Tämä projekti on keskeneräinen!

Kourlan rälssisäterin vaiheet

Kustaa Vaasan aikana, 1500-luvun puolivälissä, sen omisti Klaus Henri­kinpoika, jolla oli kolme poikaa: Kaarle, Martti ja Lindved. Kaksi viimemainittua olivat ratsumestareita. Lindved aateloitiin v. 1602, hän kutsui itseään Hästesko af Måla. Kaarle Klaunpoika omisti Kourlan ja Suontaan Hovin. Jaakko Kaarlenpoika otti setänsä nimen ja vaakunan, kun hänet aateloitiin v. 1640, ja nimekseen hän otti Hästesko-Fortuna.

Perimätiedon mukaan oli kuningas Kustaa II Adolfin hevonen taiste­lussa haavoittunut kavioon, ja Jaakko Kaarlenpoika Skoo oli antanut kuninkaalle oman hevosensa ja sanonut: "Onni osuu mieheen luodin sattuessa hevosenkenkään!"

Jo Kustaa II Adolf oli lahjoittanut Jaakko Kaarlenpoika Skoolle alueita Vihdistä, ja Kristiina-kuningatar lahjoitti lisää maa-alueita v. 1649, m.m. Kourlan. Jaakko Hästeskoo-Fortuna puolestaan lahjoitti Vihdin kirkolle alttarin, hopeakalkin ja messuliinan. Koko elinaikansa Jaakko Kaarlen­poika kuitenkin käytti vanhaa sukunimeään Skoo samoin kuin hänen poikansa Lorenzkin. Jaakko Kaarlenpoika kuoli v. 1652.

Jaakko Kaar­len­pojan jälkeen Kourla siirtyi korpraali Kaarle Jaakon­poika Hästes­koolle. Tämän vaimon Margareta Kjörningin äiti oli Anna, Martti Klaunpoika Hästeskoon tytär. Margareta omisti leskenä ollessaan Kour­lan. Seuraava­na isäntänä mainitaan Kaarlen ja Margaretan poika, luut­nantti Lorenz Hästeskoo, mutta hän oli muuttanut Kaarle XII:n sotien aikana Ruotsiin. Kappalainen Juho Oxenius sekä vuokraaja Filip Fors­man hoitivat taloa.

Lorenzin poika Johan Adolf Hästeskoo otti Kourlan ison vihan päätyttyä, mutta se oli hyvin rappiolla. Johan Adolf myi sen kornetti B.J. Brunowille, mutta tämän oli luovuttava talosta, sillä kapteeni Johan Wenzel Rotkirch oli naimisissa Lorenz Hästeskoon tyttären eli Johan Adolfin sisaren, Barbro Kristinan kanssa. (Soikkeli, 1929, s. 401 - 406).

Eeva Tuurna kertoi Barbro Christina Hästeskoo-Fortunan tarinan, tietojen hän kertoi olevan peräisin Porvoon pitäjän historiasta. Barbro Christina syntyi Kourlassa v. 1698 ja jäi äidistään orvoksi vuoden ja isästään seitsemän vuoden vanhana. Hänet naitettiin 11-vuotiaana upsee­rille, joka kaatui suuressa Pohjan sodassa ja 13-vuotiaana hän oli jo leski. Hän joutui Siperiaan, missä oppi kansanparantajalta silmäsairauksi­en parantamista. Vuonna 1721 hän meni uudelleen naimisiin Johan Wenzel Rotkirchin kanssa ja muutti välillä Porvooseen, mutta tuli takaisin Vihtiin pojanpojan, Anders Gustav Rotkichin luo Härkälään. Barbro Christina tunnettiin laajalti hyvänä silmäsairauksien parantajana.

Vuonna 1755 Johan Wenzel Rotkirch myi Kourlan vävylleen, kornetti Lars Lindecrantzille. Tämän leski Sofia Kristina Rotkirch myi edelleen Kourlan veljelleen Adolf Magnus Rotkirchille v. 1731 ja meni naimisiin Olkkalan eversti Karl Ekestubben kanssa. Vuonna 1768 Kourlan lunasti Adolf Magnus Rotkirchin lanko, majuri Carl Fredrik Toll, jonka toinen vaimo oli Anna Margereta Rotkirch, Adolf Magnuksen sisar. Anna Margareta kuoli vuonna 1770. Tästä avioliitosta jäi viisi lasta. Tollilla oli yhteensä 19 lasta kolmesta avioliitosta.

Kapteeni Gustaf Johan Toll , syntynyt v. 1752, Karl Fredrikin poika hänen ensimmäisestä avioliitostaan, tuli Kourlan isännäksi v. 1789 osittain perinnön, osittain oston kautta. Majuri Karl Henrik Toll, synty­nyt v. 1779, joutui ilmeisesti konkurssiin, koska Kourla myytiin kon­kurssihuutokaupassa v. 1836 professori Gustav Gabriel Hällströmille. Tähän loppui Toll-suvun tarina Kourlassa. (Hipping, 1965, s. 19 - 23). Heidän muistokseen jäi Kourlaan hautakappeli, jonka Carl Fredrik Tollin kolmas vaimo Catherine Charlotte Svedenmark pystytti ja toivoi itsekin saavansa sieltä leposijansa. Hän oli tunnettu kirjallisuuden harrastukses­taan ja oli varmaan erityisen kiintynyt Kourlan kartanoon.

Tollien hautakappelista on monia tarinoita. Erään mukaan pantiin kultainen miekka jonkun Tollin arkkuun turvaksi viimeiselle matkalle, mutta myöhemmin rosvot murtautuivat hautaan ja varastivat kallisarvoi­sen miekan. On kuitenkin hyvin vähän luultavaa, että yksikään Toll olisi omistanut kokonaan kultaista miekkaa, kahvassa on ehkä kimallellut jokin koriste, joka on pannut kansan mielikuvituksen liikkeelle.

Mylläri Nordström oli ollut mukana, kun hauta v. 1906 tutkittiin siellä tehdyn ilkivallan jäljiltä. Nordström oli tiennyt kertoa, että eräs Toll-suvun fröökinä oli ottanut kappelin avaimen mukanaan matkustaes­saan Skooneen, ja sinne se oli hävinnyt. Kerran sitten eräs toinen Toll-sukuinen tahtoi päästä hautakammioon, joten oli särjettävä ovi. Hauta jäi pitkäksi aikaa lukitsematta ja kartanon torpparit alkoivat pitää siellä työkalujaan. Kun kappelia tarkemmin tutkittiin, havaittiin, että arkkuja oli revitty auki, Carl Fredrik Tollin sormesta oli varastettu kultainen sormus eikä miekkaakaan enää löydetty. Mylläri Nordström oli kertonut, että ruumiit olivat palsamoituina hyvin säilyneet, vain yksi oli pahoin "pöllävynny", ehkä aseenkantajan ruumista ei ollut palsamoitu.

Nälkävuosiin 1880-luvulla liittyy tarina siitä, kuinka nälkäiset kerjä­läislaumat vaelluksellaan luulivat hautakappelia kartanon vilja-aitaksi, syöksyivät sisään ja aikoivat ryöstää viljan aitasta, mutta löysivätkin vainajia. Itkien ja kauhusta huutaen he saivat yhtä nälkäisinä jatkaa surullista vaellustaan. (Onni Halla: Vihdin kirja, 1969, s. 63 - 66).

Vähän iloisempaakin tarinaa kerrotaan, ei ole tietoa, onko kyseessä Carl Fredrik, Gustaf vai Carl Henrik Toll. Nykyisin ehkä sanottaisiin, ettei tämän Tollin älykkyysosamäärällä olisi aivan Mensaan päästy (= huip­puälykkäitten klubiin). Tuo Toll oli näet kuullut, kuinka näppä­rästi Frei-niminen mies oli kosinut (Toll = hullu ja Frei = vapaa): "Wollen Sie Frei werden oder frei bleiben?", suomeksi: "Tahdotteko tulla Vapaaksi vai pysyä vapaana?" Toll siis lainasi kysymystä: "Wollen Sie Toll werden oder toll bleiben?" eli "Tahdotteko tulla Hulluksi vai pysyä hulluna?" Ilmeisesti kosittava tahtoi tulla Tolliksi, koska sen nimisiä vaimoja ja jälkeläisiä oli riittämiin! (Kasku kuultu Eeva Tuurnal­ta, joka puolestaan on sen v. 1937 kuullut itseltään J.K.Paasikiveltä, historialliset tiedot: Hipping, 1965, s. 19 - 23).
Kourlan päärakennus rakennettiin Carl Henrik Tollin aikana v. 1825. Konkurssihuutokaupasta tilan osti v. 1836 Olkkalan omistaja Gustaf Gabriel Hällström, joka oli Suomen huomattavimpia luonnontutkijoita. Hän oli erikoistunut kvantitatiiviseen fysiikkaan, oli ensin professorina Turussa, sitten Helsingin yliopistossa, oli Suomen Talousseuran innok­kaimpia jäseniä, oli perustamassa Helsingin tiedeseuraa ja oli useaan otteeseen Helsingin yliopiston rehtorina. Hänen ansioittensa tähden hänen lapsensa korotettiin v. 1830 aatelissäätyyn. Vuonna 1860 Gustaf Edvard af Hällström osti veljiensä osuuden, mutta möi koko Kourlan v. 1863 veljelleen, maisteri Gustaf Alfredille. Tämä kuoli v. 1899 ja Kourla siirtyi hänen vanhimmalle pojalleen Gustaf Emil af Hällströmille.

Maanviljelysneuvos Emil af Hällströmin pojan, Eljaksen, oli tarkoitus ottaa kartanot haltuunsa, mutta punakaartilaiset ampuivat hänet Kourlan portaille 31.1.1918 ammuttuaan juuri sitä ennen kartanoitten konttoristin Edvin Holmströmin. Minulle on kerrottu, että Eljasta oli varoitettu, pyydetty lähtemään karkuun, mutta hän oli sanonut, ettei hänen tarvitse pelätä, kun ei ole tehnyt ketään kohtaan väärin. Punakaartilaisosasto ei ollut vihtiläisosasto, vaan jostain naapurikunnasta. Seuraavana päivänä surmattiin hyvin epäinhimillisellä tavalla karjanhoitaja Viljo Vanhala Ahmoon työväentalolla. Henkensä menetti myös Nurkin poika Arvo, joka ammuttiin Vihdin kirkolla, maantiellä 17.2.1918.

Tällaisten tapausten jälkeen tahtoivat af Hällströmit myydä tilansa irtaimistoineen ja laitoksineen. Tilojen kokonaispinta-ala oli 4500 ha. Johtaja Arvid Andersson, varatuomarit Gustaf Walden ja John Grenman perustivat Oy Olkkala Ab:n ja kauppa tehtiin Helsingissä 9.8.1918. Myyjinä olivat Emil ja Anni af Hällström, ostajien puolesta kauppakirjan allekirjoitti Arvid A. Andersson. Hinta oli 8 000 000 mk.

Tämä kylä-tason Geni-projekti aloitettiin 29.11.2019 kokoamaan Kourlan Geni-profiilit ja kylän historiaa.

Vihdin paikkakuntaprojekti

Kourla kuuluu Vihdin kuntaan ja Uudenmaan lääniin

Tämä on alaprojekti ylätasolle Suomi ja Karjala jonka sivuilta löydät ohjeet sekä linkkejä muihin projekteihin.

Lue huolellisesti suomalaiset sukututkimuksen käytännesäännöt

Lähteitä

• Vihti Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Vihti
• Vihti Hiskissä - http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk CMD=SRK&ID=622&TYPE=HTML&LANG=FI
• Vihdin kunnan verkkosivu - http://www.vihti.fi/
• Vihdin historiaa - http://www.vihti.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/museo/vihdin-historiaa/
• Vihdin seurakunnan digiarkisto - http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=248039.KA