Follow
Tämä projekti on Viipurin pitäjän, myöhemmin Viipurin maalaiskunnan Suurperon (Storpero) sekä Karhusuon kylien kyläprojekti. Osa kylästä siirtyi Viipurin kaupungille 1.1.1938 alkaen.
Perustettu 5.9.2019 / Toni Näppi
Suurpero on kylä Viipurin itäpuolella Venäjällä Suomen luovuttamalla alueella. Suomelle kuuluessaan Suurpero oli asukasluvultaan Viipurin maalaiskunnan toiseksi suurin kylä. Vuonna 1937 Suurperolla oli 1 295 asukasta. Suurpero sijaitsi Viipurin maalaiskunnan itäosassa ja käsitti Viipurin kaupungin Maaskolan sekä Papulan kylien ja Heinjoen kunnan välisen alueen. Sen naapurikyliä olivat Viipurin maalaiskunnan alueella etelässä Yläsäiniö ja Hämäläinen sekä pohjoisessa Perojoensuu, Lyykylänjärvi, Kähäri ja Kurikkala. Itäpuolella oli Heinjoen Pienpero ja Pilppula,
Kylän läpi virtaa Perojoki ja kylän länsiosassa lähellä Viipurin rajaa sijaitsee pieni Mättäänjärvi. Suurperon kylänosia olivat Karhunsuo ja Skyttälä kylän länsiosassa ja Vääräkoski eteläosassa, jotka saatettiin katsoa myös omiksi kylikseen. Nykyisin asutusta on Karhunsuon aseman ympäristössä (ven. Кархусуо), Karhunsuon entisen kansakoulun ja Skyttälän ympäristössä (ven. Светлое, Svetloje) ja entisessä kylän keskustassa Peron aseman ympäristössä (ven. Перово, Perovo).
Maa- ja metsätalous oli merkittävä elinkeino Suurperolla. Vuonna 1937 Suurperolla oli 3 782 ha metsää, 1 298 ha peltoa ja 22 ha niittyä. Suurperon maito myytiin Peron maidonmyyntiosuuskunnan kautta Viipuriin Valiolle. Kylässä oli myös useita teollisuuslaitoksia, jotka tarjosivat työtä ja osa väestöstä kävi työssä myös Viipurin kaupungissa. Viipurin maalaiskunnan suurin teollisuuslaitos, Ab Ferraria Oy:n Peron naulatehdas sijaitsi Perojoen varrella kyläkeskustan tuntumassa. Vuonna 1938 tehtaalla oli 198 työntekijää. Suurperolla toimi myös Veljekset Kuparisen mylly ja saha.
Suurperon kylän läpi kulkee Viipuri–Valkjärvi-rata, joka tosin nykyisin päättyy jo Heinjoelle. Kylän alueella olivat Karhunsuon ja Peron asemat. Peron asema sijaitsi kylän keskustassa ja Karhunsuo lähellä Viipurin kaupungin rajaa. Suurperolla oli osuuskassa ja useita kauppaliikkeitä.
Suurin osa Suurperon kylästä kuului Suurperon koulupiiriin, jonka koulu sijaitsi kylän keskustassa. Suurperon koulu oli rakennettu vuonna 1908, laajennettu 1917 ja 1938. Vuonna 1939 koulussa oli neljä opettajaa ja 126 oppilasta. Koulu tuhoutui talvisodassa ja jatkosodan aikana rakennettiin väliaikainen koulurakennus. Syksyllä 1943 koulussa oli 144 oppilasta.Läntisin osa kylästä kuului Karhusuon koulupiiriin, jonka vuonna 1924 rakennettu koulu sijaitsi kylän länsiosassa. Karhusuon koulupiiriin kuului myös Perojoensuun kylä. Vuonna 1939 koulussa oli kolme opettajaa ja 42 oppilasta. Yhdistykset
Suurperolla toimi Viipurin pitäjän maamiesseuran alainen Suurperon maamiespiiri. Marttayhistyksiä oli kaksi Suurperon marttayhdistys (per. 1938) ja Vääräkosken marttayhdistys (per. 1936). Kylässä toimi myös oma urheiluseura, Suurperon Salonpojat, joka oli perustettu vuonna 1920. Vuonna 1920 esitettiin Viipurin maalaiskunnan itäosasta muodostettavaksi Säiniö -niminen seurakunta, johon olisivat kuuluneet Yläsäiniön, Hämäläisen, Suurperon ja Aution kylät, mutta se hylättiin.[Wikipedia]
Tilat:
1. Suurpero
2. Riitoja
8. Vääräkoski
12. Koskela
Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.
Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :