Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Kaisa Sofia Heikintytär Justell (1844 - 1921)
    Raahen seurakunnan arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot > 1844 Pattijoen seurakunnan arkisto > Vihittyjen luettelot > 12.6.1861 1. puoliso Johan Anders Simonsson Pyy eli Kihlgrén. Pattijo...
  • Antti Neo (deceased)
  • Eeva Heikintytär Parikka (1855 - d.)
    Heinjoen seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1846-1886 (I C:2), jakso 28: 1855; Kansallisarkisto: / Viitattu 3.12.2018 Avioliitto, Vilppi Vanhanen Muolaasta Vihitty Heinjoell...
  • Heikki Simonpoika Parikka (1832 - 1889)
    Heinjoen seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1822-1845 (I C:1), jakso 56: Födde 1832; Kansallisarkisto: / Viitattu 3.12.2018 I avioliitto, puoliso Helena Vanhanen Vihitty Hei...

Heinjoen (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Heinjoen ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin: Karjalankannas

Heinjoen kyläprojekteja

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala: Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=68&TYPE=HTML&LANG=FI

Muolaan emäseurakuntaan kuulunut kappeli ainakin vuodesta 1728. Sai oman kappalaisensa 22.6.1843, sittemmin erotettu omaksi kirkkoherrakunnaksi 4.1.1868. Seurakunta siirrettiin 1944 Tl. Koskeen ja sieltä seuraavana vuonna Vihtiin, jonne kolmasosa heinjokelaisista asettui. Seurakunta lakkautettiin 27.12.1949.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Heinjoki

Heinjoki on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Heinjoki sijaitsi Viipurin itäpuolella. Heinjoen naapurikuntia olivat Antrea, Äyräpää, Muolaa, Kuolemajärvi ja Viipurin maalaiskunta. Heinjoen alueen suurimmat järvet olivat Kaltovesi ja Noskuanselkä kunnan pohjoisrajalla, Kämäränjärvi kunnan eteläosassa ja Äyräpäänjärvi kaakkoisrajalla.

Heinjoen väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin kuntiin: Karjalohja, Karkkila, Nummi, Pusula, Pyhäjärvi Ul, Sammatti ja Vihti.[3]

Kylät. Heikurila, Hentula, Hevossaari, Koprala, Kurvila, Kämärä, Kääntymä, Lahdenperä, Lapinlahti, Pienpero, Pihkala, Pilppula, Pirilä, Ristseppälä, Rättölä, Savastila, Tuokkola, Vamppala.

Heinjoen kirkonkylän nimi on ollut vuodesta 1948 lähtien Veštševo[6], mutta kylällä ei ole enää hallinnollista merkitystä. Lähes koko entinen Heinjoen kunnan alue sekä entisen Äyräpään kunnan pääosa kuuluivat 2000-luvulle tultaessa Leningradin alueen Viipurin piirin Ristseppälän (Žitkovo)[6] kyläneuvostoalueeseen, jonka keskuskylä, Ristseppälä, sijaitsee entisen Heinjoen kunnan kaakkoisosassa. Vuodesta 2006 alueet kuuluvat Kähärin (Gontšarovo) maalaiskuntaan.