Lyhytikäiset rykmentit 1600 - 1809

• Projekti kerää lyhytaikaisiin sotilasyksiköihin kuuluneiden profiileja. Liitä ensin itsesi projektiin. Liitä sitten ylläpitämäsi sotilaan profiili. Jos et ole profiilin ylläpitäjä, voit kutsua profiilin projektiin.
• Projekti kuuluu pääprojektiin Finnish Military.

Tietoa*

• Ennen isompia sotaretkiä Ruotsi perusti maakuntarykmenttien rinnalle lisärykmenttejä. Kun noin puolet miehistä oli jäljellä, yhdistettiin kaksi rykmenttiä. Joskus tuhoa tuli niin nopeasti, että yhdistettiin kolme tai neljä rykmenttiä. Maakuntarykmenteiksi yhdistämisten jälkeen perustettiin taas uusia lisärykmenttejä. Muutaman kerran, kuten Suuren Pohjan sodan päätteeksi, syntyi tilanne jossa Suomen kaikki sotakuntoiset miehet olivat joko kuolleet tai rampautuneet. Ruotsin vallan aikana ei Suomen alueelle riittänyt juurikaan kodinturvajoukkoja, ja venäläiset pääsivät tekemään ryöstöretkiä melko vapaasti.
• Kaksinnusrykmentti (fördubblingsr.) tarkoitti, että perustettiin samoihin ruotuihin toinen samanlainen rykmentti.
• Kaksikasrykmentti (tvåmänningsr.) taas tarkoitti, että kaksi ruotua asetti yhden sotilaan uuteen rykmenttiin.
• Kolmikasrykmentti (tremänningsr.), että kolme ruotua jne.
  
• Ruotsin hallitsijat
• Ruotsin sodat

Rakuunoita Pohjan sotaan 1655–1661 Itämeren alueelle ja Puolaan sekä Pohjan sodan itäiselle näyttämölle Ruptuurisotaan Karjalaan ja Inkeriin 1656–1658

• Viipurin rakuunat 1644-1679.
• Georg von Schwengelmin rakuunajoukko 1655--60, värvätty joukko, joka 1655 taisteli Liettuassa ja Kannaksetla, mm Raudussa ja Käkisalmessa.

Ratsuväkeä Ruotsin ja Tanskan väliseen sotaan eli Skånen sotaan 1675 - 1679

• Karjalan rakuunarykmentti eli Burghausenin "musta" rykmentti 1665-1680
• Grotenfeltin maarakuunat eli Karjalan rakuunaeskadroona aloitti Burghausenin "musta" rakuunajoukon lakkauttamisen jälkeen 1686.
  

Ratsuväkeä Suureen Pohjan sotaan 1700-1721

• Viipurin läänin kaksinnusratsuväkirykmentti 1700–1709, sulautui perusrykmenttiin
• Turun, Uudenmaan ja Viipurin läänin kolmikasratsuväkirykmentti (tremänningskavalleriregemente) 1700 - 1710, 4 komppaniaa, 1000 miestä. Sulautui Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmenttiin 1710.
• Turun ja Porin läänin kaksinnusratsuväkirykmentti (fördubblingsr.), 1701-1709
• Uudenmaan ja Hämeen kaksinnusratsuväkirykmentti
• Suomen säätyläisrakuunapataljoona (ståndsdragonbataljon) 1700, 4 komppaniaa palkattuja, mm. aateliston ja papiston asettama.
• Pohjanmaan säätyläisrakuunakomppania 1700, papiston ja virkamiehistön asettama, 60 palkattua miestä.
• Karjalan / Suomen maarakuunarykmentti 1703 - 1721, 4 komppaniaa, 313 palkattua miestä.
• Riksänkedrottningens livregemente till häst 1661–1720
• Tiesenhausenin rakuunarykmentti 1700- 1721, myös nimeltään 'Kavalleri-regemente i Ingermanland, Estland och Lifland' sekä 'Nuoren kuningattaren henkirykmentti' eli 'Unga drottningens lifregemente till häst'. Toimi Virossa, Inkerin- ja Liivinmaalla, mutta moni sotilas jäi Suomeen. Rykmentillä on oma projekti: Kavalleri-regemente i Ingermanland, Estland och Lifland

Jalkaväkeä Suureen Pohjan sotaan 1700-1721

• Turun, Porin ja Uudenmaan läänin kolmikasjalkaväkirykmentti 1700-1709, 8 komppaniaa, 1025 miestä.
• Hämeen, Viipurin ja Savonlinnan läänin kolmikasjalkaväkirykmentti 1700 - 1704
• Pohjanmaan kolmikasjalkaväki, 1701, 400 miestä.
• Hämeen kaksinnusjalkaväkirykmentti (fördubblingsr.), vuodesta
• Savon kaksinnusjalkaväkirykmentti (fördubblingsr.), vuodesta 1700.
• Savon viisikäsjalkaväkirykmentti (femmänningsinfanteriregemente) 1711 - 1714, sulautui Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmenttiin.
• Suomalaiset palkatut pataljoonat 1711 - 1719
• Uudenmaan viisikäsjalkaväki 1712, 100 miestä.
• Pohjanmaan viisikäsjalkaväki 1713, 320 miestä.
• Riksänkedrottningens livregemente till fot, 1682-1721, vaikutti enimmäkseen Stettinissä, Ruotsin Pommerissa. Jalkaväkeä Hattujen sotaan, pikkuvihaan ja Pommerin sotaan 1741-1762
• Willebrandtin rykmentti, 800 miestä, ks. Bergsregementet till fot (yngre)
• Bousquetin rykmentti, 800 miestä
• 1703-1705 Otto Wellingkin 1706-1710 (1723 vankeudesta) Henrik Hastferin l. Karjalan värvätty jalkaväkirykmentti
  

Jalkaväkeä Suomen sotaan, ennen 1809

• Suomen kaartirykmentti (Finska gardesregementet) 1793 - 1809
• Kajaanin pataljoona / maakomppania 1788 - 1809, värvättyjä, liitettiin Pohjanmaan jalkaväkirykmenttiin
• Leskikuningattaren henkirykmentillä on oma projekti, 1742-1808, 1000 palkattua.
• Stackelbergin rykmentti, 800 palkattua (mahdollisesti sisältyy alla oleviin)
• Bergsregementet/Garnisonsregementet i Finland (1743-1747, ks. lähteet) eli ...
• Bergsregementet/Garnisonsregementet på Sveaborg (1779-1802, ks. lähteet), 1800-luvulla nimellä ...
• Jägerhornin rykmentti 1801-1808, 8 komppaniaa, 800 palkattua miestä.
• Adlercreutzin rykmentti 1803 - 1808 -projekti , 13 komppaniaa, 2000 palkattua miestä.
• Savon jääkärirykmentti / jalkajääkärirykmentti1745 - 1809, lopuksi jopa 10 komppaniaa, 1330 palkattua miestä.Aloitti Savon jääkäriosastona/joukkona, jossa oli 600 palkattua. Lyhytaikaisia yksiköitä nimitettiin tyypillisesti myös kulloisenkin komentajan mukaan, esim. Sprengtportenin rykmentiksi,
• Karjalan jääkäripataljoona/jääkärijoukko 1805 - 1808, enimmillään 4 komppaniaa, 600 palkattua miestä.
• Uudenmaan Jääkäripataljoona, kuului Uudenmaan jalkaväkirykmenttiin, entisiä rakuunoita, 1791-1809
• Hämeen Jääkäripataljoona, kuului Hämeen läänin jalkaväkirykmenttiin, entisiä rakuunoita, 1791-1809
• Porin ratsutilapataljoona t. 3. pataljoona t. kevytpataljoona, kuului Porin läänin jalkaväkirykmenttiin, entisiä henkirakuunoita, 1791-1809
• Turun ratsutilapataljoona t. 3. pataljoona t. kevytpataljoona, kuului Turun läänin jalkaväkirykmenttiin, entisiä henkirakuunoita, 1791-1809
• Vaasan jalkaväkirykmentti
• Oulun pataljoona, myös kutsuttu Oulun vapaapataljoonaksi sen vapaaehtoisuuden takia
• Meijerfeldtin vapaapataljoona, Kuopion vapaapataljoona, Pielisen vapaapataljoona ja Savon vapaapataljoona
• Gyllenbögellin vapaapataljoona, vapaaehtoisjoukko
• Gyllenbögellin tarkkampujapataljoona (Vastaa jääkäripataljoonaa), vapaaehtoisjoukko
• Heinziuksen vapaakomppania, vapaaehtoisjoukko
• Sahlsteinin vapaakomppania, vapaaehtoisjoukko

Kevytrakuunoita Suomen sotaan, ennen 1809

• Suomen kevytrakuunakunta, yli 6 komppaniaa, yli 300 palkattua miestä. 1770-1809-
• Uudenmaan kevytrakuunakunta, suurimmillaan yli 900 miestä, perustettiin rakuunarykmentin jalkauttamisen jälkeen, 1795-1809
• Karjalan kevytrakuunat, suurimmillaan 334 miestä

Tykistöä Suomen sotaan, ennen 1809

• Suomen tykistörykmentillä, 10 komppaniaa, n. 100 tykkiä, on oma projekti.
• Savon prikaatin tykistökomppania, 10 tykkiä, 133 palkattua miestä.

Laivastoa Suomen sotaan, ennen 1809

• Laivaston Varkauden ja Ristiinan laivueet, 109 miestä, taistelivat jalkamiehinä Savon prikaatissa
• Kruunupyyn ja Pietarsaaren laivanrakennuskomppaniat, n. 100 miestä
• (Laivamiehillä oma projektinsa. SUOMENLINNA Meritykistörykmentti 893, Ahvenanmaan, Turun ja Etelä-Suomen laivamieskomppanioista 410, Perämies- ja luotsikomppania 37, Laivapoikakomppania 100, Värvätty kauppalaivastosta 41. TURKU Turun Meritykistöpataljoona 167, Turun Laivamieskomppanian reservi 375, Turun vapaaehtoiset laivamiehet 130. RANNIKKOALUEEN KAUPUNGIT Laivamiehet 150.)

Lähteitä

• Ämnesordnade handlingar, SE/KrA/0450/F I/60 (1794-1800, 236 kuvaa) Finska gardesregementet: Besiktningsmönsterrulla 1794, Besiktningsmönsterrulla 1798, Besiktningsmönsterrulla 1800.
• Ämnesordnade handlingar, SE/KrA/0450/F I/61 (1802-1804, 160 kuvaa) Finska gardesregementet: Besiktningsmönsterrulla 1802, Besiktningsmönsterrulla 1804.

Bergsregementet/Garnisonsregementet i Finland, Bergsregementet/Garnisonsregementet på Sveaborg, Jägerhornska_regementet

• Ämnesordnade handlingar, SE/KrA/0450/F I/21 (1743-1747, 402 kuvaa) Bergsregementet/Garnisonsregementet i Finland? Mönsterrullor, chef: Gustaf Ruthensparre.
• Ämnesordnade handlingar, SE/KrA/0450/F I/23 (1779-1781, 324 kuvaa) Bergsregementet/Garnisonsregementet på Sveaborg: Besiktningsmönsterrulla 1779 & 1781, chef: Fredrik Fleming.
• Ämnesordnade handlingar, SE/KrA/0450/F I/24 (1783-1785, 300 kuvaa) Bergsregementet/Garnisonsregementet på Sveaborg: Besiktningsmönsterrulla 1783 & 1785, chef: Fredrik Fleming.
• Ämnesordnade handlingar, SE/KrA/0450/F I/25 (1787–1790, 311 kuvaa) Bergsregementet/Garnisonsregementet på Sveaborg: Besiktningsmönsterrulla 1787, chef: Fredrik Fleming / Brödmönsterrullor 1788, 1789 & 1790, chef: B.F. Stackelberg.
• Ämnesordnade handlingar, SE/KrA/0450/F I/26 (1791–1792, 423 kuvaa) Bergsregementet/Garnisonsregementet på Sveaborg: Mönsterrulla 1791, Besiktningsmönsterrulla 1792, chef: B.F. Stackelberg.
• Ämnesordnade handlingar, SE/KrA/0450/F I/27 (1794–1798, 407 kuvaa) Bergsregementet/Garnisonsregementet på Sveaborg: Besiktningsmönsterrulla 1794 & 1798, chef: B.F. Stackelberg.
• Ämnesordnade handlingar, SE/KrA/0450/F I/28 (1800-1802, 410 kuvaa) Bergsregementet/Garnisonsregementet på Sveaborg: Besiktningsmönsterrulla 1800, chef: B.F. Stackelberg; ... i Finland: Besiktningsmönsterrulla 1802, chef: Fredrik Adolf Jägerhorn.
• Ämnesordnade handlingar, SE/KrA/0450/F I/29 (1804–1806, 380 kuvaa) Bergsregementet/Garnisonsregementet i Finland: Besiktningsmönsterrulla 1804 & 1806, chef: Fredrik Adolf Jägerhorn.