Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Meriliikenteen ammattilaiset, Pori, Satakunta, Suomi

Meriliikenteen ammattilaiset, Pori, Satakunta, Suomi

view all

Profiles

  • Karl Fredric Karlsson Ståhlbom (1823 - 1899)
    *20.9.1823 8.10.1823 Staden Borg: Karl Eric Ståhlbom Elisab: Johansd:r Karl Fredric Pori vihityt 14.9.1856 Stadsförsaml: Styrm: Carl Fredrik Stålbom j:gfru Johanna Wilhelmina Nordgren Pori k...
  • Carl Petter Pettersson Inberg (1852 - 1884)
    Carl ryhtyi v. 1867 merimieheksi. Ja kuolee naimattomana ja lapsettomana. ____________ Pori kaupunkiseurakunta rippikirja 1863-1869 (MKO1-42) Sivu 15 Första Stads Delen, N:o 15 Inberg ; SSHY / ...
  • Carl Johan Reinhold Thornberg (1798 - 1845)
    Syntymä- ja kastetiedot, hiski.genealogia.fi Kuolintiedot, hiski.genealogia.fi Porin kaupunki- ja maaseurakunnan arkisto - I Aa1:17 Porin kaupungin kirkonkirja, Talon omistajat 1836-1842, jakso 39: K...
  • Anders Johan Andersson Lindblad (1811 - 1860)
    Ahlainen rippikirja 1814-1820 (AP I Aa:11) Sivu 238 ; SSHY / Viitattu 03.10.2021Pori kaupunkiseurakunta rippikirja 1856-1862 (AP_II I Aa1:20a) Sivu 189 ; SSHY / Viitattu 09.10.2021
  • Christian Alén (1816 - 1850)
    Turun suom. seurakunnan arkisto; syntyneet 1809-1822Porin seurakunnan arkisto: kuolleet 1890-1905 s. 57

Projekti aloitettu 21.11.2017.

Tervetuloa Turun merenkulun sukututkimusprojektiin!


Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Turun seudulla vaikuttaneiden merenkulkuun liittyvien henkilöiden profiileita, valokuvia ja dokumentteja.
Kaikki merenkulusta kiinnostuneet henkilöt voivat liittyä projektiin.

Meriliikenteen ammattilaiset paikkakunnittain

Kemi I Kokkola I Oulu I Pietarsaari I Pori I Raahe I Rauma I Tornio I Turku

Suomen rannikolla on liikuttu siitä lähtien kun ensimmäiset asukkaat tulivat tänne noin 10000 vuotta sitten. Merellä liikkuvien määrä pysyi pienenä aina viikinkiaikaan asti, jolloin idän rikkaudet ja kaupankäynti houkuttelivat erityisesti ruotsalaisia viikinkejä käyttämään Suomenlahtea matkareittinä. Viikinkimatkoille osallistui jonkin verran myös suomalaisia. Keskiajalla Suomen alueelle syntyi kaupunkilaitos ja kauppa sekä merenkulku organisoituivat entistä paremmin. Itämeren alueella saksalaiskauppiaiden muodostama Hansa-liitto oli merkittävässä asemassa erityisesti ulkomaankaupassa ja iso osa ulkomaanmerenkulusta hoidettiin heidän isoilla aluksillaan kuten koggeilla. Näiden rinnalla suomalaiset purjehtivat myös omilla aluksillaan aina Lyypekkiin asti vaikka kotimaan laivureiden purjehdusmatkojen pääkohteina olivatkin kotimaan satamat, Tukholma ja Tallinna.

1600-luvulla Itämeren ja myös Suomen merenkulussa mahtiasemaan nousi Hollanti ja hollantilaisten laivanvarustajien isot kauppalaivat. Näistä tunnetuin alustyyppi oli kolmimastoinen flöitti. Hollantilaisilla, ruotsalaisilla ja osin myös suomalaisten laivanvarustajien omistamilla aluksilla vietiin tuhansia tynnyreitä tervaa. Suomessa poltettua tervaa tarvittiin Euroopan merivalloissa muun muassa laivanrakennuksen raaka-aineeksi. Tervakauppaa hallitsi Ruotsissa Tukholman suurkauppiaiden hallitsema tervakomppania. Iso osa tervasta vietiin Tukholman kautta, josta syntyi tunnettu termi Tukholman terva.

Suomesta vietiin kauppalaivoilla aina 1800-luvulle asti metsästä saatuja ja jalostettuja tuotteita kuten tervaa ja lautoja. Tärkein laivoilla Suomeen tuotu aine oli suola. Sen lisäksi lasteina oli muun muassa mausteita ja kankaita. Tavaroiden lisäksi monet kulttuurivaikutteet levisivät merenkulun ja erityisesti merenkulkijoiden välityksellä Keski-Euroopasta Suomeen.

Suomalaisten oma laivanvarustus oli vähäistä 1700-luvun puoliväliin saakka, jolloin kaupunkien varakkaat kauppiaat ryhtyivät hankkimaan entistä enemmän isoja valtamerialuksia. Näillä kuljetettiin alusten omistajien ostamia ja myymiä tuotteita, mutta vähitellen niillä kuljetettiin myös muiden lasteja maailman kaikilla merillä. Vuonna 1769 ensimmäinen suomalainen kauppalaiva ylitti Atlantin ja vuosina 1845-47 pietarsaarelainen fregatti Hercules kiersi ensimmäisenä suomalaisena laivan maailman ympäri.

Suurten valtamerialusten lisäksi Suomen merenkulussa käytettiin runsaasti pienempiä, talonpoikien omistamia aluksia. Näillä kuljetettiin talonpoikien tuottamia tavaroita rannikolla ja myös Tukholmaan ja Viroon. Myöhemmin purjehdus Pietariin oli erittäin merkittävää. 1860-luvulla myös talonpoikien omistamilla aluksilla sai purjehtia Itämeren ulkopuolelle.

Suomen merenkulussa purjelaivat säilyivät pitkään käytössä sen takaaman riittävän kannattavuuden takia. Vielä 1930-luvulla suomalaiset ja erityisesti ahvenanmaalaiset laivanvarustajat käyttivät usein käytettyinä ostamiaan valtamerilaivoja viljan kuljetukseen Australiasta Eurooppaan. Isojen laivojen rinnalla Itämeren liikenteessä käytettiin paljon pienempiä kaljaaseja ja jahteja aina 1960-luvulle asti.

Tekniikan kehittymisen myötä purjelaivat korvattiin jo 1800-luvulla osin höyrylaivoilla. Suomen ensimmäinen höyrylaiva, Ilmarinen aloitti liikennöinnin Saimaalla vuonna 1833. Jo sitä ennen ruotsalaisia höyrylaivoja oli käynyt Helsingissä. Höyrylaivaliikenne kasvoi 1800-luvun lopulla ja niillä ryhdyttiin harjoittamaan säännöllistä linjaliikennettä. Suurimmaksi höyrylaivavarustamoksi kehittyi vuonna 1883 perustettu Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö.

Suomen itsenäistyttyä laivanvarustajat ostivat runsaasti käytettyjä höyrylaivoja, joita käytettiin linjaliikenteen lisäksi kaikenlaisessa satunnaisessa liikenteessä. Toisen maailmansodan jälkeen vanhojen ja huonokuntoisten höyrylaivojen tilalle ryhdyttiin hankkimaan uusia moottorikäyttöisiä laivoja. Merenkulussa suuri muutos oli RoRo-alusten käyttöönotto 1960-luvun lopulta lähtien. Niissä lasti kuljetettiin konteissa ja laivaan ajettavissa rekka-autoissa. http://www.raumansaaristokuljetus.fi/merenkulku/suomalainenmerenkul...

Lähde Suomen merimuseo http://www.kansallismuseo.fi/fi/suomen-merimuseo

Lähteitä

Suomen Sukututkimusseura http://www.genealogia.fi/hakem/merimiehet/indexs.htm

Projekti aloitettu 21.11.2017.

Tervetuloa Porin merenkulun sukututkimusprojektiin!

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää Porin seudulla vaikuttaneiden merenkulkuun liittyvien henkilöiden profiileja, valokuvia ja dokumentteja. Merenkulun ammattilaisten paikallisprojektit kattavat kaikki paikkakunnalla asuvat merenkulun ammattilaiset, myös ulkomaalaistaustaiset toimijat.

Kaikki merenkulusta kiinnostuneet henkilöt voivat liittyä projektiin.

Meriliikenteen ammattilaiset paikkakunnittain

Helsinki I
Kemi I
Kotka I Kokkola I Oulu I Pietarsaari I
Porvoo I Pori I
Raahe I
Rauma I Tornio I Turku I
Viipuri

Suomen rannikolla on liikuttu siitä lähtien kun ensimmäiset asukkaat tulivat tänne noin 10000 vuotta sitten. Merellä liikkuvien määrä pysyi pienenä aina viikinkiaikaan asti, jolloin idän rikkaudet ja kaupankäynti houkuttelivat erityisesti ruotsalaisia viikinkejä käyttämään Suomenlahtea matkareittinä. Viikinkimatkoille osallistui jonkin verran myös suomalaisia. Keskiajalla Suomen alueelle syntyi kaupunkilaitos ja kauppa sekä merenkulku organisoituivat entistä paremmin. Itämeren alueella saksalaiskauppiaiden muodostama Hansa-liitto oli merkittävässä asemassa erityisesti ulkomaankaupassa ja iso osa ulkomaanmerenkulusta hoidettiin heidän isoilla aluksillaan kuten koggeilla. Näiden rinnalla suomalaiset purjehtivat myös omilla aluksillaan aina Lyypekkiin asti vaikka kotimaan laivureiden purjehdusmatkojen pääkohteina olivatkin kotimaan satamat, Tukholma ja Tallinna.

1600-luvulla Itämeren ja myös Suomen merenkulussa mahtiasemaan nousi Hollanti ja hollantilaisten laivanvarustajien isot kauppalaivat. Näistä tunnetuin alustyyppi oli kolmimastoinen flöitti. Hollantilaisilla, ruotsalaisilla ja osin myös suomalaisten laivanvarustajien omistamilla aluksilla vietiin tuhansia tynnyreitä tervaa. Suomessa poltettua tervaa tarvittiin Euroopan merivalloissa muun muassa laivanrakennuksen raaka-aineeksi. Tervakauppaa hallitsi Ruotsissa Tukholman suurkauppiaiden hallitsema tervakomppania. Iso osa tervasta vietiin Tukholman kautta, josta syntyi tunnettu termi Tukholman terva.

Suomesta vietiin kauppalaivoilla aina 1800-luvulle asti metsästä saatuja ja jalostettuja tuotteita kuten tervaa ja lautoja. Tärkein laivoilla Suomeen tuotu aine oli suola. Sen lisäksi lasteina oli muun muassa mausteita ja kankaita. Tavaroiden lisäksi monet kulttuurivaikutteet levisivät merenkulun ja erityisesti merenkulkijoiden välityksellä Keski-Euroopasta Suomeen.

Suomalaisten oma laivanvarustus oli vähäistä 1700-luvun puoliväliin saakka, jolloin kaupunkien varakkaat kauppiaat ryhtyivät hankkimaan entistä enemmän isoja valtamerialuksia. Näillä kuljetettiin alusten omistajien ostamia ja myymiä tuotteita, mutta vähitellen niillä kuljetettiin myös muiden lasteja maailman kaikilla merillä. Vuonna 1769 ensimmäinen suomalainen kauppalaiva ylitti Atlantin ja vuosina 1845-47 pietarsaarelainen fregatti Hercules kiersi ensimmäisenä suomalaisena laivan maailman ympäri.

Suurten valtamerialusten lisäksi Suomen merenkulussa käytettiin runsaasti pienempiä, talonpoikien omistamia aluksia. Näillä kuljetettiin talonpoikien tuottamia tavaroita rannikolla ja myös Tukholmaan ja Viroon. Myöhemmin purjehdus Pietariin oli erittäin merkittävää. 1860-luvulla myös talonpoikien omistamilla aluksilla sai purjehtia Itämeren ulkopuolelle.

Suomen merenkulussa purjelaivat säilyivät pitkään käytössä sen takaaman riittävän kannattavuuden takia. Vielä 1930-luvulla suomalaiset ja erityisesti ahvenanmaalaiset laivanvarustajat käyttivät usein käytettyinä ostamiaan valtamerilaivoja viljan kuljetukseen Australiasta Eurooppaan. Isojen laivojen rinnalla Itämeren liikenteessä käytettiin paljon pienempiä kaljaaseja ja jahteja aina 1960-luvulle asti.

Tekniikan kehittymisen myötä purjelaivat korvattiin jo 1800-luvulla osin höyrylaivoilla. Suomen ensimmäinen höyrylaiva, Ilmarinen aloitti liikennöinnin Saimaalla vuonna 1833. Jo sitä ennen ruotsalaisia höyrylaivoja oli käynyt Helsingissä. Höyrylaivaliikenne kasvoi 1800-luvun lopulla ja niillä ryhdyttiin harjoittamaan säännöllistä linjaliikennettä. Suurimmaksi höyrylaivavarustamoksi kehittyi vuonna 1883 perustettu Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö.

Suomen itsenäistyttyä laivanvarustajat ostivat runsaasti käytettyjä höyrylaivoja, joita käytettiin linjaliikenteen lisäksi kaikenlaisessa satunnaisessa liikenteessä. Toisen maailmansodan jälkeen vanhojen ja huonokuntoisten höyrylaivojen tilalle ryhdyttiin hankkimaan uusia moottorikäyttöisiä laivoja. Merenkulussa suuri muutos oli RoRo-alusten käyttöönotto 1960-luvun lopulta lähtien. Niissä lasti kuljetettiin konteissa ja laivaan ajettavissa rekka-autoissa. http://www.raumansaaristokuljetus.fi/merenkulku/suomalainenmerenkul...

Lähde Suomen merimuseo http://www.kansallismuseo.fi/fi/suomen-merimuseo

Lähteitä

Suomen Sukututkimusseura http://www.genealogia.fi/hakem/merimiehet/indexs.htm