Tämä projekti on keskeneräinen!

Kartanokylästä karjalaiskyläksi

Ensimmäiset merkit vanjärveläisestä asutuksesta ovat kivikaudelta, Litorinameren rantakallioilta. Läheltä Vanjärven kartanoa, Vanjoen molemmin puolin, on löydetty seitsemän kiinteää muinaisjäännöstä.

Historiallisena aikana Vanjärvi oli vuosisatoja kartanokylä. 1500-luvulla kartanonmäellä sijaitsi viitisen torppaa, 1800-luvulla kylässä oli torppia jo yli kaksikymmentä. Kartanomiljöö on säilynyt keskellä kylää. Laamanni Adolf Linderin rakennuttaman uusklassisen päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Carlo Bassi vuonna 1807. Metsänrajassa kartanon pohjoispuolella kohoaa kaksi harmaakivistä rakennusta, talli ja viljamakasiini. Säilynyt on lisäksi mm. työväen asuintaloja, sauna, aitta ja tiilinen navetta.

Kartanon omisti pitkään (1729-1923) kuuluisa Linderin suku. Kamariherra Hjalmar Linder oli varatuomari ja suurmaanomistaja, joka tunnetaan Etelä-Suomen teollistajana, humaanina työnantajana ja avokätisenä hauskanpitäjänä. Omistipa hän Suomen ensimmäiseksi uumoillun autonkin, Mercedes Simplexin vuosimallia 1902. Vanjärvellä hän jäi historiaan perustettuaan kansakoulun vuonna 1902 järven pohjoispuoliselle mäelle.

Kokonaan uusi aika Vanjärvelle koitti sotien jälkeen, kun Karjalasta evakuoitua väestöä asutettiin kylään. Tuolloin Kymi-yhtiön omistamista kartanon maista muodostettiin noin 80 asutustilaa. Asutettu väestö tuli Heinjoelta ja Viipurin maalaiskunnasta. Kyseessä oli Suomen suurimpia yhtenäisiä asutuskyliä, ja siksi Vanjärvi on saanut lempinimen ”Suomen karjalaisin kylä”. Karjalaisuudesta on tullut pysyvästi merkittävä osa kylän olemusta ja identiteettiä.

Pienen kylän saatua kertaheitolla valtavasti uusia asukkaita uusi koulu tuli tarpeeseen. Tiilinen koulu keskellä kylää vihittiin käyttöön 6.12.1952. Koulu oli niin moderni, että siihen kävi tutustumassa ulkomaalaisia arvovieraita. Opettajilla oli oma asuntolansa pihapiirissä – rivitalossa, jossa päiväkoti nykyisin toimii – ja koulua ympäröi upea puutarha. Vanjärven koulu valittiinkin 1970-luvulla Suomen kauneimmaksi.

Maaseudun rakennemuutos näkyi tietysti Vanjärvelläkin. Maataloustyötä ei koneistumisen vuoksi riittänyt entiseen tapaan, oli etsiydyttävä muihin töihin. Viimeistään EU:hun siirtymisen myötä useimmat pientilalliset luopuivat karjasta. Uudempi kehitys täällä metropolimaaseudulla näyttää kuitenkin hyvin toisenlaiselta kuin ”syvemmällä” Suomessa. Maaseutukylä kouluineen ja päiväkoteineen lähellä pääkaupunkia houkuttaa asuinpaikkana, ja väkimäärä lisääntyy.

Vanjärven Kylä

Vanjärven kartano

Vanjärven kartano lukuisine rakennuksineen on kuulunut useammille suvuille, tunnetuin näistä on ollut Linderin suku, joka on omistanut kartanon maineen vuodesta 1749 vuoteen 1923.

Tunnetuin yksittäinen omistaja on ollut kamariherra Hjalmar Linder (1895-1918)

Kartano on ollut suurin työnantaja Vanjärven alueella. Kartanon maa-alueista on lohkottu useita maatiloja ja asuinrakennuksien tontteja.

Vanjärven kartanon nykyisen päärakennuksen on suunnitellut Charles (Carlo) Bassi, joka toimi Suomessa valtakunnallisen indententtikonttorin johtajana sen aloittaessa toimintansa 1810

Kartano rakennus on valmistunut 1820.

Arkkitehti Bassi on suunnitellut myös Vihdin nykyisen kirkon vuonna 1822.

Kartanolla on ollut juokseva kylmä vesi, joka on ollut hyvin harvinainen ylellisyys rakennuksissa.

Vanha vesipumppaus asema on vielä jäljellä Kartanonmäellä, samoin vanhat puutukeista tehdyt vesiputket kulkevat maassa kartanolle.

Kamariherra Hjalmar Linder lahjoitti 1902 kartanon maa-alueella Tammimäeltä tilat uudelle koulurakennukselle. Tämän vanhan koulurakennuksen perustukset ja kellarirakennus on edelleen nähtävissä Tammimäellä.

Vanjärvellä on toiminut koulu aina tuosta vuodesta 1902 alkaen.

• Pietilä
• Jacola
• Gröndahl torppa
• Mäkilä torppa
• Savickala torppa

Wuohenoja torppa

Yli Vuohenoja

Ali Vuohenoja

Sandbacka torppa (Kivimäki)

Yli Kivimäki

Ali Kivimäki

• Krog torppa
• Fredricsberg torppa
• Lautanpää torppa
• Lerbacka torppa
• Myllymäki torppa
• Stenkulla torppa
• Kiviriutta torppa
• Högbacka torppa
• Sillanpää torppa
• Kistola torppa

Tämä kylä-tason Geni-projekti aloitettiin 24.11.2019 kokoamaan Vanjärven Geni-profiilit ja kylän historiaa.

Vihdin paikkakuntaprojekti

Vanjärvi kuuluu Vihdin kuntaan ja Uudenmaan lääniin

Uudenmaan projekti

Tämä on alaprojekti ylätasolle Suomi ja Karjala jonka sivuilta löydät ohjeet sekä linkkejä muihin projekteihin.

Lue huolellisesti suomalaiset sukututkimuksen käytännesäännöt

Lähteitä

• Vihti Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Vihti
• Vihti Hiskissä - http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk CMD=SRK&ID=622&TYPE=HTML&LANG=FI
• Vihdin kunnan verkkosivu - http://www.vihti.fi/
• Vihdin historiaa - http://www.vihti.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/museo/vihdin-historiaa/
• Vihdin seurakunnan digiarkisto - http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=248039.KA