Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Matti Samuelinpoika (1789 - 1856)
    Petäjävesi > rippikirja, 1825-1836 > 56: Surma Aho, Palomäki torp (1825-26) Petäjävesi > rippikirja, 1825-1836 > 81: Kuitula (1827-31) Petäjävesi > rippikirja, 1825-1836 > 74: Foudinmäki (1833)
  • Lisa Bothlin (1793 - 1837)
    Petäjävesi > rippikirja, 1825-1836 > 56: Surma Aho, Palomäki torp (1825-26) Petäjävesi > rippikirja, 1825-1836 > 81: Kuitula (1827-31) Petäjävesi > rippikirja, 1825-1836 > 74: Foudinmäki (1833-34)
  • Juho Joosepinpoika Linkman (1868 - d.)
    Itsellinen, torikauppias?, mäkitupalainen Lapsia: Juho Oskar 1/8 1892 Juho Oskari Linkman Elsa 3/6 1895 Private Walter 30/4 1897 † 13/8 1908 Valtteri Linkman Viktor 14/12 1898 †...
  • Esa Eliaanpoika (1788 - 1864)
    Muuttanut Petäjävedeltä 5.6.1810. Mennyt naimisiin Uuraisten Piesalan Muuraismäen isännän Elias Antinpojan lesken Riitta Matintyttären, s. 1773 kanssa. Uurainen > rippikirja, 1807-1820 > 17: N:o 5 Pj...

Tervetuloa Petäjäveden sukupuuhun!

Petäjävesi sukupuu on nimensä mukaisesti koko paikkakunnan sukupuu. Se muodostuu petäjävetisten osuudesta Genin maailman sukupuussa. Projektin tarkoituksena on koota Petäjävedestä tutkimuskohteena kiinnostuneet sukututkimuksen harrastajat yhdeksi verkostoksi ja lisätä petäjävetisten henkilöprofiilit sukupuuhun niin, että ne muodostavat yhden kokoelman niin sukututkimuksen kuin muunkin mikrohistoriaharrastuksen tueksi.

Projektin toimintaperiaatteista

Jos sinulla on juuria Petäjävedellä, olet muusta syystä kiinnostunut paikkakunnan sukuhistoriasta tai vain hallinnoit petäjävetisten Geni-profiileja, liity projektimme jäseneksi valitsemalla Geniin kirjautuneena tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin. Projektin jäsenenä saat liitettyä hallinnassasi olevat profiilit suoraan projektiin. Kun perustat Geniin uusia Petäjävedellä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja/tai sinne haudattujen henkilöiden profiileja, toivoisimme, että samalla lisäisit ne projektiin. Yksi tapa lisätä profiili projektiin on valita profiilisivulta Toiminnot > Lisää projektiin. Voit hyväksyä myös uusia yhteistyökumppaneita. Liittymispyynnöt tulevat kaikille projektin jäsenille, ja kuka tahansa heistä voi hyväksyä pyynnön.

Haluamme projektissamme kiinnittää erityistä huomiota tiedon laatuun ja lähdetietojen näkyvyyteen. Toivomuksena on, että projektiin liitettäviin profiileihin liitettäisiin sellaiset lähdetiedot, joista muut käyttäjät pystyvät yksiselitteisesti tunnistamaan profiilihenkilön henkilöllisyyden. Kun käyt projektiin tai profiiliin liittyvää keskustelua, muistathan, että keskustelut ovat julkisia. Projektissa toimitaan lakia ja hyviä tapoja noudattaen. Muista yksityisyyden suojan kunnioittaminen. Siitä kerrotaan enemmän Suomalaisten käyttäjien portaalin projektisivulla. Tekijänoikeuksia tulee kunnioittaa viittauskäytännöllä. Tarkempaa ohjeistusta löydät Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme -alueprojektin projektisivulta ja ohjekuvista. Liitythän myös Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme -alueprojektiin sekä Suomi ja Karjala -pääprojektiin.

Petäjävesi lyhyesti

Petäjävesi, entinen Kuivasmäki, perustettiin vuonna 1728 ruokoushuonekunnaksi Jämsän seurakuntaan. Vuonna 1779 siitä tuli kappeliseurakunta ja vuonna 1856 se siirrettiin Jyväskylän seurakunnan (maaseurakunnan) kappeliksi. Itsenäinen seurakunta Petäjävedestä tuli vuonna 1856.

Petäjäveden kirkonarkistoista tuhoutui vanhin aineisto pappilan palossa 29.12.1845. Historiakirjojen kaikki sarjat alkavat vuodesta 1801 ja rippikirjat vuodesta 1825. Joitain perukirjoja on seurakunnan arkistossa jo vuodesta 1778 alkaen.

Petäjävesi on kuuluisa vanhasta kirkostaan, joka on UNESCO:n maailmanperintö kohde. Kirkko rakennettiin Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla vuosien 1763-62 aikana ja vuonna 1821 Leppäsen pojanpoika Erik Leppänen rakensi kellotapulin. Uuden kirkon valmistumisen myötä 1879 rakennettu nykyinen Vanha kirkko entisen vanha kirkko poistui käytöstä.

Petäjävedellä Kintaudella sijaitsee nykyisin Helsingin Rauta Oy:n omistama Koskensaaren naulatehdas, joka on Keski-Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti ja yhä toimiva teollisuuslaitos. Koskensaaren tehdasmiljöön rakennukset ovat pääosin rakennettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Rakennuksien suunnittelijoita ovat muun muassa Eliel Saarinen ja Väinö Vähäkallio.

Petäjäveden kylät

Kintaus, Ylä-Kintaus, Pengerjoki, Metsäkulma, Kuivasmäki, Heikkilänperä, Töysänperä, Kukkaro

Petäjäveden naapurikunnat

Jämsä, Jyväskylä, Keuruu, Multia, Uurainen

Petäjävesi lähteissä

Suomen Sukututkimusseuran historiakirjojen hakuohjelma Hiski: http://hiski.genealogia.fi/hiski/8h3ky9?fi+0393
Suomen sukuhistoriallinen yhdistyksen digitoidut julkiset lähteet: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm, jäsenille on myös uudempaa ja alkuperäislähteistä kuvattua aineistoa saatavilla.

Lähteet:

Suomen seurakunnat. 16.6.2010. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 11.11.2017. Http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=197&TYPE=HTML.
Petäjäveden vanha kirkko. 2016. Viitattu 12.11.2017. Https://www.petajavesi.fi/kirkko/ttps://www.petajavesi.fi/kirkko/index.php?option=com_content&view=article&id=2&Itemid=6&lang=fi.
Koskensaari. 4.11.2016. Wikipedia. Viitattu 12.11.2017. Https://fi.wikipedia.org/wiki/Koskensaari.

Projekti aloitettu 17.6.2017