Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Edla Maria Axelsson (1863 - d.)
    Vihti rippikirja 1861-1867 (AP_II I Aa:24) Sivu 746 Suontaka Öfra Knuutila Grönkulla ; SSHY / Viitattu 25.04.2024 Vihti rippikirja 1861-1867 (AP_II I Aa:24) Sivu 641 Sallmis Fredriksgård Ånäs ; SSHY /...
  • Amalia Fredrika Axelsson (1871 - d.)
    Vihti rippikirja 1868-1877 (AP_II I Aa:26) Sivu 613 Salmi Fredriksgård Ånäs torp ; SSHY / Viitattu 25.04.2024 Vihti rippikirja 1878-1887 (AP_II I Aa:28) Sivu 587 Salmi, Fredriksgård Ånäs ; SSHY / Viit...
  • Karl Emil Axelsson (1866 - d.)
    Vihti rippikirja 1861-1867 (AP_II I Aa:24) Sivu 641 Sallmis Fredriksgård Ånäs ; SSHY / Viitattu 25.04.2024 Vihti rippikirja 1868-1877 (AP_II I Aa:26) Sivu 613 Salmi Fredriksgård Ånäs torp ; SSHY / Vii...
  • Johan Fredrik Axelsson (1857 - d.)
    Nurmijärvi syntyneet 1832-1860 (MKO19-26 I C:4) 1857 ; SSHY / Viitattu 25.04.2024 Vihti rippikirja 1861-1867 (AP_II I Aa:24) Sivu 746 Suontaka Öfra Knuutila Grönkulla ; SSHY / Viitattu 25.04.2024 Vih...
  • Frans Gustaf Axelsson (1861 - d.)
    Vihti rippikirja 1861-1867 (AP_II I Aa:24) Sivu 746 Suontaka Öfra Knuutila Grönkulla ; SSHY / Viitattu 25.04.2024 Vihti rippikirja 1861-1867 (AP_II I Aa:24) Sivu 641 Sallmis Fredriksgård Ånäs ; SSHY /...

Projekti perustettu 15.09.2017

Vihti (ruots. Vichtis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.

  • Vihdin kylät (Hiskin mukaan)

Haapkylä, Härkälä, Härköilä, Härtsilä, Hulttila, Hynnälä, Irjala , Jättölä (Jättöilä), Kaharla, Kaukola (Kaukoila), Kauppila, Kirvelä, Koikkala, Korppila, Kotkaniemi, Kourla , Köykkälä, Lahnus, Lahti, Lankila, Leppärlä, Lusila, Maikkala , Merramäki, Niemenkylä, Niemi, Niuhala, Ojakkala, Olkkala , Ollila, Oravala, Pääkslahti , Pakasela, Palajärvi, Pappila, Pietilä, Ruskela, Salmi, Selki, Siipoi(Siippoo), Suksela, Suontaka, Taipale, Tarttila, Tervalampi, Torhola, Tuohilampi, Vähäkylä (Vääkylä), Vanhala, Vanjärvi , Vanjoki, Veikkola, Vihtijärvi (Vihtjärvi)

Vihdin historiaa

Vihdin suurin järvi on Hiidenvesi, joka on yhteydessä mereen Lohjanjärven ja Karjaanjoen eli Mustionjoen kautta. Se on ollut aikoinaan merkittävä kulkureitti Hämeeseen. Varhaisin tunnettu ihmisen toiminta Vihdissä sijoittuu kivikaudelle ja erityisesti Hiidenveden sekä Vanjärven ympäristöön. Seutu on kuitenkin ollut verrattain harvaan asuttua ja mahdollisesti ajoittain autiota.

Vanhimmat kirjalliset merkinnät Vihdistä ovat vuodelta 1433, mutta seurakunnan perustamisen ajankohtana pidetään vuotta 1507, jolloin ensimmäinen tunnettu kirkkoherra nimitettiin. Näihin aikoihin rakennettiin myös seurakunnan kirkko, Pyhän Birgitan kirkko, ja perustettiin pitäjän ensimmäiset säteritilat. 1700-luvulle tultaessa vanha kirkko oli rapistunut ja käynyt liian pieneksi. Sitä korvaamaan rakennettiin nykyinen Vihdin kirkko 1772.

Nykyisen Karkkilan alue (entinen Pyhäjärvi Ul.) oli osa Vihdin seurakuntaa vuoteen 1861, minkä jälkeen 1867 perustetulla Vihdin kunnalla oli nykyiset rajansa. 1800-luvun kansallisaatteen yhteydessä perustettiin Vihdin ensimmäinen kirjasto 1851 ja ensimmäinen kansakoulu 1873.

Sahatoiminta ja pienteollisuus lisääntyivät Vihdissä 1800-luvulta lähtien. Vuonna 1845 nykyisen Vihdin alueella oli viisi erioikeuksia nauttivaa sahaa. Kahden tärkeän teollisuuskylän välille rakennettiin 1912 Ojakkalan-Olkkalan rautatie. Näiden kylien yritykset valmistivat tai louhivat 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa esimerkiksi sahatavaraa, lasia, tiiliä, vaneria ja kalkkikiveä. Sotien jälkeen Vihdin alueelle asutettiin paljon evakoita.

Projekti perustettu 15.09.2017

Vihti (ruots. Vichtis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.

  • Vihdin kylät (Hiskin mukaan)

Haapkylä, Härkälä, Härköilä, Härtsilä, Hulttila, Hynnälä, Irjala , Jättölä (Jättöilä), Kaharla, Kaukola (Kaukoila), Kauppila, Kirvelä, Koikkala, Korppila, Kotkaniemi, Kourla , Köykkälä, Lahnus, Lahti, Lankila, Leppärlä, Lusila, Maikkala , Merramäki, Niemenkylä, Niemi, Niuhala, Ojakkala, Olkkala , Ollila, Oravala, Pääkslahti , Pakasela, Palajärvi, Pappila, Pietilä, Ruskela, Salmi, Selki, Siipoi(Siippoo), Suksela, Suontaka, Taipale, Tarttila, Tervalampi, Torhola, Tuohilampi, Vähäkylä (Vääkylä), Vanhala, Vanjärvi , Vanjoki, Veikkola, Vihtijärvi (Vihtjärvi)

Vihdin historiaa

Vihdin suurin järvi on Hiidenvesi, joka on yhteydessä mereen Lohjanjärven ja Karjaanjoen eli Mustionjoen kautta. Se on ollut aikoinaan merkittävä kulkureitti Hämeeseen. Varhaisin tunnettu ihmisen toiminta Vihdissä sijoittuu kivikaudelle ja erityisesti Hiidenveden sekä Vanjärven ympäristöön. Seutu on kuitenkin ollut verrattain harvaan asuttua ja mahdollisesti ajoittain autiota.

Vanhimmat kirjalliset merkinnät Vihdistä ovat vuodelta 1433, mutta seurakunnan perustamisen ajankohtana pidetään vuotta 1507, jolloin ensimmäinen tunnettu kirkkoherra nimitettiin. Näihin aikoihin rakennettiin myös seurakunnan kirkko, Pyhän Birgitan kirkko, ja perustettiin pitäjän ensimmäiset säteritilat. 1700-luvulle tultaessa vanha kirkko oli rapistunut ja käynyt liian pieneksi. Sitä korvaamaan rakennettiin nykyinen Vihdin kirkko 1772.

Nykyisen Karkkilan alue (entinen Pyhäjärvi Ul.) oli osa Vihdin seurakuntaa vuoteen 1861, minkä jälkeen 1867 perustetulla Vihdin kunnalla oli nykyiset rajansa. 1800-luvun kansallisaatteen yhteydessä perustettiin Vihdin ensimmäinen kirjasto 1851 ja ensimmäinen kansakoulu 1873.

Sahatoiminta ja pienteollisuus lisääntyivät Vihdissä 1800-luvulta lähtien. Vuonna 1845 nykyisen Vihdin alueella oli viisi erioikeuksia nauttivaa sahaa. Kahden tärkeän teollisuuskylän välille rakennettiin 1912 Ojakkalan-Olkkalan rautatie. Näiden kylien yritykset valmistivat tai louhivat 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa esimerkiksi sahatavaraa, lasia, tiiliä, vaneria ja kalkkikiveä. Sotien jälkeen Vihdin alueelle asutettiin paljon evakoita.

Projekti perustettu 15.09.2017

Vihti (ruots. Vichtis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.

  • Vihdin kylät (Hiskin mukaan)

Haapkylä, Härkälä, Härköilä, Härtsilä, Hulttila, Hynnälä, Irjala , Jättölä (Jättöilä), Kaharla, Kaukola (Kaukoila), Kauppila, Kirvelä, Koikkala, Korppila, Kotkaniemi, Kourla , Köykkälä, Lahnus, Lahti, Lankila, Leppärlä, Lusila, Maikkala , Merramäki, Niemenkylä, Niemi, Niuhala, Ojakkala, Olkkala , Ollila, Oravala, Pääkslahti , Pakasela, Palajärvi, Pappila, Pietilä, Ruskela, Salmi, Selki, Siipoi(Siippoo), Suksela, Suontaka, Taipale, Tarttila, Tervalampi, Torhola, Tuohilampi, Vähäkylä (Vääkylä), Vanhala, Vanjärvi , Vanjoki, Veikkola, Vihtijärvi (Vihtjärvi)

Vihdin historiaa

Vihdin suurin järvi on Hiidenvesi, joka on yhteydessä mereen Lohjanjärven ja Karjaanjoen eli Mustionjoen kautta. Se on ollut aikoinaan merkittävä kulkureitti Hämeeseen. Varhaisin tunnettu ihmisen toiminta Vihdissä sijoittuu kivikaudelle ja erityisesti Hiidenveden sekä Vanjärven ympäristöön. Seutu on kuitenkin ollut verrattain harvaan asuttua ja mahdollisesti ajoittain autiota.

Vanhimmat kirjalliset merkinnät Vihdistä ovat vuodelta 1433, mutta seurakunnan perustamisen ajankohtana pidetään vuotta 1507, jolloin ensimmäinen tunnettu kirkkoherra nimitettiin. Näihin aikoihin rakennettiin myös seurakunnan kirkko, Pyhän Birgitan kirkko, ja perustettiin pitäjän ensimmäiset säteritilat. 1700-luvulle tultaessa vanha kirkko oli rapistunut ja käynyt liian pieneksi. Sitä korvaamaan rakennettiin nykyinen Vihdin kirkko 1772.

Nykyisen Karkkilan alue (entinen Pyhäjärvi Ul.) oli osa Vihdin seurakuntaa vuoteen 1861, minkä jälkeen 1867 perustetulla Vihdin kunnalla oli nykyiset rajansa. 1800-luvun kansallisaatteen yhteydessä perustettiin Vihdin ensimmäinen kirjasto 1851 ja ensimmäinen kansakoulu 1873.

Sahatoiminta ja pienteollisuus lisääntyivät Vihdissä 1800-luvulta lähtien. Vuonna 1845 nykyisen Vihdin alueella oli viisi erioikeuksia nauttivaa sahaa. Kahden tärkeän teollisuuskylän välille rakennettiin 1912 Ojakkalan-Olkkalan rautatie. Näiden kylien yritykset valmistivat tai louhivat 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa esimerkiksi sahatavaraa, lasia, tiiliä, vaneria ja kalkkikiveä. Sotien jälkeen Vihdin alueelle asutettiin paljon evakoita.