Follow Us
Like Us
Please wait.
loading...
Please also join us to our discussion group in Facebook: Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen suvut == ===The historical province of Tavastia (Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme)===The province has been inhabited since the Stone Age. During the late Middle Ages was agriculture slowly introduced to the northern parts of the province. Northern Tavastia was for a long time a wilderness inhabited by Sami...
Tervetuloa rakentamaan Luhankaa eläväksi Genissä – näin pääset mukaan==Yhteistyökumppaniksi projektiin pääset kohdasta Toiminnot > Liity yhteistyökumppaniksi. Kun olet mukana, voit liittää ylläpitämiäsi Geni-profiileita Luhanka-projektiin kts. mukana olevien profiilien listaus . Lisää profiilit myös asianmukaisiin kyläprojekteihin - alempana lista tarkentavista projekteista.Projektista voi kesk...
Tule mukaan Pihlajaveden kyläpuuhun! Pihlajaveden kyläpuu on Pihlajaveden entisaikojen asukkaita koskeva sukututkimusprojekti. Se on osa Genin maailman sukupuuta. Projekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti. Tervetuloa mukaan projektiin joko rakentamaan sukupuuta ja tarkentavia projekteja eteenpäin tai vain tutustumaan Pihlajaveden sukuverkostoon. Projektiin liittyminen: Valitse Geniin kirja...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Tämän apuprojektin tarkoituksena on koota Pihlajaveden kyläpuu -projektiin liitetyt henkilöprofiilit, jotka ovat irti maailman sukupuusta ja auttaa löytämään heille jokin puuyhteys.===Projekti on tarkoitettu niille pihlajavetisille, joiden henkilöprofiilit ovat vielä kokonaan irti maailmansukupuusta, joko yksittäisinä profiileina tai irto-oksas...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Tällä projektisivulla on projektityön tukiaineistoa. Älä liitä profiileja tähän projektiin. Paikkatiedon merkitseminen Pihlajaveden kyläpuu -projektiin on siis tarkoitus koota pihlajaveteläisten henkilöprofiileja koko tunnetun historian ajalta riippumatta siitä toimiko Pihlajavesi tuolloin itsenäisenä kuntana vai kuuluiko se toiseen kunta...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! V. I. Suominen on kirjoittanut vuonna 1931 ilmestyneessä kirjassa Pihlajaveden seurakunnan historia vuoteen 1900 seuraavasti: "Vuoden 1564 maakirjoissa - mainitun erämaan talonpoikien luettelossa ei vielä mainita yhtään taloa Pihlajaveden alueelta - Mutta vuonna 1567 on jo asian laita toisin. Silloin tavataan verokirjassa Ruoveden pitäjän ky...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Tämän apuprojektin tarkoituksena on auttaa löytämään selvittämättömiä sukujuuria Pihlajavedellä "kirjoihin ilmestyneiden" henkilöille, joilla ei ole niitä vielä lainkaan. Osalla näistä henkilöistä on selviä viitteitä muutosta toiselta paikkakunnalta, mutta aina sitäkään tietoa ei ole käytettävissä, joten henkilön syntyperä voi joissakin tapauks...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Multamäki (RN:o 15) perustettiin Simsiön torpaksi 1780-luvulla, ja talonkirjansa se sai pian sen jälkeen vuonna 1793. Ensimmäiseksi isännäksi Multamäkeen tuli Simsiön isännän veli Heikki Olavinpoika Multamäki 1800-luvun puolenvälin paikkeilla Multamäen isänniksi tulivat Pihlajaveden Kalliomäen talon poika Otto Samulinpoika Multamäki (Kallio) ja ...
(ei aloitettu)Kreivi von Rosenin karttaan vuodelta 1747 Reinikka on merkitty vuoden 1637 jälkeen maakirjasta hävinneeksi Seiloseksi. Reinikka on siitä päätellen perustettu autioituneen Seilosen talon paikalle.
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Lappi (RN:o 5) on yksi Pihlajaveden vanhimmista taloista. Se perustettiin Hankajärven rannalle, Lempäälän Kuokkalan talon entiselle erämaalle. Ensimmäinen verokirjamerkintä on vuodelta 1567. Talon ensimmäinen isäntä oli Heikki Lappalainen, jonka alkuperästä ei ole säilynyt tietoa. Lappi oli Lappalaisen suvun hallussa vuoteen 1698. Isännyys sammu...
Könttäri eli Kolehma (RN:o 1) (ei vielä aloitettu)
Rajalan talo (RN:o 13) on Pihlajaveden pohjoisin asuttu kolkka, kiinni Ähtärin rajassa. Se on perustettu Lamminmäen talon liikamaalle 1850-luvulla. Uusikaarlepyystä kotoisin olleet Backmanit isännöivät Rajalaa vuosina 1858 - 1861. Johan Backman myi tilan veljensä Jacob Backmanin vaimon veljelle Topias Joonaanpojalle ja osti vuonna 1861 Lampilan talon siirtyen sen isännäksi. Topias Joonaanpoika ...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Syksyllä 1843 vihittiin Koskelan uudistalon poika räätäli Matti Heikinpoika Koskela piika Hedda Stiina Heikintytär Tuohilammen kanssa. Matti oli virtolaista Wästin sukua, syntynyt Pihlajaveden Koskelassa. Matti ja Hedda Stiina Koskela rakensivat uudistalonsa Koskenniemen, Pihlaiskoskien lähelle. Myöhemmin talon nimeksi tuli Kokinmäki (RN:o 31). ...
Pihlajaveden Simsiön talonhaltijat -projektin pääsivulle - klikkaa tästä! Simsiön kantatila torppineen muodosti Simsiönkylänä tunnetun kylämäisen yhteisön. Simsiön talon maista oli erotettu 1700- ja 1800-lukujen kuluessa Leppälän (Leppälästä oli erotettu edelleen Laurila), Multamäen ja Vähämäen uudistilat. Alkuperäisestä koostaan pienentynyt Simsiön kantatila torppineen muodosti Simsiönkylän...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Leppälä (RN:o 11) erotettiin uudistaloksi Simsiöstä ennen isoajakoa vuonna 1790. Pihlajaveden vuosien 1788 - 1793 rippikirjaan Leppälä on merkitty Simsiön torpaksi. Talosta on käytetty myös nimeä Leppämäki. Leppälä erotettiin Simsiön talon tyttärelle Liisa Juhontytär Simsiölle . Leppälän ensimmäinen isäntä oli tämän puoliso Aappo Heikinpoik...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Laurila (RN:o 11) erotettiin Leppälästä noin vuonna 1800. Myös Laurilan alue on niin ollen alunperin kuulunut Simsiön kantatilan maihin. Talosta on käytetty myös nimeä Laurinmäki. Laurilan ensimmäinen isäntäväki tuli Keuruulta. Ensimmäisen isännän Antti Ristonpoika Laurilan syntyperä on toistaiseksi selvittämättä. Pihlajaveteläisjuurista ve...
(ei aloitettu)
Sällinlahti (RN:o 4) on yksi Pihlajaveden vanhimmista taloista. Se perustettiin Lempäälän Ahtialan kylän erämaalle. Talon ensimmäinen isäntä oli Paavo Kolehmainen vuosina 1567 – 1589. Talo oli välillä autiona, kunnes vanha sotamies Klemetti Laurinpoika otti sen haltuunsa noin vuonna 1625. Seuraava isäntä vuodesta 1630 lähtien oli hänen vävynsä Erkki Sipinpoika Takkuinen . Talo on ollut saman Ta...
(ei aloitettu)
(ei aloitettu)
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Kaakkolampi perustettiin Kaakkomäki-nimisenä Simsiön torpaksi Simsiön talon tyttärelle ja hänen puolisolleen noin vuonna 1800. Torppa oli asuttuna noin 60 vuoden ajan. Kun Simsiöstä erotettiin Vähämäen uudistila noin vuonna 1840, torpat Kaakkolampi ja Pellonpää siirtyivät Simsiöstä Vähämäkeen. Kaakkolammessa asuttiin kirjojen mukaan noin vu...