Follow
Pihlajaveden Simsiön talonhaltijat -projektin pääsivulle - klikkaa tästä!
Simsiön kantatila torppineen muodosti Simsiönkylänä tunnetun kylämäisen yhteisön.
Simsiön talon maista oli erotettu 1700- ja 1800-lukujen kuluessa Leppälän (Leppälästä oli erotettu edelleen Laurila), Multamäen ja Vähämäen uudistilat. Alkuperäisestä koostaan pienentynyt Simsiön kantatila torppineen muodosti Simsiönkylänä tunnetun kylämäisen yhteisön. Simsiö jakaantui edelleen erillisiksi tiloiksi vasta 1900-luvun alkupuolella torppien itsenäistyessä ja sen jälkeen.
Simsiön torpat 1900-luvun alussa
Vuonna 1900 Simsiöllä (1) oli viisi torppaa:
- Kataikko (2)
- Majaniemi (3)
- Pihlajamäki (4)
- Heinämäki (5)
- Pirttimäki (6)
Noin vuonna 1909 perustettiin vielä yksi torppa lisää:
- Heinäaho (7).
Simsiönkylän kyläkartta. Karttapohja: MML Karttapaikka (2018)
Simsiönkylän asukkaat vuonna 1900
Vuonna 1900 Simsiönkylän asukasluku oli reilu 70 henkilöä.
1. Simsiön talo
Isäntä Anselm Heikinpoika Simsiö, emäntä Lyydi Maria Matintytär Simsiö ja parivuotias esikoispoika Aarne Valfrid Simsiö. Myöhemmin perheeseen syntyi seitsemän lasta lisää.
Vanhaisäntä Heikki Sakarinpoika Simsiö. Vanhaemäntä Maija oli kuollut jo vuonna 1894.
Isännän veli Liinus Heikinpoika Simsiö. Vierasta renkiä ei tässä vaiheessa ole merkitty taloon, ja renki oli talossa seuraavan kerran vasta Linuksen muutettua pois Simsiöstä. Simsiössä asuneet itselliset tekivät myös talon töitä.
Piika Ada Maria Nikodemuksentytär Peltomäki.
Itsellinen Kristian Salomoninpoika Katajisto, Lamminaho (Simsiön isännän serkku Töysästä), vaimo Hanna Salomonintytär Harju ja lapset Kristian Salomon Kristianinpoika Juniper, Simon Justus Kristianinpoika Katajisto, Urho Aleksanteri Kristianinpoika Katajisto ja Hella Ottilia Kristianintytär Kataja, Katajisto.
Itsellinen Juha Vilhelm Aleksanterinpoika Tikkanen (Simsiön isännän velipuolen vaimon veli), vaimo Vilhelmina Juhontytär Tikkanen ja lapset Ida Juhantytär Anjala, Hilja Vilhelmina Juhantytär Tikkanen, Iina Vivia Juhantytär Karlsson ja Johanna (Hanna) Juhantytär Oksanen.
Itsellinen Hermanni Hermanninpoika Vähämäki (naapuritalon Vähämäen poika), vaimo Agneta Juhontytär Vähämäki ja lapset: Alma Hermanintytär Vienola (Vähämäki), Filip Hermaninpoika Vähämäki, Walter Ignatius Hermaninpoika Vähämäki, Olga Maria Hermanintytär Vähämäki, Siiri Natalia Hermanintytär Rantakaisla, Toivo Henrik Hermaninpoika Vähämäki, Iina Sylvester Hermanintytär Vähämäki ja Niilo Timoteus Hermaninpoika Vähämäki.
Simsiön taloon merkittyjen itsellisperheiden asuinpaikkana lienee ollut ainakin pihapiirissä ollut toinen asuinrakennus, joka siirrettin vasta 1930-luvulla pois Simsiöstä. Lisäksi Simsiössä oli erillisiä töllejä ja mökkejä, kuten "Vuohimuorin mökki" nykyisen Pirttimäentien alkupäässä. Näin jälkeenpäin tuskin pystytään selvittämään, keitä asui missäkin rakennuksessa.
2. Kataikon torppa
Torppari Benjamin Gabrielinpoika Kataikko, vaimo Liisa Erkintytär Kataikko (Pietarisenmäki) (Simsiön emännän täti) ja lapset Herman Edvard Benjamininpoika Kataikko, Alfrid Richard Benjamininpoika Kataikko ja Maria Benjaminintytär Heinäaho.
Itsellinen Evert Hannanpoika Lahtinen. Oli perheetön vielä tähän aikaan.
Eläkevaimo (nykyisen torpparin äiti) Anna Kaisa Fredrikintytär Kataikko.
Eläkemies (edellinen torppari) Aleksanteri Juhonpoika Kataikko.
3. Majaniemen torppa
Torppari Kaarle Abrahaminpoika Majaniemi, vaimo Karolina Juhantytär Majaniemi ja lapset Abram Alfrid Kaarlenpoika Nieminen, Abraham Kaarlenpoika Nieminen, Adiel Kaarlenpoika Nieminen ja Nikolai Kallenpoika Nieminen.
4. Pihlajamäen torppa
Torppari Selim Hermanninpoika Pihlajamäki, vaimo Henrika Abrahamintytär Pihlajamäki ja lapset Niku Seliminpoika Pihlajamäki, Hilda Maria Selimintytär Pihlajamäki, Lydia Johanna Selimintytär Tarttanen, Ina Hartikainen, Herman Edvard Seliminpoika Pihlajamäki, Hulda Erika Selimintytär Pihlajamäki, Iivari Seliminpoika Pihlajamäki, Naimi Elisabeth Selimintytär Pihlajamäki ja Edit Martta Selimintytär Jauhiainen. Myöhemmin perheeseen syntyi vielä 11. lapsi, tytär Juuli.
5. Heinämäen torppa
Torppari Abram (Aapo) Matinpoika Heinämäki, vaimo Iida Hedvig Markuksentytär Heinämäki ja tytär Siiri Maria Hautanen. Myöhemmin perheeseen syntyi lisää lapsia.
Vanhatorppari Matti Abrahaminpoika Heinämäki, vaimo Kaisa Greta Salomonintytär Heinämäki ja lapset Kaarle William Matinpoika Heinäaho, Johannes (Juho) Matinpoika Heinämäki ja Mattias Edvard Heinämäki.
Vanhan torpparin vanhemmat Abraham Emanuel Abrahaminpoika Heinämäki ja Eeva Juhontytär Heinämäki.
Itsellinen Kalle Abrahaminpoika Aho (torpparin veli), vaimo Hilda Samulintytär Aho ja lapset Onni Abraham Kallenpoika Aho ja Olga Vivia Kallentytär Aho.
6. Pirttimäen torppa
Torppari Mikko Abrahaminpoika Pirttimäki, vaimo Vilhelmiina Heikintytär Pirttimäki ja lapset: Kaarle Alfrid Mikonpoika Pirttimäki, Vilho Pirttimäki, Alma Maria Pirttimäki, Ivar Mikonpoika Pirttimäki ja Iida Vivia Pirttimäki. Myöhemmin perheeseen syntyi vielä neljä lasta lisää.
Simsiönkylä 1950-luvulle tultaessa
Simsiön torpat itsenäistyivät 1900-luvun alkupuolella. Simsiön isäntä Anselm Simsiö antoi kaikkien torppareiden jäädä tiluksilleen. 1900-luvun alkupuoliskolla Simsiöstä erotettiin myös Nieminen, Salomaa ja Kotisuo.
Salomaassa oli pieni kyläpuoti 1930-luvulta alkaen. Simsiönkylän pienviljelijäosasto perustettiin vuonna 1937. Kylän tanssipaikaksi rakennettiin Toukola eli Riemuliiteri 1940-luvun lopulla. Väkiluvun ollessa suurimmillaan 1950-luvulla Simsiönkylässä toimi oma kansakoulu. Koulun opettajana toimi Toini Leminen. Saarijärven rannalla oli kesäisin suosittu uimapaikka ja talvisin mäenlaskupaikka. Varsinaista kyläkeskusta palveluineen Simsiönkylästä ei kuitenkaan koskaan muodostunut.
Karttamerkinnät menneen ajan paikoille:
Pieni kyläpuoti Salomaassa
Juhlapaikka Riemuliiteri
Simsiön kansakoulu
Uimapaikka
Mäenlaskupaikka
Lisätietoa
- Reino Niinimäki:Simsiönkylän pienviljelijä-osasto ajalla 1937-1990, julkaistu Aisapuu-lehdessä - klikkaa tästä!
- Katso myös Geni-projektit: