Projekti aloitettu 1.8.2017

Tervetuloa Haapajärven paikkakuntaprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Haapajärvi - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneitä, eläneitä, kuolleita tai muuten Haapajärvellä vaikuttaneiden henkilöiden profiileja, sekä valokuvia ja dokumentteja, jotka koskettavat useampaa paikkakunnalla asunutta henkilöä.

Projekti on osa Pohjanmaa-projektia Pohjanmaa. Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Haapajärven projektit

• Paikkakunta Haapajärvi, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Haapajärvi, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
• Siirtolaiset paikkakunnalta Haapajärvi Siirtolaiset paikkakunnalta Haapajärvi

Tietoa paikkakunnasta

Haapajärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Ylivieska – Iisalmen radan avaaminen 1925 merkitsi piristystä paikkakunnan elinkeinoelämälle. Haapajärvi oli vuosina 1924-1956 taajaväkisenä yhdyskuntana. Haapajärven liikenteellinen merkitys kasvoi edelleen, kun Haapajärven ja Suolahden välinen rautatie avattiin liikenteelle 1960. Hyvän liikennesijainnin ansiosta Haapajärvi kehittyi nopeasti. Kauppala Haapajärvestä tuli 1967 ja kaupunginoikeudet se sai 1977.

Historia

Haapajärvellä on ollut asutusta jo varhaisella kivikaudella, sillä alue sijaitsi litorinakaudella suuren vesiuoman varrella.
Keskiajalla alueelle saapui hämäläisiä ja yläsatakuntalaisia erämiehiä. Vakinaisesti alue asutettiin 1540-luvulla, jolloin seudulle saapui uudisasukkaita Savosta. Haapajärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1547. Kylä oli tuolloin osa Kalajoen kirkkopitäjää, joka käsitti koko Kalajokilaakson. Vuonna 1560 oli Haapajärvellä 4 taloa, joita asuttivat Juho Rautia, Lauri Ronkainen sekä Pietari ja Paavo Herrainen. Haapajärven ensimmäiset asukkaat saivat toimeentulonsa kaskenpoltosta, metsästyksestä ja kalastuksesta. Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1600-luvulta aina 1800-luvun puoliväliin saakka. Etenkin 1700-luvulla Haapajärvellä poltettiin paljon tervaa, vaikka kulkuyhteydet rannikolle olivatkin pitkät ja hankalat. Terva kuljetettiin hevosilla jäätyneitä soita ja vesistöjä pitkin Kalajoen suulle, jossa se myytiin.

Haapajärven tärkeimpiä ulkoilu- ja virkistysalueita ovat Hautaperän tekoallas ja Pitkäkankaan harju. Ylipään kylässä on kalliorantaisen Kalajoen yli rakennettu kaunis kaarisilta, jota sanotaan Lemmensillaksi. Muita vaelluskohteita ovat mm. autioitunut erämaa-asumus Karhupiilo, Lehtosen suoalue pitkospuineen ja lampineen sekä Härkäahon koski.

Haapajärven ensimmäinen kirkko valmistui 1650. Haapajärvi perustettiin Kalajoen rukoushuonekunnaksi 1647 ja sai kappeliseurakunnan oikeudet 1698. Kun Kalajoen laaja kirkkopitäjä jaettiin 1838, tuli Haapajärvestä itsenäinen seurakunta. Reisjärvi ja Nivala pysyivät Haapajärven kappeleina vuoteen 1868 saakka. Haapajärven nykyinen kirkko valmistui 1802 entisen kirkon viereen. Kirkko uudistettiin perusteellisesti 1880.

Perustettu Haapalan nimellä Kalajoen saarnahuoneeksi 1649 tai 1653, jolloin ensimmäinen kirkko rakennettiin. Kappeliksi 1693, johon kuului myös Kuusaan ja Pidisjärven kylät. Erotettu omaksi kirkkoherrakunnaksi 1838. Pidisjärven (eli Nivalan) ja Reisjärven kappelit erotettiin Haapajärvestä eri kirkkoherrakunniksi 1868. Haapajärveen kuuluu myös Olkkolan rukoushuonekunta, perustettu 1927 ja lakkautettu 1978, kyläkirkkoineen ja hautausmaineen. Sittemmin Olkkolan kyläkirkko toimii seurakunnan kappelina, jossa pidetään kuukausittain jumalanpalveuksia.

- Kirkon sakasti syttyi tuleen 2/4 1923, mutta palo saatiin tukahdutetuksi. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932)]

Ruotsinkielinen nimi

Haapajärvi

Vanhat nimet

Haapala

Naapuriseurakunnat

Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Sievi

Kylät suomeksi

Ahola, Alapää, Autioranta, Haaganperä, Haapajärvi, Jämsänpuhto, Jokela, Kalakangas, Kirkonkylä, Kiurunperä, Kontiopuhto, Koposperä, Kuona, Kuusaa, Kuusaa, Mäntyperä, Mustanperä, Nokkous, Oksava, Olkkola, Parkkila, Tiitonranta, Tuomiperä, Varisperä, Vehkapuhto, Ylipää

Kylät ruotsiksi

Ahola, Alapää, Autioranta, Haaganperä, Haapajärvi, Jämsänpuhto, Jokela, Kalakangas, Kirkonkylä, Kiurunperä, Kontiopuhto, Kuona, Kuusaa, Kuusaa, Mäntyperä, Mustanperä, Nokkous, Oksava, Olkkola, Parkkila, Tiitonranta, Tuomiperä, Varisperä, Vehkapuhto, Ylipää

Naapurikuntia

Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Sievi. Haapajärvi on osa Oulun Eteläistä.

Nähtävyyksiä

• Haapajärven kirkko, puinen ristikirkko vuodelta 1802 jossa 30-äänikertaiset urut vuodelta 2002.
  
• Presidentti K. J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseo
  
• Kotiseutumuseo
  
• Taidekoti Jykelä
  
• Pitkäkankaan harjumaisema, luontopolku ja kanjoni
  
• Teekuppikokoelma kaupungintalolla
  
• Ex-ammattilaishiihtäjä Mika Myllylän mitalikokoelma kaupungintalolla
  
• Lemmensilta, puinen kaarisilta sekä Ylipään koulumiljöö Kalajoen rannalla
  
• Härkäahon koski, etenkin keväällä
  

Kuuluisia haapajärvisiä ja Haapajärveltä kotoisin olevia

• Christfried Ganander, fennisti ja pappi, syntyi Haapajärvellä
• Erkki Sakari Heinonen, taidemaalari ja taidegraafikko
  
• Mika Myllylä, karpaasi, Suomen menestyneimpiä mieshiihtäjiä
  
• Kaarlo Juho Ståhlberg, Suomen tasavallan ensimmäisen presidentin lapsuudenkoti on Haapajärvellä.
  
• Anssi Tikanmäki, muusikko
  
• Uuno Rakka, surmanajaja: kuvitteellinen hahmo, Urakkapojat-ryhmän jäsen
  
• Paavo M. Petäjä, juristi ja Hiihtoliiton ent. puheenjohtaja
  
• Aaro Heikkilä, kaupunginvaltuuston jäsen ja Joensuun ent. kaupunginjohtaja
  
• Jussi Jaakonaho, muusikko ja tuottaja
  
• Kaisu Sirviö, kuvataiteilija ja taidegraafikko
  
• Petri Tapio Mattson, viulisti
  
• Juha Pentikäinen, emeritusprofessori
  
• Tapio Lappalainen, säveltäjä
  
• Sanna Ahvenjärvi, säveltäjä
  

Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapaj%C3%A4rvi
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=48&TYPE=HTML&...

Projekti aloitettu 1.8.2017 Huom! Alä poista päivämäärää,

Haapajärvi är en enspråkigt finsk stad i landskapet Norra Österbotten i före detta Uleåborgs län med 6 896 invånare inom en yta på 789,11 km².Haapajärvi blev köping 1967 och stad 1977 när samtliga av Finlands köpingar upphörde och istället blev städer.

I Haapajärvi återfinns nästan 30 stenåldersboplatser. Orsaken är en lättrörlig befolkning. Under 1500-talets senare hälft koloniserades Haapajärvi av savolaxiska nybyggare. Den tidigaste informationen om Haapajärvis bofasta befolkning härstammar från 1543. Gustav Vasa uppmuntrade nykolonisation. År 1607 fanns i Haapajärvi by 20 hushåll, varav en fjärdedel var ödeshemman.

1910 hade Haapajärvi officiellt 6.400 invånare, varav 900 ändå bodde i Amerika.

Särskilt år 1970 var utflyttningen till Sverige stor från Haapajärvi.

Byar i Haapajärvi
Ahola
Autioranta
Haaganperä
Jokela
Kalakangas
Karjalahdenranta
Kiurunperä
Koposperä
Kumiseva
Kuona
Kuusaa
Mustanperä
Mäntyperä
Nokkous
Oksava
Olkkola
Parkkila
Tiitonranta
Tuomiperä
Varisperä
Vehkapuhto
Veivarinperä
Ylipää