etelään Hauhialan talot loppuvat ja metsäiset asumattomat rannat alkavat...
Inkilän seudun eli Kuunjoen alajuoksun ympärille muodostuneilla kylillä oli vanhastaan yhteinen nimi, Alakuunu. Kun sitten eräs Karjalan radan pysäkeistä sijoitettiin sen keskustaan, Inkilään, hävisi vanha Alakuunun nimitys lopulta kokonaan käytännöstä. Sitä nimitettiin myös ennen vanhaan Juoinpääksi (Kuujoen pääksi). Inkilän seudulla oli Inkisten suku ikivanhaa. Inkinen piti 1500-luvun loppupu...
Inkilän seudun eli Kuunjoen alajuoksun ympärille muodostuneilla kylillä oli vanhastaan yhteinen nimi, Alakuunu yksi kylistä oli Kuismala. Kuismalassa oli 1500-luvulla Kuismien talo. Vuonna 1635 oli kylässä kaksi tilaa, toinen autio, Olli Kuisman perheineen viljellessä toista tilaa. Kuismala kuului Erik Andersson Trana, till Räisälä läänityksiin. Ennenpitkään 1600-luvun puolivälissä ruvettiin a...
Läylölä on hyvin vanhaa asutusaluetta, joka vuoden 1543 maakirjassa on luettu Alakuunun piiriin. Läylölä oli alkuun Läylösten kantatalon paikka, josta sitten talojen jakaanmuttua muodostui suuri kylä. Hallikaisen suku esiintyy kylässä samoihin aikoihin 1500-luvulla, mutta heitä ei enää tavata 1635, jolloin kylässä oli kuusi taloa ja niistäkin neljä autiona. Toista tilaa viljeli Martti Tuomaanpo...
Inkilän seudun eli Kuunjoen alajuoksun ympärille muodostuneilla kylillä oli vanhastaan yhteinen nimi, Alakuunu, yksi kylistä oli Merola. Merolassa ei ollut kuin yksi tila 1600-luvulla, jossa vuonna 1635 isännöi Olli Meronen. Se kuului ensin 1630-1640-luvuilla Erik Andersson Trana, till Räisälä rälssitiloihin ja sen jälkeen Alakuunun rälssiin, joka oli lahjoitettu maaherra Jakob Törnsköld, till ...
Losi-ukon mukaan, oli kaksi Hyväkkä-nimistä veljestä tullut Matikkalaan eli Hovin kylään Inkeristä. Hovin herra oli viitannut kädellä lahden yli toiselle rannalle ja sanonut: "Tuolla Lahdenmaalla ei vielä asu ketään", ja niin olivat veljekset asettuneet sinne Äitlahden ja Harjulahden väliselle kankaalle (Näin kertoi Antti Jantunen Aulikki Ylöselle). Asiakirjat tukevat tarinaa, vuoden 1635 maaki...
Ihakselassa oli vuonna 1635-1641 kolme taloa, joista kaksi oli autiona tai vähissä varoissa niin, ettei niistä pystynyt suorittamaan veroa, vain yksi taloista oli täysin viljemty. Sen isäntänä toimi vuonna 1641 oli Mikko Ihakselan poika Taneli. Henkikirjojen mukaan asui kylässä 1635 vain Ihaksia, Taneli, Matti, Tuomas, Tahvo ja Heikki Ijas eli Ihas. Vielä 1668 ei kylässä ollut kuin yksi viljelt...
Alakuunuksi ennen sanotulla alueella Jantulan kylä luettiin Hauhialan vuonna 1543. Jantula oli 1553 omana kylänä, jolloin Tuomas ja Juho Jantusella oli siellä 1/2 veron suuruiset kantotilat. Koko Jantula oli 1635 yhtä ainoata tilaa, joka mainitaan vanhana perintö- ja ratsutilana vuonna 1682. Vuonna 1660 sai maaherra Jakob Törnsköld, till Runstorp joukon tiloja Kuunjoen-Helisevän varrella sijai...
Vorniola kuuluin Antrean seurakuntaan vuoteen 1858 asti, jolloin Kirvun seurakunta itsenäistyi. Matikkalan koulupiiri Alakuunun alueella asui Vornian suku 1544, vuonna 1553 mainitaan Juho Vornia Alakuunussa ½ veron suuruisella kantotilalla, jonka ympärille ennen pitkää muodostui Vorniolan kylä. Suur-Jääskessä oli vain yksi ainoa lahjoitus, joka luonteeltaan oli allodiaalisäteri. Se oli Eri...
Kirvun kaakkoisosassa, lännessä Kuunjoen ja Kuunjärven, etelässä Helisevän pohjoisrannan sekä idässä Kaukolan ja Kirvun rajan välisellä alueella sijaitsi peräkkäin pitkin joen vartta kolme kylää, Paavilanmäki, Haikola ja Lahdenmaa, jotka muodostivat yhteisen jakokunnan. Sen alueet olivat vesistörikkaita, järviä, lampia ja jokia oli hyvin runsaasti ja loppumattomiin metsäisiä taipaleita ja soita...