• Join - It's Free
Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Pihlainen, Kivennapa

view all

Profiles

  • Eeva Ristiina Tuomaantytär Kirjavainen (1888 - 1959)
    Syntymä: Kivennavan seurakunnan arkisto - I C:11 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1884-1893, jakso 97, sivu 186-187: 1888 Maaliskuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 12.2.2025 Kivennavan seurakunnan a...
  • Antti Tuomaanpoika Kirjavainen (1898 - 1969)
    Syntymä: Kivennavan seurakunnan arkisto - I C:12 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1894-1899, jakso 212, sivu 412-413: 1898 Kesäk.; Kansallisarkisto: / Viitattu 20.1.2025 Kivennavan seurakunnan ark...
  • Paavo Tuomaanpoika Kirjavainen (1894 - 1895)
    Syntymä: Kivennavan seurakunnan arkisto - I C:12 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1894-1899, jakso 17, sivu 24-25: 1894 Huhtik.; Kansallisarkisto: / Viitattu 20.1.2025 Kivennavan seurakunnan arkis...
  • Antti Tuomaanpoika Kirjavainen (1891 - 1895)
    Syntymä: Kivennavan seurakunnan arkisto - I C:11 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1884-1893, jakso 198, sivu 388-389: 1891 elokuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 20.1.2025 Kivennavan seurakunnan ark...
  • Anna Mikontytär Selonen (1850 - d.)
    Syntymä: Kivennavan seurakunnan arkisto - I C:7 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1841-1853, jakso 111: September - October 1850; Kansallisarkisto: / Viitattu 16.11.2024 Kivennavan seurakunnan arki...

Projekti on tarkoitettu kaikkien Kivennavan Pihlaisten kylässä asuneiden henkilöiden profiileille.

Pihlainen oli kylä Kivennavan pitäjässä. Kylä sijaitsi kirkonkylästä 15 kilometriä luoteeseen, Muolaan ja Valkjärven pitäjien rajalla. Pihlaista lähinnä olivat Muolaan Jaarila ja Karhula. Kivennavan puolella lähimpiin kyliin Rantakylään ja Ahjärvelle oli matkaa, Ahjärvi oli kirkonkylään kuljettaessa matkan varrella, mutta aivan loppumatkassa. Pihlainen oli iso kylä, ennen talvisodan alkamista kylässä oli 73 taloa.

Pihlaisissa ei ole näkyvissä jälkiä suomalaisasutuksesta. Talojen kivijalatkin on siirretty muuhun käyttöön paria poikkeusta lukuun ottamatta. Niitä käytettiin rakennusmateriaalina Punainen lokakuu -nimiseen kolhoosiin. Kolhoosin asukkaat tulivat Kirovin alueelta Ukrainasta. Kolhoosi käytti Pihlaisten maita viljelyksiin.

Kolhoosin tilalle rakennettiin 1950-luvulla ohjustukikohta. Malinovkaan sijoitettiin puolentoistasataa ilmatorjuntaohjusta suojaamaan Leningradia. Varsinainen ohjustukikohta sijoittui entisen Pihlaisten kylän itäpuolelle, osa varuskuntarakennuksista rakennettiin vanhan suomalaiskylän eteläosiin. Ohjussiilot on sijoitettu laajalle alueelle betonitien varteen. Ohjustukikohtaan rakennettiin myös iso kerrostaloalue.

1990-luvulla ohjustukikohta tyhjennettiin, koska kiinteiden ilmatorjuntaohjusten aika oli ohi. Kerrostaloalueella asutaan kuitenkin edelleen monessa talossa. Ilmatorjuntavaruskunnasta jäi muistoksi Laatokan rannalta Pihlaisiin eli Malinovkaan rakennettu betonitie. Tätä tietä pääsee edelleen ajamaan alueelle. GoogleMapsin satelliittikuvissa erottuvat ohjustukikohdan rakenteet selvästi.

Valokuva: Pihlaisten kylä v.1920-30 luku. Lähde: Museovirasto - Musketti, historian kuvakokoelma, Karjalan Liiton kokoelma

Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan.

Projekti perustettu 27.10.2019 / Mirja Mappes

Varhaisia kantaisiä

Kylä ja talot 1939

Kartta Kyläkartta aukeaa klikkaamalla laatikoita kylän kohdalla
Omistajat