Follow
- Hangonniemi -
Kesken..
Hangonniemen talon juuret ovat mahdollisesti vuodessa 1885. Hangonniemen talon ensimmäinen torppari oli Aapo Sälli 1885-1889. Aapo Sälli ei ollut kauaa Hangonniemessä, kunnes vaihtoi perheineen osoitetta Sällinlahden tiluksille Ranta-ahon torppariksi. Gemina ja Aapo Nikkilä toimivat Hangonniemessä torppareina vuodesta 1889 alkaen. Hangonniemen tila on vanhastaan Rekolan tilan maita ja varmasti on auttanut torppariksi pääsyä, että Gemina on äidinpuoleisesta sukuhaarastaan suoraan Rekolan tyttöjä. Taloon muuttaessaan heillä oli jo neljä lasta, jotka olivat syntyneet aikaisemmin 1881-1887 Emil Alfrid, Arvo Julius, Kaarle Abram sekä Alma Vilhelmina. Hangonniemi on aina ollut tukemassa synnytystalkoita, sillä perheeseen syntyi vielä 6 muutakin lasta.
Geminan ja Aapon perhe asui aluksi itsellisinä Nikkilässä. Muutto Nikkilästä Hangonniemeen vuonna 1889. Parin vihkimisen aikoihin 29.8.1880 ja varmasti jo ennen sitä sekä Aapo että Gemina ovat olleet palkollisina Mäenpäässä. Gemina on ollut piikana Mäenpäässä ja Geminan tuleva puoliso Aapo renkinä/itsellisenä. Alunperin Aapo oli Kursmäen mäkitupalaisen, sittemmin torpparin poika. Abraham Aapo Mäenpää (Nikkilä) ja tuleva Hangonniemi) oli Mäenpään emännän Maria Mäenpään pikkuserkku. Gemina taas oli Nikkilän torpparin tytär. Nikkilä oli Pappilan torppa (Sompin ruotu).Todennäköisesti Mäenpäässä he mahdollisesti tutustuivatkin ja rakkaus roihahti. Ehkä tämän vuoksi vihkimerkintään on haluttu merkitä sulhaselle lisänimi, joten siihen on tässä tapauksessa merkitty Mäenpään talon nimi, vaikka kyse olikin palkollisesta, joka asui siellä vain väliaikaisesti palvelussuhteessa ollessaan ja tilan emännän suotuisalla tuella. Toiseksi vanhimman lapsen Arvo Juliuksen kummina on mainittu Mäenpään talon isäntä. Liekö Mäenpään isäntä ollut omasta vapaasta tahdostaan myös tukemassa nuorta lempeä, joka on saanut alkunsa Mäenpään mailla. Hangonniemessä on edelleen vanha pariaitta, jossa on merkintä 1889 ja siinä on ollut selvästi nähtävillä M ja N aitan eri ovien ovipielissä. Voi olla, että Mäenpää tai Nikkilä on lahjoittanut aitan uusille torppareille. Onhan mahdollista että juuri tuon aitan oven takana nuori renki Aapo, on ollut riiuulla ja pyytänyt päästä sisään. Aitta on edelleen riiuukäytössä.
Hangonniemen tila on lohkottu 1924 omaksi tilakseen ja siirtyi Emil Hangonniemen kautta Saara Hangonniemen sekä Armas Keski-Lopin 11 lapsisen perheen hallintaan. Tila on edelleen Keski-Lopeilla.
Hangonniemessä on ollut Armas Keski-Lopilla tiilitehdas, jossa on tehty mm. Pihlajaveden aseman nykyiset kattotiilet. Tiilitehdas paloi ??
Hangonniemen tilan torppari- ja henkilöluettelo:
- 1885-1889 torppari Aapo Sälli
- 1889- Torppari Gemina Mäenpää Nikkilä ja Abraham Aapo Simonpoika Mäenpää, Nikkilä, (Kursmäki)
- 1924-1949 talollinen Emil Alfrid Hangonniemi, myöhemmin Lyydia Koskimäki
- 1950-1994- Saara ja Armas Keski-Loppi
- 1995-2004 Antti Keski-Loppi
- 2005-2017 Matti ja Maija-Liisa Keski-Loppi
- 2017 Lasse Keski-Loppi ja Ervi Ikonen
Viitteet:
[https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=89...]
[https://www.geni.com/people/Abraham-Aapo-S%C3%A4lli/600000006002647...]
Aapon ja Geminan vihkimerkintä päivältä 29.8.1880: [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10421086]
[Pihlajavesi kastetut: 19.1.1858 22.1.1858 - Koipimäki Tp. Abr. Marias. Nissilä (pitäisi olla Nikkilä) Erika Niklas dr. 30-35 Gemina Haku: HisKi]
[Pihlajavesi > rippikirja, 1879-1888 > 273: Sompin ruotia, Pappila Nikkilä torppa, Salmelin https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...]
[Rippikirja Pihlajavesi: SSHY:Pihlajavesi > rippikirja, 1900-1909 > 116: Rekola No 6 Hangonniemi torppa, sivu 118 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2945...]
- Hangonniemi -
Kesken..
Hangonniemen talon juuret ovat mahdollisesti vuodessa 1885. Hangonniemen talon ensimmäinen torppari oli Aapo Sälli 1885-1889. Aapo Sälli ei ollut kauaa Hangonniemessä, kunnes vaihtoi perheineen osoitetta Sällinlahden tiluksille Ranta-ahon torppariksi. Gemina ja Aapo Nikkilä toimivat Hangonniemessä torppareina vuodesta 1889 alkaen. Hangonniemen tila on vanhastaan Rekolan tilan maita ja varmasti on auttanut torppariksi pääsyä, että Gemina on äidinpuoleisesta sukuhaarastaan suoraan Rekolan tyttöjä. Taloon muuttaessaan heillä oli jo neljä lasta, jotka olivat syntyneet aikaisemmin 1881-1887 Emil Alfrid, Arvo Julius, Kaarle Abram sekä Alma Vilhelmina. Hangonniemi on aina ollut tukemassa synnytystalkoita, sillä perheeseen syntyi vielä 6 muutakin lasta.
Geminan ja Aapon perhe asui aluksi itsellisinä Nikkilässä. Muutto Nikkilästä Hangonniemeen vuonna 1889. Parin vihkimisen aikoihin 29.8.1880 ja varmasti jo ennen sitä sekä Aapo että Gemina ovat olleet palkollisina Mäenpäässä. Gemina on ollut piikana Mäenpäässä ja Geminan tuleva puoliso Aapo renkinä/itsellisenä. Alunperin Aapo oli Kursmäen mäkitupalaisen, sittemmin torpparin poika. Abraham Aapo Mäenpää (Nikkilä) ja tuleva Hangonniemi) oli Mäenpään emännän Maria Mäenpään pikkuserkku. Gemina taas oli Nikkilän torpparin tytär. Nikkilä oli Pappilan torppa (Sompin ruotu).Todennäköisesti Mäenpäässä he mahdollisesti tutustuivatkin ja rakkaus roihahti. Ehkä tämän vuoksi vihkimerkintään on haluttu merkitä sulhaselle lisänimi, joten siihen on tässä tapauksessa merkitty Mäenpään talon nimi, vaikka kyse olikin palkollisesta, joka asui siellä vain väliaikaisesti palvelussuhteessa ollessaan ja tilan emännän suotuisalla tuella. Toiseksi vanhimman lapsen Arvo Juliuksen kummina on mainittu Mäenpään talon isäntä. Liekö Mäenpään isäntä ollut omasta vapaasta tahdostaan myös tukemassa nuorta lempeä, joka on saanut alkunsa Mäenpään mailla. Hangonniemessä on edelleen vanha pariaitta, jossa on merkintä 1889 ja siinä on ollut selvästi nähtävillä M ja N aitan eri ovien ovipielissä. Voi olla, että Mäenpää tai Nikkilä on lahjoittanut aitan uusille torppareille. Onhan mahdollista että juuri tuon aitan oven takana nuori renki Aapo, on ollut riiuulla ja pyytänyt päästä sisään. Aitta on edelleen riiuukäytössä.
Hangonniemen tila on lohkottu 1924 omaksi tilakseen ja siirtyi Emil Hangonniemen kautta Saara Hangonniemen sekä Armas Keski-Lopin 11 lapsisen perheen hallintaan. Tila on edelleen Keski-Lopeilla.
Hangonniemessä on ollut Armas Keski-Lopilla tiilitehdas, jossa on tehty mm. Pihlajaveden aseman nykyiset kattotiilet. Tiilitehdas paloi ??
Hangonniemen tilan torppari- ja henkilöluettelo:
- 1885-1889 torppari Aapo Sälli
- 1889- Torppari Gemina Mäenpää Nikkilä ja Abraham Aapo Simonpoika Mäenpää, Nikkilä, (Kursmäki)
- 1924-1949 talollinen Emil Alfrid Hangonniemi, myöhemmin Lyydia Koskimäki
- 1950-1994- Saara ja Armas Keski-Loppi
- 1995-2004 Antti Keski-Loppi
- 2005-2017 Matti ja Maija-Liisa Keski-Loppi
- 2017 Lasse Keski-Loppi ja Ervi Ikonen
Viitteet:
[https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=89...]
[https://www.geni.com/people/Abraham-Aapo-S%C3%A4lli/600000006002647...]
Aapon ja Geminan vihkimerkintä päivältä 29.8.1880: [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10421086]
[Pihlajavesi kastetut: 19.1.1858 22.1.1858 - Koipimäki Tp. Abr. Marias. Nissilä (pitäisi olla Nikkilä) Erika Niklas dr. 30-35 Gemina Haku: HisKi]
[Pihlajavesi > rippikirja, 1879-1888 > 273: Sompin ruotia, Pappila Nikkilä torppa, Salmelin https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...]
[Rippikirja Pihlajavesi: SSHY:Pihlajavesi > rippikirja, 1900-1909 > 116: Rekola No 6 Hangonniemi torppa, sivu 118 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2945...]